torstai 30. joulukuuta 2021

31.12.21 Pe Avi kielsi kaikki yleisötilaisuudet

 

Avi kielsi kaikki yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset koko Itä-Suomessa – Mikkeli peruu uudenvuoden ilotulitukset ja kieltää vaaliteltat

Omikron-variantin nopea leviäminen on pakottanut Itä-Suomen aluehallintoviraston määräämään tiukempia koronarajoituksia toimialueellaan. TARU HOKKANEN

Itä-Suomen aluehallintovirasto kiristi vuoden lopuksi koronarajoituksia koko Itä-Suomen alueella.

TAKAISIN

keskiviikko 29. joulukuuta 2021

30.12.21 To Presidentti Martti Ahtisaarella

 

Presidentti Martti Ahtisaarella todettu koronavirustartunta toistamiseen

Ahtisaari on sairastanut koronaviruksen myös maaliskuussa 2020.

Ahtisaaren koronavirustartunta on varmistunut tänään. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Presidentti Martti Ahtisaarella on todettu koronavirustartunta, kertovat tasavallan presidentin kanslia ja CMI. Tartunta varmistui keskiviikkona 29. joulukuuta.

Tiedotteen mukaan Ahtisaari voi olosuhteisiin nähden hyvin, mutta on sairaalahoidossa.

Ahtisaari sairasti koronaviruksen jo kertaalleen maaliskuussa 2020. Tuolloin myös hänen puolisollaan Eeva Ahtisaarella todettiin koronavirustartunta. Martti Ahtisaari on 84-vuotias ja Eeva Ahtisaari 85-vuotias.

Presidentti Ahtisaari sairastaa Alzheimerin tautia ja on sen johdosta luopunut kaikesta julkisesta toiminnasta. Asiasta kertoi tasavallan presidentin kanslia syyskuussa.

Ahtisaari toimi presidenttinä yhden kauden vuosina 1994–2000. Virkakautensa jälkeen hän toimi useissa kansainvälisissä rauhanneuvottelun ja sovittelun tehtävissä ja jatkoi siten YK:n palveluksessa tekemäänsä työtä.

Ansioistaan Namibian, Kosovon ja Acehin rauhanteossa hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2008.

TAKAISIN

tiistai 28. joulukuuta 2021

29.12.21 Ke Poliisi pyytää havaintoja

 

Poliisi pyytää havaintoja Mikkelissä kadonneesta henkilöstä

67-vuotias Markku Häkkinen lähti kotoaan Laajalammelta Mikkelin keskustaan aatonaattona, eikä hänestä ole havaintoja sen jälkeen.

Markku Häkkinen katosi Mikkelissä joulun alla ja poliisi pyytää havaintoja hänestä. ITÄ-SUOMEN POLIISI

Kirsti Vuorela

Mikkelin Laajalammella asuva Markku Häkkinen, 67, on ollut kateissa lähes viikon. Viimeiset varmat havainnot hänestä ovat keskiviikolta 22.12.

Häkkinen lähti tuolloin kotoaan Laajalammelta Mikkelin keskustaan, eikä hänestä ole tehty varmoja havaintoja sen jälkeen.

Häkkinen on rakenteeltaan hoikka, 175-senttinen ja noin 75-kiloinen kalju mies. Hänellä on vasemmassa silmäkulmassaan tumma laikku.

Yllään Häkkisellä oli katoamishetkellä tummat housut ja tumma, hupullinen ulkoilutakki, jonka kauluksessa on kirkkaan siniset raidat. Päässään hänellä oli lilanvärinen pipo ja jalassaan tummanruskeat nauhakengät.

ITÄ-SUOMEN poliisin mukaan Häkkinen on aiemminkin poistunut kotoaan useammaksi päiväksi, mutta tällä kertaa katoamisesta on poikkeuksellisen pitkä aika.

Itä-Suomen poliisi pyytää yleisön havaintoja Häkkisestä vihjenumeroonsa 0295 415 232, vihjesähköpostiinsa vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai osoitteeseen pitkakestoinentutkinta.mikkeli.ita-suomi@poliisi.fi.

Tuoreet havainnot kadonneesta Markku Häkkisestä voi ilmoittaa hätäkeskukseen.

TAKAISIN

keskiviikko 22. joulukuuta 2021

23.12.21 To Krista Kiuru odottaa vauvaa

 

 Naiset: Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru odottaa vauvaa – ”Olen toivonut lasta yli kymmenen vuotta”

Lapsen on määrä syntyä maaliskuun lopulla. Pääministeri Sanna Marin (sd) onnitteli ”arvostettua kollegaa ja rakasta ystävää” lämpimästi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä 21. joulukuuta 2021. 

22.12. 6:11

PERHE- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) odottaa lasta, kertoo Me Naiset -lehti.

Lapsen on määrä syntyä maaliskuun lopulla, lehti kertoo.

Kiurun, 47, perheeseen kuuluvat tällä hetkellä lapsen isä, myyntijohtaja ja varainhoitaja Simo Rahikainen sekä tämän 12-vuotias poika.

Kiuru on ollut keskeinen poliitikko Suomen koronatoimien johdossa. Eilen kerrottiin, että hänen on määrä johtaa erillistä koronaministerityöryhmää, jonka on määrä aloittaa työ lähiaikoina.

KIURU KERTOO Me Naisille, että hän ei ole onnistunut tulemaan raskaaksi koskaan aiemmin elämässään.

”Olen toivonut lasta reilusti yli kymmenen vuotta. Se on vanha, osin kipeäkin unelma. Yhä tuntuu uskomattomalta, että tämä on minullekin mahdollista”, hän sanoo.

”Kokemuksesta tiedän, etteivät perheellistymisen haaveet läheskään aina toteudu suomalaisten elämässä. Lapsettomuuteen liittyy paljon surua, jota ei ole helppo jakaa. Toivoa kuitenkin on aina – näköjään.”

POLIITIKOT yli puoluerajojen onnittelivat Kiurua lämpimästi.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kirjoitti Twitterissä, ettei ”voisi olla onnellisempi” Kiurun ja hänen miehensä puolesta.

TAKAISIN

tiistai 21. joulukuuta 2021

21.12.21 Ti Pankalampi muuttuu

 

Pankalampi muuttuu Valonlammeksi Mikkelin kulttuurin unelmavuoden avauksessa

Uudenvuoden aattona Pankalammen ympäristöön syttyy useita valoinstallaatioita. Saattotielle kulkijan johdattaa tulitaideteos.

Uudenvuoden aattona Pankalammen ympäristö valaistaan kulttuurin unelmavuoden merkeissä. Tapahtuma alkaa lasten ilotulituksella. JAAKKO AVIKAINEN

Kirsti Vuorela

Uudenvuoden aattona se vihdoin avautuu, kulttuurin unelmavuosi 2022 Mikkelissä. Odotettu juhlavuosi käynnistyy kaupunkilaisten toiveesta valotapahtumalla.

Pankalampi muuttuu Valonlammeksi perjantaina 31.12. kello 18. Ohjelma alkaa kaupungin lapsille tarjoamalla perinteisellä ilotulituksella. Sen jälkeen eri puolilla Pankalampea syttyy useita valoinstallaatioita, jotka valaisevat vuoden aloitusta sunnuntaihin saakka.

Valon juhlaa ei sotke edes vaikeutunut koronatilanne, sillä tapahtuma sijoittuu ulos ja laajalle alueelle.


– Valo on nykyihmisen leirituli, joka kokoaa ihmiset yhteen terveysturvallisesti ulkona. Tämänkaltainen kokonaisuus mahdollistaa omaehtoisen osallistumisen ja kokemisen yhtä iltaa pidemmällä aikavälillä, toteaa unelmavuoden hankepäällikkö Jatta Juhola tiedotteessa.

Valo- ja videoinstallaatio Revontulimaailma rakentuu Mikaelin ulkopinnoille. Puolen tunnin välein se purskahtaa Vangittu ilotulitus -teokseksi. Molempiin teoksiin on suunniteltu oma äänimaailmansa.

Mikaelin seinään heijastetaan Just Dance -videoinstallaatio, jonka tarkoituksena on houkutella katsojat tanssimaan.

PANKALAMMEN ympäristöön sijoittuvat Satumetsä- ja Virrat-valoinstallaatiot, Kontrastien metsä ja lammen yli heijastettavat Vaeltavat kiilat. Saattotielle johtaa uudenvuoden aattona satojen ulkotulien muodostama Toiveiden metsä.

Valonlammen teokset toteuttavat yhteistyönä Lumio Events, Gaia Music, 3Dbase ja Oioi.


– Tapahtuman tarkoituksena on luoda kävijälleen muistijälki meitä mikkeliläisiä ympäröivän luonnon kauneudesta. Jokainen seitsemästä valaistuskohteesta vie meitä kohti uutta, yllätyksellistä ja parempaa vuotta 2022, sanoo valosuunnittelija Janne Pajarinen.

Lumio Eventsin toimitusjohtajan Niko Väisäsen mukaan tapahtuma on osoitus lähialueen poikkeuksellisen kovatasoisesta ääni-, valo- ja video-osaamisesta.

Lumio Events, 3Dbase ja Oioi ovat mikkeliläisiä yrityksiä, Gaia Music tulee Imatralta.

Valoinstallaatiot ovat nähtävillä perjantaina 31.12. kello 00.30 saakka sekä lauantaina 1.1. ja sunnuntaina 2.1. kello 17–21.

TAKAISIN

maanantai 20. joulukuuta 2021

21.12.21 Ti Joulurauhan julistus

 

Joulurauhan julistus ja uudenvuoden vastaanotto pidetään verkossa Mikkelissä – Ilotulitukset voidaan ampua Mikaelissa ja Naisvuorella

Museoissa ja konserteissa tarvitaan koronapassi.

Joulurauhan julistus järjestetään verkossa, mutta ilotulituksia pääsee katselemaan Mikkelissä. JAAKKO AVIKAINEN

Tiina Knaappila

Joulurauhan julistus ja uudenvuoden vastaanotto järjestetään Mikkelissä sähköisesti verkossa. Mikkelin kaupunki kertoo tiedotteessa, että perusteena on koronaturvallisuus.

Päätöksen teki kaupungin häiriötilanteiden johtoryhmä maanantaina.

Ilotulitukset voidaan kuitenkin järjestää, kun huomioidaan yleiset turvallisuusohjeet ja turvavälit.


Lasten ilotulitus ammutaan Mikaelista uudenvuodenaattona kello 18 ja yleinen ilotulitus Naisvuorelta kello 24. Kolmipäiväinen kulttuurin unelmavuoden aloitustapahtuma Valonlampi voidaan myös toteuttaa.

Koronapassi museoissa ja konserteissa

Kaupunki ottaa koronapassin käyttöön museoissa, kaupunginorkesterin konserteissa, nuoriso- ja sisäliikuntatiloissa sekä uimahalleissa.

Kasvomaskien käyttöä suositellaan kaikissa toiminnoissa. Kasvomaskeja suositellaan käytettäväksi myös lukiokoulutuksessa sekä perusopetuksessa yli 12-vuotiailla.

Johtoryhmä suosittelee kaupungin henkilöstölle etätyötä viisi päivää viikossa, niissä tehtävissä missä se on mahdollista.

20.12.21 Ma Essoten alueella

 

Juuri nyt: Essoten alueella viime viikolla ennätysmäärä koronatartuntoja – Omatorille uusi rokotuspiste, kolmannen rokotuksen annosväliä lyhennettiin

Kaikki 18–59-vuotiaat voivat saada rokotteen vähintään neljän kuukauden kuluttua toisen annoksen saamisesta.

Koronarokotuksia pyritään antamaan nyt ripeässä tahdissa. Arkistokuva. TAINA KIVIJÄRVI

Elina Keskitalo

Essoten alueella todettiin viime viikon aikana yhteensä 94 koronavirustartuntaa, kuntayhtymä kertoo tiedotteessaan. Terveyspalvelujen johtajan Santeri Seppälän mukaan kyseessä on Essoten suurin viikoittainen tartunmäärä koko koronapandemian aikana.

Koko maassa on THL:n mukaan perjantain jälkeen raportoitu liki 6 000 uutta tartuntaa.

Sairaalahoidossa Essotessa on tällä hetkellä neljä potilasta koronavirustaudin vuoksi, heistä yksi on tehohoidossa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

– Tänään voimaan astuvat aluehallintoviraston uudet rajoitukset tulevat todella tarpeeseen, kontakteja täytyy saada nyt vähennettyä leviämisen pysäyttämiseksi, Seppälä toteaa tiedotteessa.

Seppälä korostaa, että joulun aikana oman perheen ulkopuolisia voi tavata ainoastaan terveenä. Myös oireettomana kannattaa suosia kotitestien käyttöä ennen muiden tapaamista.

Uusi rokotuspiste käyttöön Mikkelissä

Mikkelin torin laidalle Omatorin tiloihin on avattu uusi koronarokotuspiste. Omatorin rokotuspiste toimii ainoastaan ajanvarauksella, ja sinne voivat varata ajan ensisijaisesti 60 vuotta täyttäneet sekä THL:n määrittelemiin vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin 1 ja 2 kuuluvat henkilöt.

– Pyrimme nyt rokottamaan kovalla tahdilla ja henkilöstöä on siirretty muista toiminnoista rokotuksiin. Otimme jo viikonloppuna käyttöön THL:n suosittelemat kolmannen koronarokotuksen lyhyemmät annosvälit, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteesa.

Myös Mikkelin hammashoitolassa on mahdollista saada koronarokote muun käynnin yhteydessä.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Uudet rajoitukset voimaan tänään

Itä-Suomen aluehallintoviraston perjantaina Essoten alueella antamat uudet kokoontumisrajoitukset astuivat voimaan tänään maanantaina 20. joulukuuta.

Tartuntatautilain nojalla kaikki sisätiloissa järjestettävät yli 50 hengen yleisötilaisuudet on kielletty ajalla 20.12.–9.1. Vaihtoehtona on koronapassin käyttöönotto.

Yli 50 hengen yleisökokoukset ovat kiellettyjä tammikuun 9. päivään asti.

Yleisölle avoimissa tiloissa toiminta on järjestettävä niin, että lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä ehkäistään asiakasmäärästä riippumatta.

Essoten alueella on voimassa edelleen myös valtakunnallista ohjeistusta tiukempi koronatestaussuositus ja sisätilojen kasvomaskisuositus.

Kolmannen koronarokotuksen annosvälit

Kolmannelle koronarokotteelle on tällä hetkellä kolme erilaista annosväliä.

1. Kaikki 18–59-vuotiaat voivat saada rokotteen vähintään neljän kuukauden kuluttua toisen annoksen saamisesta. Rokotteet annetaan ajanvarauksella.

2. Kaikki 60 vuotta täyttäneet sekä 18 vuotta täyttäneet riskiryhmäläiset voivat saada rokotteen vähintään kolme kuukautta toisen annoksen saamisesta. Vuonna 1942 syntyneille ja sitä vanhemmille tarjolla on walk in -rokotus, nuoremmille rokotteet annetaan ajanvarauksella.

3. 12 vuotta täyttäneet, vakavaa immuunipuutosta sairastavat voivat saada kolmannen rokotteen vähintään kaksi kuukautta toisen annoksen saamisesta. Rokotteet annetaan ajanvarauksella.

Ajanvarauksen koronarokotukseen voi tehdä täältä .

TAKAISIN

09.08.86 Mikkelin räjähdys

 

Mikkelin räjähdys hillitsi poliisin liipaisinsormea – panttivankidraamasta tulee kuluneeksi 30 vuotta

Vuoden 1986 panttivankitilanne vaikutti poliisin myöhempiin toimintatapoihin.

Useat paikalla olleet poliisit saivat rikossyytteitä Mikkelin panttivankitilanteen vuoksi. Yksi komisario sai sakkotuomion ja muut vapautuivat syytteistä. 

6.8.2016 2:00 | Päivitetty 6.8.2016 11:50

KOLMEKYMMENTÄ vuotta sitten saumaaja Jorma Takala, 36, yritti muuttaa elämänsä suunnan kyseenalaisella tavalla.

Hän päätti ryöstää pankin.

Ryöstö johti Mikkelin pankkivankidraamaan ja vaikutti asiantuntijoiden mukaan välillisesti siihen, että Suomen poliisi on käyttänyt viime vuosikymmeninä asetta harvemmin kuin ­monen muun maan poliisit.

”Mikkelin tapauksella on varmasti ollut vaikutusta poliisin toimintatapoihin ja voimankäyttöön”, vahvistaa Lounais-Suomen poliisin rikoskomisario Aki Lahtinen.

Lahtinen on tehnyt pro gradu -tutkielman poliisin voiman­käytöstä.

PANTTIVANKITILANNE päättyi kahden ihmisen kuolemaan Mikkelin torilla hieman ennen aamuneljää 9. elokuuta 1986. Siitä tulee tiistaina kuluneeksi tasan kolmekymmentä vuotta.

Neljätoista tuntia aiemmin poliisi sai hälytyksen pankkiryöstöstä Helsingin Jakomäessä.

Ryöstäjä linnoittautui konttoriin asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Hän otti pakomatkalle panttivangikseen kaksi naista ja yhden miehen.

Mies päätyi pankinjohtajan autolla Mikkelin torille asti.

Poliisit piirittivät auton ja mies kävi neuvotteluja heidän kanssaan. Autossa oli panttivankien lisäksi katkaistu haulikko ja räjähteitä.

Noin kahden tunnin jälkeen neuvottelut kiristyivät. Mies huusi ja uhkasi räjäyttää auton.

Lähellä olleet poliisit kehottivat panttivankeja pakenemaan autosta. Kun naiset pääsivät ulos, kolme poliisia ampui kaappaajaa kohti autoon.

Tällöin mies ilmeisesti räjäytti itse dynamiitin. Hän ja 25-vuo­tias miespanttivanki kuolivat.

LAHTISEN mukaan joidenkin mielestä poliisi toimi oikein ampuessaan autoon mutta toisten mielestä poliisi johti itse tilanteen aseenkäyttöön, vaikka se ei olisi ollut välttämätöntä.

”Tällaisen tilanteen hoitaminen olisi poliisille äärimmäisen hankalaa tänäkin päivänä. Sitä ei tiedetä, mitä henkilö olisi tehnyt, jos poliisi ei olisi toiminut sillä tavalla”, Lahtinen sanoo.

Mikkelin pankkivankitilanteessa oli epäselvää, kuka johtaa poliisin toimintaa piiritys­tilanteessa. Epäselvältä vaikutti sekin, miten ampuminen alkoi ja kuka antoi siihen luvan.

Tapahtumat veivät oikeuteen useita poliiseja. Korkein oikeus tuomitsi lopulta vain kenttä­johtajana toimineen komisarion ­äänestyspäätöksellä sakkoihin.

POLIISIN voimankäytöstä väitöskirjan tehnyt rikostarkastaja Markus Terenius on todennut, että Suomen poliisi onnistuu nykyisin välttämään voimankäytön paremmin kuin useimpien muiden maiden poliisit.

Hänen mukaansa Suomen poliisi ei ole aina ollut yhtä varovainen, vaan muutos tapahtui erityisesti Mikkelin tapauksen sekä eräiden muiden poliisin saamien tuomioiden seurauksena 1980- ja 1990-luvuilla.

Piiritystilanteiden johtosuhteet määriteltiin tällöin tarkasti. Lisäksi poliiseille alettiin korostaa entistä enemmän, että aseenkäyttö on lähtökohtaisesti viimeinen mahdollinen keino.

”Nykypäivän poliisitoiminnassa Mikkelin kaltaisen epäselvän tilanteen ei pitäisi olla mahdollinen. Kaikki tietävät paikkansa sekä sen, kuka toimintaa johtaa. Myös mahdollinen aseen käyttäjä määritellään etukäteen, jos se on mahdollista”, Aki Lahtinen kertoo.

TUOREITA tilastoja katsomalla voi herätä kysymys, ovatko ­poliisin aseenkäyttötavat jälleen muuttumassa. Pelkästään viime ja tänä vuonna on kuollut kolme ihmistä poliisin ampumana. Se on yhtä monta kuin vuosina 2000–2014 yhteensä.

Lahtinen uskoo, että kyse on vain sattumasta.

”En näe mitään syytä, mikä olisi aiheuttanut sellaisen muutoksen. Ohjeistuksia arvioidaan ja asiaa käsitellään koulutuksissa koko ajan”, Lahtinen sanoo.

Oikaisu 8.8. kello 10.10: Mikkelin panttivankitilanne päättyi aamuyöllä 9. elokuuta 1986, ei 9. heinäkuuta.

Pankkiryöstö johti räjähdykseen

■ Mikkelin pankkivankidraamaksi kutsuttu tapahtumasarja on yksi Suomen rikoshistorian dramaattisimmista ryöstöistä.

■ Pankkiryöstö Helsingissä johti piiritystilanteeseen

ja räjähdykseen Mikkelin torilla. Kaksi ihmistä kuoli

ja useita loukkaantui.

TAKAISIN