perjantai 29. huhtikuuta 2022

30.04.22 La Varsavuoren hotelli siirtyy

 

Varsavuoren hotelli siirtyy lohkare lohkareelta muistojen joukkoon – Purkaminen maksaa satoja tuhansia enemmän kuin ennakoitiin

Olli Heinikainen tarkastelee purkutyötä pohjoispäädyssä, josta asbestit on jo purettu ja työssä voidaan käyttää kaivinkonetta. TARU HOKKANEN

Vuodesta 1974 Kirkonvarkauden sillan kupeessa Annilanselän rannalla sijainnut hotelli Varsavuori siirtyy lohkare kerrallaan muistojen joukkoon. Purkutyöt alkoivat maaliskuun alussa.

Haluatko lukea koko jutun?

Tilaa digi ja lue juttuja rajattomasti.

Tilaa 3 kk 4 €/kk

Digitilauksen sisältö

29.04.22 Pe Säästöleikkuri

 

Säästöleikkuri osuu nyt Mikkelin uimarantoihin: Kaihu, Pankala, Urpola ja 11 muuta uimarantaa esitetään lakkautettavaksi – Rannoilta poistettaisiin myös hyppytornit ja laiturit, katso lista lakkautettavista ja säilytettävistä uimarannoista

Jos kaupungin esitys menee läpi, Kaihun uimaranta poistuu ylläpidettävien rantojen listalta ja esimerkiksi laituri poistuu Kaihun rannalta. VESA VUORELA

Kaupunki suunnittelee vähentävänsä rajulla kädellä ylläpidettävien uimarantojen määrää Mikkelissä. Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä esittää kaupunkikehityslautakunnalle, että noin puolet kaupungin uimarannoista poistetaan kaupungin ylläpitämien rantojen listalta. Kaupunkikehityslautakunta päättää asiasta ensi viikon tiistaina.

Haluatko lukea koko jutun?

Tilaa digi ja lue juttuja rajattomasti.

Tilaa 3 kk 4 €/kk

Digitilauksen sisältö

torstai 28. huhtikuuta 2022

28.04.22 To Jääkäriprikaatin harjoituksessa

 

Jääkäriprikaatin harjoituksessa loukkaantunut sotilas on menehtynyt – esikuntapäällikkö kuvailee onnettomuutta erittäin harvinaiseksi

Onnettomuus tapahtui Rovajärvellä räjähdysaineen käsittelyn yhteydessä tulenkuvauskenttää asennettaessa. Poliisi tutkii onnettomuutta, ei epäile rikosta.

Rovajärvellä tapahtui keskiviikkona kuolemaan johtanut räjähdeonnettomuus. Kuvituskuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Jääkäriprikaatin henkilökuntaan kuulunut sotilas on menehtynyt keskiviikkona tapahtuneen räjähdeonnettomuuden seurauksena, tiedottaa Puolustusvoimat. Sotilas loukkaantui Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston harjoituksessa Rovajärvellä.

Onnettomuus tapahtui räjähdysaineen käsittelyn yhteydessä tulenkuvauskenttää asennettaessa. Henkilö loukkasi kätensä ja molemmat jalkansa. Hänelle annettiin tapahtumapaikalla ensiapua, minkä jälkeen hänet kuljetettiin helikopterilla jatkohoitoon Ouluun.

Puolustusvoimat tai poliisi eivät tässä vaiheessa avaa tarkemmin tapahtumien kulkua tai sitä, mistä räjähdysaineesta oli kysymys.

– Tutkimukset ovat nyt käynnissä, kertoo Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jussi Annala.

Poliisi tutkii asiaa onnettomuus- ja kuolemansyyn tutkintana, eikä se epäile tapauksessa rikosta.

– Tutkinta on vielä alkuvaiheessa, ja aika näyttää, saadaanko selville koko tapahtumaketju, kertoo rikoskomisario Marko Ijäs.

"Erittäin harvinainen"

Onnettomuus tapahtui tulenkuvauskentällä, jolla Annalan mukaan kuvataan yleisesti esimerkiksi tykistön tai kranaatinheittimistön tulenkäyttöä maalialueella tai sitten esimerkiksi ilmasta maahan suoritettavaa tulenkäyttöä.

– Sillä on tarkoitus saada kyseinen harjoitusjoukko harjoitustilanteeseen liittyen toimimaan oikealla tavalla, esimerkiksi suojautumaan, Annala kertoo.

Jussi Annala kuvailee onnettomuutta erittäin harvinaiseksi.

– Harjoituksen johtaja päätti harjoituksen välittömästi tämän tapauksen jälkeen. Harjoitus olisi muutenkin päättynyt eilisen päivän kuluessa, Annala kertoo.

Muille harjoitukseen osallistuneille ei aiheutunut tilanteessa vaaraa.

Nyt Jääkäriprikaatissa keskitytään onnettomuuden jälkihoitoon.

– Annetaan omaisille rauha surra, ja sitten täällä järjestetään tarvittaessa psykososiaalista tukea ja kriisitukea läheisille ja palvelustovereille. Asian tutkiminen jatkuu poliisin kanssa.

TAKAISIN

tiistai 26. huhtikuuta 2022

27.04.22 Ke Essoten alue luopui

 

Essoten alue luopui kasvomaskisuosituksesta – Tiistaina osastohoidossa oli seitsemän koronapotilasta, joista yksi teholla

Essoten alueella linja on ollut tiukempi kuin kansallisesti, ja maskisuositus on ollut voimassa tähän saakka.

Maskisuositus päättyy myös Essoten alueella. ANU KILJUNEN

Tiina Knaappila

Koronatilanne on helpottanut Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten alueella. Tiistaiaamuna osastohoidossa oli seitsemän potilasta, joista yksi tehohoidossa, Essote kertoo tiedotteessa.

– Tässä kohtaa voi varovaisesti todeta, että ollaan menossa parempaan päin. Sairaalakuormitus on vähentynyt ja rokotuskattavuutemme on valtakunnan kärjessä, terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä kertoo tiedotteessa.

Tautia todetaan edelleen noin puolesta terveydenhuollossa tehdyistä näytteenotoista. Testaussuositus koskee riskiryhmiin kuuluvia ja sote-huollossa työskenteleviä.


Tiistaina kokoontunut alueellinen koronakoordinaatioryhmä päätti luopua kasvomaskin käyttösuosituksesta. Essoten alueella linja on ollut tiukempi kuin kansallisesti, ja suositus on ollut voimassa tähän saakka.

Seppälän mukaan kahden edellisen viikon aikana saatiin varmuutta siihen, että tilanne paranee.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee maskin käyttöä suositellaan julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä, jos hakeudutaan koronaepäilyn vuoksi hoitoon tai testiin.


Maskia on syytä käyttää myös, jos on hengitystieinfektion oireita, mutta kodin ulkopuolella liikkuminen on välttämätöntä. Maskisuositus koskee lisäksi niitä, jotka tietävät altistuneensa koronavirukselle esimerkiksi omassa perheessä ja kodin ulkopuoliset lähikontaktit eivät ole vältettävissä.

Oireisille suositellaan pysymistä kotona.

Jonojen purku alkaa pian, jos työmarkkinatilanne rauhoittuu

Essoten henkilöstötilanne on ollut vaikea alkuvuoden ajan. Sairauspoissaolojen määrä on kuormittanut henkilöstöä, ja koronaa sairastaneiden hoidontarpeen suuren määrän vuoksi hoitoon pääsy on ollut vaikeaa.

– Onneksi meillä tilanne ammattilaisten määrässä on kohtalainen. Toisin kuin muualla Suomessa olemme onnistuneet lisäämään vakituisia työntekijöitä varsinkin hoitohenkilöstöön. Tämä mahdollistaa toivottavasti myös palveluvelan purun aloittamisen lähiaikoina, jos työmarkkinatilanne rauhoittuu, Seppälä sanoo.

Essoten alueen koronanyrkki ei asettanut seuraavaa kokoontumisajankohtaa.

TAKAISIN

keskiviikko 20. huhtikuuta 2022

21.04.22 To Nyt se viimein alkaa

 

Nyt se viimein alkaa! Mikkelin maamerkki peittyy pian keltaiseen kaapuun – Näkötornin remontista huolimatta Naisvuorelle pääsee kahville ja ihastelemaan maisemia läpi kesän

Mikkelin ehkä tunnetuimman maamerkin remontointi kestää ensi viikosta loppusyksyyn asti. VESA VUORELA

Naisvuoren näkötornin ympärille nousivat huhtikuun päivinä rakennustelineet, jotka ulottuvat huipun vihreälle kupolikatolle asti.

TAKAISIN

21.04.22 To Uuden Prisman

 

Uuden Prisman kaupungille tuomat verotulot arvioitiin 10 miljoonaa euroa liian suuriksi – Valmistelijoilta unohtui hyvinvointialueen lohkaisema osuus kuntaverosta

Mikkelin uuden Prisman alle jäävältä veturitallin alueelta saattaa löytyä Mikkelin kaupungille vielä yllättäviä rahareikiä, jos pilaantuneiden maa-ainesten puhdistaminen tai rautatien alitus maksavat arvioitua enemmän. TARU HOKKANEN

Mikkelin kaupunginhallitus hyväksyi tiistaina Prisma-hankkeen esisopimuksen kaupungin ja Osuusliike Suur-Savon välillä. Kaupunginhallituksessa Satu Taavitsainen (sd.) esitti Tanja Hartosen (ps.) kannattamana asian uudelleen valmistelemista, mutta Taavitsaisen esitys hylättiin äänin 8–2.

22.04.22 Pe

Veturitallien Prisma tuo Mikkeliin 80 työpaikkaa lisää – Suojellut veturitallit ja hypermarketin sivumyymälät herättivät osuuskaupan ulkopuolisten yrittäjien kiinnostuksen

Veturitallit on suojelurakennus, ja sen säilyttäminen nostaa osaltaan uuden Prisman rakennuskustannuksia. TARU HOKKANEN

Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Ari Miettinen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja Martti Lokka luottavat vahvasti Veturitallin Prisman toteuttamiseen alkuperäisessä aikataulussa, jonka mukaan hypermarket valmistuisi vuoden 2025 joulumarkkinoille.

TAKAISIN

maanantai 18. huhtikuuta 2022

18.04.22 Ma Länsi-Savon ulkoasu muuttuu

 

Länsi-Savon paperilehden ulkoasu muuttuu pääsiäisenä – Sisällössä paikallisuus pysyy yhä ykkösenä, lupaa päätoimittaja Timo Laitakari

Tiistaina tapahtuva uudistus parantaa luettavuutta. Jatkossakin Länsi-Savo keskittyy oman alueen ihmisiin ja uutisiin.

Yhtään uutta lehteä ei ole vielä painettu. Testisivujen ilme kertoo, mihin suuntaan mennään.

Henna Sotamaa-Leino, Elina Keskitalo

Pääsiäisen jälkeen Länsi-Savon paperilehden ulkoasu muuttuu täysin. Uudistus on suuri, sillä se tehdään samaan aikaan kaikissa Mediatalo Keskisuomalaisen lähes 80 sanomalehdessä.

Uutta ulkoasua kuvaillaan tyylikkääksi ja nykyaikaiseksi. Lukijalle muutos näkyy esimerkiksi siinä, että nykyiset vahvat otsikot ja voimakkaat, kovat värit jäävät pois.

– Jos tähän asti lehdet ovat olleet hevimusiikkia, nyt siirrytään tyylikkään klassiseen. Voisi sanoa, että tässä designissa on muutama tahti Sibeliuksen Karelia-sarjan jylhyyttä nykyaikaisessa kehyksessä, lehtiuudistuksen vetäjä Terhi Nevalainen sanoo.

Uuden ulkoasun on suunnitellut Euroopan parhaimpiin suunnittelijoihin kuuluva ruotsalais-tanskalainen Anna Thurfjell. Nevalainen sanoo, että suunnittelijavalinnalla haettiin laadukkuutta, nykyaikaisuutta ja edelläkävijyyttä. Nevalaisen mukaan tämä toive toteutui.

LÄNSI-SAVON päätoimittaja Timo Laitakari korostaa, että kyse on nimenomaan ulkoasun muuttumisesta. Vaikka koko konsernissa ilme yhtenäistyy, sisällöissä paikallisuus pysyy ykkösenä.

– Länsi-Savon toimitus Mikkelissä keskittyy yhä tiukasti paikallisiin aiheisiin ja näkökulmiin. Haluamme olla edelleen tämän alueen paras uutisväline.

– Haluamme jatkossakin kertoa oman alueen ihmisten elämästä. Sen päälle isossa konsernissa voidaan tuottaa laadukasta journalismia myös maan ja maailman asioista, Laitakari sanoo.

ULKOASU-UUDISTUS on lähtökohdiltaan digiuudistus, vaikka paperilehden uusi ulkoasu julkaistaankin nyt ensimmäisenä ja verkkouudistus tehdään vasta sen jälkeen.

Uudistus tehdään kaikissa Mediatalo Keskisuomalaisen alue-, paikallis- ja kaupunkilehdissä.

– Tavoite on saada parasta laatua kaikille lukijoillemme: mahdollisimman hyvä lehti, mahdollisimman hyvä ulkoasu ja mahdollisimman hyvä digitaalinen käyttöliittymä, Mediatalo Keskisuomalaisen journalistinen johtaja Pekka Mervola kertoo lähtökohdista.

Uudistus yhtenäistää myös ulkoasun takana olevan tekniikan, mikä tuo tuotannollisia etuja. Nevalaisen mukaan tämän toivotaan vapauttavan resursseja sisällön tekemiseen eli siihen, että jokaisella alueella pystytään tekemään paikallista sisältöä entistä paremmin ja laadukkaammin.

TAKAISIN

torstai 14. huhtikuuta 2022

15.04.22 Pe Kansan­edustaja Ilkka Kanerva on kuollut

 

Kansanedustaja Ilkka Kanerva on kuollut

Kokoomuksen puoluejohdon mukaan Ilkka Kanerva menehtyi vakavaan sairauteen torstaina.

Torstaina kuollut Ilkka Kanerva oli kansanedustaja vuodesta 1975 alkaen ja kansanedustajapäivinä laskettuna pisimpään eduskunnassa ollut edustaja. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri Ilkka Kanerva on kuollut. Asiasta kertoo Kokoomuksen puoluejohto torstai-iltana julkaisemaan tiedotteessaan.

Tiedotteen mukaan Kanerva menehtyi vakavan sairauden jälkeen torstaina 14. huhtikuuta. Kanerva oli kuollessaan 74-vuotias.

Kanerva oli kansanedustaja vuodesta 1975 alkaen ja kansanedustajapäivinä laskettuna pisimpään eduskunnassa ollut edustaja. Hän ehti toimia ministerinä kolmessa hallituksessa ja sai ministerin arvon vuonna 2017.

Kanerva toimi Holkerin hallituksessa ministerinä valtioneuvoston kansliassa, ministerinä valtiovarainministeriössä sekä liikenneministerinä. Ahon hallituksessa hän toimi työministerinä, ministerinä valtiovarainministeriössä ja pääministerin sijaisena. Vanhasen kakkoshallituksessa hän toimi ulkoasiainministerinä.

Kanerva toimi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin parlamentaarisen yleiskokouksen presidenttinä vuodesta 2014 ja johti useita ETYJ-vaalitarkkailuoperaatioita Venäjällä, USA:ssa ja Ukrainassa. Etyjin rauhan välityksen erityisedustajana hän keskittyi erityisesti Ukrainan kriisiin.

Tällä vaalikaudella Kanerva toimi eduskunnassa puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Kanerva ehti olla jonkin aikaa sairauslomalla kansanedustajan tehtävästä. Hän ilmoitti sairauslomansa jatkosta viimeksi keskiviikkona twitterissä.(siirryt toiseen palveluun)

Hän oli myös Turun kaupunginvaltuuston jäsen ja toimi useissa luottamustehtävissä.

Urheilu oli lähellä Kanervan sydäntä.

Kokoomuksesta pyydetään sururauhaa Kanervan omaisille. Kanervalla on kaksi aikuista kaksi tytärtä. Hän oli naimisissa Elina Kanervan kanssa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo julkaisi myöhään torstai-iltana Twitterissä osanottansa Kanervan läheisille.

Sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että tasavallan presidentti Sauli Niinistö kirjoittivat Twitterissä Kanervan muistolle.

– Syvän vakuuttava ääni ja ajatus on hiljennyt, Ilkka Kanerva on poissa. Viimeiseen asti hän oli mukana, isänmaamme asialla. Kiitos Sinulle, Ike, presidentti Niinistö kirjoitti henkilökohtaisella Twitter-tilillään.

– Lämmin osanottoni Ilkka Kanervan omaisille ja läheisille. Hän oli suuresti arvostettu ja pidetty kollega kautta puoluekentän, pääministeri Sanna Marin kirjoitti.

Ilkka Kanerva on kuollut

Kanerva oli kuollessaan 74-vuotias.

14.4. 23:19

PITKÄAIKAINEN kansanedustaja ja entinen ministeri Ilkka Kanerva on kuollut torstaina. Hänen puolueensa kokoomus tiedotti Kanervan menehtyneen vakavaan sairauteen.

Kanerva oli 74-vuotias. Hän oli kansanedustaja vuodesta 1975 alkaen ja kansanedustajapäivinä laskettuna pisimpään eduskunnassa ollut edustaja.

Elina Kiikko ja Ilkka Kanerva olivat naimisissa toukokuusta 2019. 

Kanerva kertoi maaliskuun lopussa jääneensä eduskunnasta sairauslomalle. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Kanerva johti valiokunnan kokousta viimeistä kertaa 22. helmikuuta.

Ulkopoliittisesta asiantuntemuksestaan tunnettu Kanerva kommentoi vielä keskiviikkona Twitterissä Suomen turvallisuuspoliittista selontekoa.

– Sairauslomani jatkuu toistaiseksi. Seuraan tästä huolimatta ulkopoliittisen tilanteemme kehitystä tarkkaan. Tänään julkaistu selonteko on tärkeä askel Suomen turvallisuuspoliittisten ratkaisujen kannalta. Eduskunnalla edessään historiallisen tärkeitä päätöksiä, Kanerva twiittasi.

Kanerva toimi liikenneministerinä 1990–1991, työministerinä 1991–1995 ja ulkoministerinä 2007–2008.