keskiviikko 27. joulukuuta 2023

27.12.23 Ke Tältä näyttävät suunnitelmat

 

Tältä näyttävät suunnitelmat Veturitallien uudesta kauppapuistosta – "Haluamme koko Mikkelin mukaan uuden alueen kehittämiseen"

Nordiconin projektijohtaja Reijo Laakso on luottavainen sen suhteen, että hanke etenee.

0

Mikkelin Veturitallien alueelle kauppapuiston rakentamista suunnitteleva kiinteistökehitysyhtiö Nordic Icon Consulting Oy eli Nordicon haluaa sekä kaupunkilaiset että kaupungin johtavat kaupalliset toimijat mukaan uuden, laajenevan keskustan, johon kauppapuisto liittyy osana, suunnitteluun.

– Me haluamme kuulla mikkeliläisiltä, millaisia kaupallisia palveluja Veturitalleille halutaan.

– Haluamme myös keskustan kauppakeskukset mukaan keskusteluun, koska meidän hankkeemme ei missään tapauksessa tähtää Mikkelin kaupunkikeskustan näivettämiseen. Päinvastoin, kauppapuiston vetovoima tuottaa lisää asiakasvirtaa alueelle.

Mainos - sisältö jatkuu alla
Mainos päättyy

– Kauppapuisto lisää merkittävästi syvyyttä ja leveyttä Mikkelin ja koko maakunnan palvelutarjontaan. Sillä on iso merkitys Mikkelin kehitykselle ja imagolle maakunnan keskuskaupunkina, sanoo Nordiconin projektijohtaja Reijo Laakso.

Laakso vastaa Nordiconissa erityisprojekteista, yritysjärjestelyistä, yrityskaupoista sekä liikkeenjohdon ja yrityskonsultoinnista.

Nordicon ja Mikkelin kaupunki ovat sopineet siitä, että kaupunki myy Veturitallien alueen Nordiconille noin 3,2 miljoonalla eurolla.

Alueen asemakaava saa lainvoiman mahdollisesti ensi keväänä ja varsinainen maakauppa tehdään sen jälkeen.

Laakso on luottavainen sen suhteen, että hanke etenee.

– Projekti voidaan aloittaa pohjatöillä jo toukokuussa, mikäli tämä sopii Mikkelin kaupungille.

Lupaprosessit ja suunnittelu vievät oman aikansa, mutta tämän hetken arvio on se, että Veturitallien kauppapuiston liikkeet voisivat avata ovensa vuoden 2025 joulusesongiksi, Laakso sanoo.

Mikkelin kaupungin asenne saa kehuja.

– Yhteistyö Mikkelin kaupungin kanssa on alusta saakka ollut avointa, ratkaisuhakuista ja eri ratkaisumalleja avoimesti arvioivaa.

Median reaktiot ovat kummastuttaneet.

– Olen syvästi hämmästynyt ja pettynyt erittäin negatiiviseen, jopa vihamieliseen asennoitumiseen hankkeeseen, joka on Mikkelin kaupungin ja sen kehityksen kannalta erittäin tärkeä, Laakso lausuu.

Kauppapuisto on Laakson mukaan työnimi hankkeelle, joka valmiina koostuisi kolmesta kokonaisuudesta.

Uudisrakennukset on suunniteltu niin, että veturitallirakennus näkyy koko alueella.

Tonttialueen eteläosaan, entisen Postin terminaalin kohdalle on tarkoitus rakentaa suurempi, noin 16 000 kerrosneliömetrin suuruinen rakennus.

Tontin pohjoispuolelle puolestaan on piirretty noin 5 000 kerrosneliömetrin kokoinen rakennus.

– Veturitallirakennus sijoittuu näiden kahden rakennuksen väliin. Sen ympärille jää väljyyttä ja puistomaista tilaa, joilla alleviivataan sitä, että mikkeliläisille tärkeä veturitallirakennus on alueen ikoni ja identiteetin luoja.

– Uudisrakennukset on suunniteltu niin, että veturitallirakennus on näkyvissä koko alueella.

Suunnittelu poikkeaa oleellisesti perinteisestä kauppakeskusarkkitehtuurista, korostaa Laakso.

– Alueen arkkitehtuuri heijastelee veturitallien henkeä, hieman rosoisena, ulkoasultaan ruosteiselta näyttävänä. Rakenteeltaan innovatiivinen ja arkkitehtuuriltaan näyttävä kokonaisuus muodostaa kiinnostavan ja houkuttelevan kohteen viitostien kulkijoille.

Täydellisesti saneerattavan veturitallirakennuksen tuleva käyttö on vielä arvoitus, Laakson mukaan aivan tarkoituksella.

– Haluaisimme kuulla mikkeliläisiltä, mitä he veturitallirakennukseen haluavat. Millaisia palveluja sieltä pitäisi löytyä? Voisiko siellä toimia pienimuotoinen kauppahalli? Tai voisiko siellä olla lapsille suunnattuja aktiviteetteja ja palveluja? Vai olisiko se paikka matkailuinfolle tai ravintolakeskittymälle, heittelee Laakso täkyjä.

Kauppapuisto-nimeä alueesta käytetään myös siksi, että rakennusten ympärille jää avaraa tilaa.

Paljon Mikkelissä puhuttanut, lokkien pesimäalueena toimiva kosteikko pystytään suunnitelmien mukaan säilyttämään yhtenäisenä kokonaisuutena.

– Sen suoja-alueeksi jää puustovyöhyke ja muita lisäistutuksia. Lisäksi kosteikkoalueen eteläinen pää maisemoidaan oleskelualueeksi, hahmottelee Laakso.

Kaksi uudisrakennusta pitää suunnitelman mukaan sisällään kaupallisia toimintoja.

– Niihin mahtuu 12-14 liikettä, joista ainakin kolmasosa on sellaisia, joilla ei aikaisemmin ole ollut minkäänlaista toimintaa koko Etelä-Savon alueella, Laakso paljastaa.

Neuvotteluja on käyty kymmenien ketjujen kanssa. Niistä osa on ulkomaisia.

– Minkäänlaisia lupauksia tai sopimuksia ei ole yhdenkään toimijan kanssa. Niitä päästään solmimaan hankkeen edetessä. Yksi mahdollinen voisi olla ruotsalainen kodintavarataloketju Jula.

– Rautakauppaketju Hammer voisi myös olla kiinnostava, samoin lemmikkitarvikeketju Dogman And Friends, jolla on perinteisen lemmikkikaupan lisäksi myös lemmikkihotelli- ja hoitolapalveluja, Laakso paljastaa.

Laakso painottaa, että liikevalikoiman tarkoitus on täydentää Mikkelin kaupallisia palveluja.

Siksi Veturitalleille haetaan myös yrityksiä, jotka eivät suoranaisesti kilpaile olemassa olevan tarjonnan kanssa.

– Tässä haluaisimme nimenomaan keskustelua kauppakeskustoimijoiden kanssa siitä, miten asia hoidetaan niin, että uusi kauppapuisto parantaisi myös Mikkelin nykyisen keskustan vetovoimaa, Laakso sanoo.

Uusia työpaikkoja kauppapuisto voisi tuoda Laakson arvion mukaan noin 250.

Nordiconissa Veturitallien alueen kauppapuisto ja Kenkäveronniemen entisen jätevedenpuhdistamon uusiokäyttöön aikanaan tuleva alue nähdään yhtenä kokonaisuutena.

– Veturitallien alue ei ole mikään erillinen satelliitti, vaan se liittyy kiinteästi Mikkelin kaupunkikeskustaan, myös rakennettavan alikulun ja muiden tieyhteyksien kautta. Mutta alue niveltyy kiinteästi myös Kenkäveronniemen tulevaan kehitykseen.

– Näistä kahdesta pitäisi suunnitella yhtenäinen kokonaisuus, joka herättää matkailijoiden kiinnostuksen sekä jättää heihin muistijäljen. Eräänlainen portti Saimaan suuntaan, jonne tullaan kauempaakin.

– Etelä-Savossa on sesonkiaikana jopa 300 000 kesäasukasta, jotka paitsi tuovat alueelle ostovoimaa, myös vievät kotiseuduilleen viestiä kiinnostavasta kohteesta, visioi Laakso.

Keskustan, Veturitallien alueen ja Kenkäveronniemen yhteydet ovat tärkeät.

– Liikkuminen näiden alueiden välillä on mietittävä tarkkaan etukäteen sekä ajoneuvoliikenteen että kevyen liikenteen väylien osalta. Saavutettavuus on oleellinen asia, Laakso visioi.

Kaupunkilaisten mielipiteitä Laakso kuulisi mielellään etukäteen.

– Olemme kaupungin kanssa miettineet erityisen keskustelutilaisuuden järjestämistä. Siinä mikkeliläiset voisivat kysyä meiltä hankkeesta ja esittää toiveitaan sen suhteen, millaisia palveluja sinne halutaan.

– Tällainen tilaisuus varmasti pidetään, jos sille vain tuntuu olevan todellista tarvetta.




maanantai 18. joulukuuta 2023

19.12.23 Ti Kivijalka lopettaa

 

Ravintola Kivijalka lopettaa Rantakylässä – Viimeistä kertaa ovi aukeaa uudenvuodenaattona



Erityisiä hautajaisia Kivijalalle ei aiota järjestää. Liveillat ovat toimineet hyvin, mutta lopetuspäätöksen taustalla on kannattavuus muilla ravintolan osa-alueilla.


keskiviikko 6. joulukuuta 2023

07.12.23 To Pedro Hietanen on kuollut

 

Muusikko Pedro Hietanen on kuollut – monipuolisen uran tehnyt taiteilija viihdytti niin lapsia kuin aikuisia

Muusikko Pedro Hietanen oli kuollessaan 74-vuotias.

Pedro Hietanen
Pedro Hietanen teki monipuolisen uran muusikkona. Kuva: Joonas Josefsson/Yle
JONNI AROMAA

Muusikko Pedro Hietanen on kuollut. Hietanen kuoli itsenäisyyspäivänä pitkällisen sairauden jälkeen.

Ylelle tiedon vahvistaa Hietasen läheinen ystävä.

Pedro Hietanen oli yksi niistä muusikoista, jonka valoisa persoona jäi mieleen. Hietasen herrasmiesmäiseen olemukseen liittyivät oleellisesti muhkeat viikset, ja niistä hän sai lempinimensäkin Pedro, jonka Hietanen otti myöhemmin viralliseksi nimekseen. Alkuperäinen nimi oli Heikki.

Esikatselukuva
M. A. Numminen ja Pedro Hietanen esittävät kappaleen Helsingegatan (2013) yöllisellä Helsinginkadulla Kalliossa.

Muusikkona, sovittajana, tuottajana, säveltäjänä ja kapellimestarina tunnettu Hietanen oli mainio esiintyjä, ja hän oli tuttu näky television viihdeohjelmissa 1980- ja 1990-luvuilla.

Ylen Velipuolikuu -sketsiviihdesarjassa alkanut yhteistyö Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa jatkui myöhemmin Yömyöhä-ohjelmassa radiossa.

Monipuolisen uran tehnyt Hietanen oli lisäksi lähes erottamaton osa M.A. Nummista. Työpari nauratti lapsia ja aikuisia Gommi ja Pommi -duollaan ja teki pilaa vakavista asioista Nummisen yhtyeissä, kuten Uusrahvaanomaisessa Jatsiorkesterissa.

Wigwam soittaa Ylen studiossa vuonna 1977
Pedro Hietanen (vas.) liittyi Wigwamiin vuonna 1975. Kuva: Yle

Hietanen oppi ammatin tien päällä

Jaalassa, nykyisessä Kouvolassa vuonna 1949 syntynyt Hietanen sai ensimmäisen haitarinsa 4-vuotiaana. Isä oli ammattiautoilija, ja musiikkia harrastanut äiti opetti lapselleen korvakuulolta sota-ajan rallit, valssit ja tangot.

Hietanen sai kiinnityksen kouvolalaiseen tanssiorkesteriin 14-vuotiaana ja muisteli myöhemmin kokemuksiaan ”tien päällä” tärkeimpänä musiikkikoulunaan. Alaikäinen haitaristi esiintyi keikoilla nimismiehen erityisluvalla.

Samoihin aikoihin Hietanen koki ”Beatles-herätyksen”. Ulkoinen tyyli muuttui, ja haitarin rinnalle tulivat Hammond-urut. Haitari oli jo muutenkin jäämässä pois tanssiorkestereista.

Ammattilaisurakin alkoi alaikäisenä: Hietanen keksittiin kouvolalaisyhtyeestä iskelmätähtien taustamuusikoksi. Hän säesti muun muassa Kristina HautalanJohnnyn ja Kari Kuuvan keikoilla.

Pedro Hietanen ja M.A. Numminen esiintyvät Porin jazzkadulla.
Pedro Hietanen esiintyi M. A. Nummisen rinnalla yli 40 vuotta. Kuva Pori Jazzin jazzkadulta vuonna 1984. Kuva: Matti Juutilainen / Pori Jazz

Pennittömänä kotiin

Hippiliike imaisi Hietasen mukaansa, ja nuori mies pääsi soittamaan Pepe Willbergin yhtyeeseen vuonna 1969. Sitä seurasi pesti Wigwamin urkurina ja pianistina.

Yhteistyö M. A. Nummisen kanssa alkoi, kun Hietanen palasi Wigwamin Euroopan-kiertueelta pennittömänä kotiin 1970-luvun lopulla. Hän törmäsi levy-yhtiössä Nummiseen ja kertoi tälle osaavansa soittaa myös haitaria.

Siitä alkoi vuosikymmeniä kestänyt pesti, joka jatkui Hietasen sairastumiseen asti.

Oman yhtyeensä hän perusti vuonna 1980. Pedro’s Heavy Gentlemen sekoitti musiikin eri tyylilajeja. M.A. Nummisen lisäksi Hietanen oli myös näyttelijä ja laulaja Ritva Oksasen hovisäestäjä, ja moni muistaa Hietasen Ruisrockin lavalta juontajana.

Lisäksi Hietanen sävelsi musiikiin muutamaan kotimaiseen elokuvaan.

Pedro Hietanen
Gommi ja Pommi oli M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen lauluduo, joka esiintyi lapsille. Kuva Gommin ja pommin joulukalenterista vuodelta 1995. Kuva: Seppo Sarkkinen/Yle

Hietanen oli lähes koko ikänsä freelancer-muusikko ja hän viihtyi vain viisi vuotta ”palkkatöissä” levy-yhtiö EMIn tuotantopäällikkönä 1980-luvun jälkipuolella.

Hietanen sairastui vakavasti kesällä 2022 ja esiintyminen jäi. Hietasella on kaksi poikaa. Puoliso kuoli vuonna 2020.

Ikuinen anarkisti Pedro Hietanen haluaa nähdä vielä uuden vallankumouksen





perjantai 1. joulukuuta 2023

01.12.23 Pe Würth muuttaa

 

Würth muuttaa uusiin tiloihin Mikkelissä

Myymälä avataan maanantaina Rinnekadulle. Kaupan valikoimaan kuuluvat kaikki olennaiset teknisen tukkukaupan tuoteryhmät.

1

Teollisuuden tukkuliike Würth muuttaa Mikkelin Laiturikadulta uusiin tiloihin. Ensi maanantaista alkaen Würth palvelee alueen yrityksiä ja ammatinharjoittajia osoitteessa Rinnekatu 2. Askon vieressä sijaitsevissa tiloissa on aikaisemmin toiminut Mikkelin Väri.

– Seudulla olevat asiakkaamme ovat jo pitkään toivoneet alueellemme uutta myymälää. Pystymme nyt tarjoamaan asiakkaillemme ammattitaitoa, laadukkaita tuotteita ja laajempaa valikoimaa paremmalla sijainnilla, kertoo alueen myyntipäällikkö Tommi Lahtinen Würthin tiedotteessa.

Lahtisen mukaan myymälän sijainti on keskeinen ja sinne on helppo tulla joka suunnasta. Lisäksi pihalla on hyvät parkkipaikat.



Myymälän valikoimaan kuuluvat kaikki olennaiset teknisen tukkukaupan tuoteryhmät. Hyllyssä on laaja noin 7 000 tuotteen valikoima, esimerkiksi teollisuuskemikaaleja, kiinnitystarvikkeita, suojaimia, työvaatteita, sähkö- ja yleistarvikkeita.

– Valikoimaa täydennetään ja laajennetaan vielä asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Lisäksi keskusvarastoltamme voidaan tilata myymälään mitä tahansa 80 000 tuotteesta nopealla toimitusajalla, Lahtinen sanoo.

Yhtiöllä on Mikkelissä palvelupiste myös Otavankadulla. Molemmista liikkeistä löytyy vaatteiden painatus- ja putoamissuojainten tarkastuspalvelu.


Würth on palveluntuottaja, joka huolehtii teollisuuden, rakentamisen, kunnossapidon ja huollon työkaluista ja tarvikkeista.




keskiviikko 29. marraskuuta 2023

30.11.23 To Suomi yllätti Venäjän – kaikkeen on nyt varauduttava

 

Vaalimaan raja-asemalle on tuotu rauta-aitoja ja kulkuesteitä. Aitaan on kiinnitetty A4-arkki, jossa lukee että rajanylityspaikka on suljettu.
Suomen itäraja meni kiinni henkilöliikenteeltä tänään keskiviikkona. Kuva: Lauri Heino / Lehtikuva

Asiantuntija: Suomi yllätti Venäjän – kaikkeen on nyt varauduttava

Päivitämme tähän artikkeliin itärajan tilannetta.

TEKIJÄT

Tästä on kyse

  • Suomen itäraja meni kiinni henkilöliikenteeltä tänään keskiviikkona.
  • Viimeinen auki ollut rajanylityspaikka Raja-Jooseppi suljettiin iltapäivällä kello 14. Hallituksen päätös rajasulusta astuu voimaan puoliltaöin.
  • Raja-asemat pysyvät suljettuna 13. joulukuuta asti. Samalla estyy turvapaikanhaku itärajalla ja se keskitetään satamiin ja lentokentille.
  • Itärajalta on tullut elokuun alusta alkaen noin 1 000 turvapaikanhakijaa.
  • Toiminta on Suomen valtiojohdon mukaan ollut organisoitua ja kyseessä on Venäjän hybridioperaatio.
Kartta Suomen itärajan raja-asemista
Kuva: Maiju Hakalahti / Yle
Linda Tammela

Frontexin apu on Suomelle nyt todella arvokasta, sanoo Rajan eversti

Matti Pitkäniitty istuu A-studiossa.
Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty pitää Frontexin apua todella tärkeänä. Kuva: Yle

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tuki on Suomen rajalle todella tärkeä, sanoo Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty A-Studiossa.

– Saamme useampia käsipareja, silmäpareja, ammattimaisia työntekijöitä yhdellä kertaa, hän kuvailee.

Tarvittaessa Frontexilta on mahdollisuus saada lisääkin apua ja se onkin Pitkäniityn mukaan ensisijainen vaihtoehto, mikäli lisäavulle tarvetta jatkossa ilmenee. Rajaviranomaisten työtaakka on nyt tavallista kovempi.

Sitä, onko raja turvallista ja järkevää avata parin viikon kuluttua, on vaikea sanoa. Pitkäniitty kertoo, että Rajavartiolaitoksen ammattilaiset tarkkailevat tilannetta jatkuvasti ja välittävät tietoa päättäjille.

– Täyttä varmuutta voi olla vaikea saada. Portaittain avaaminen on myös yksi vaihtoehto eli rajoitetaan ovea pikku hiljaa, Pitkäniitty sanoo.

Laura Tolonen

Illan A-studiossa keskustelu itärajasta

Illan A-studiossa keskustellaan myös itärajasta. Vieraina ovat Mauri Peltokangas (ps.), Petri Honkonen (kesk.) ja Eemeli Peltonen (sd.).

Voit katsoa ohjelmaa Areenasta tai TV1:stä kello 21.05.

Linda Tammela

Venäjä-asiantuntija: Suomi yllätti Venäjän – kaikkeen on nyt varauduttava

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Ilona Smith kuvattavana  kotipihallaan Espoon Laajalahdessa.
Turvallisuuspolitiikan tutkijan Hanna Smithin mukaan Venäjältä voi odottaa melkein mitä vain. Kuva: Toni Määttä / Yle

Venäjä-asiantuntija, turvallisuuspolitiikan tutkija Hanna Smith sanoo Yle Uutisissa, että Suomi pääsi yllättämään Venäjän.

– Suomi on ennakoinut, lainsäädäntö oli kohdallaan ja Venäjä yllätettiin sillä, että Suomi lähti tekemään suoraselkäisen päätöksen, eikä lähtenyt neuvottelemaan, Smith sanoo.

Smith muistuttaa, että Venäjä pyrkii siihen, että se tuo kaikkiin tarinoihinsa oman näkemyksensä ja liioittelee kertoen asioita, jotka eivät ole totta.

Tänään Venäjä on muun muassa uhitellut Puolan suuntaan väittäen, että Puola olisi antamassa asiantuntija-apua Suomelle. Sekä sisäministeri että presidentin kanslia ovat kiistäneet väitteet.

Smith sanookin, että Venäjältä voi odottaa mitä vain.

– Meidän täytyy varautua lähestulkoon mihin tahansa. On selvää, että Venäjä käyttää hybridiuhkatoimintaa kokonaisvaltaisesti, Smith toteaa.

Elli Piirainen

Laittomat rajanylitykset olisivat syy pitää rajaa pidempään kiinni, sisäministeri Mari Rantanen sanoo

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ei suoraan ottanut kantaa siihen tänään eduskunnassa, että ennakoidaanko laittomien rajanylitysten lisääntyvän maaston kautta itärajan sulkeuduttua Vainikkalan junaliikennettä lukuun ottamatta.

– Lähdemme siitä ettemme odota yhtään ketään rajan yli.

– Laittomat rajanylitykset hankaloittaisivat tilannetta ja pitäisivät rajaa pidempään kiinni.

Rantanen ei kommentoinut sitä, miten Suomi varautuisi siihen, jos Venäjän rajalle masinoivat ihmiset yrittäisivät ylittää rajaa joko raja-asemalta tai muualta maastosta nyt, kun itäraja on suljettu.

Maastorajalla rajanylittäminen on laitonta rajanylittämistä, Rantanen kertaa.

– Ja mitä tulee rajanylityspaikkoihin, sinne on rakennettu estelaitteita, joilla osoitetaan, että siitä kohtaa ei ole sallittua ylittää rajaa.

Suomi saa tällä hetkellä apua rajavalvontaan Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexilta. Sisäministerin mukaan muulle avulle ei ole nyt tarvetta, mutta Suomi saa sitä tarvittaessa.

– On tietysti selvää, että mikäli Suomessa tilanne hankaloituu, kumppanimaat ovat valmiita auttamaan, Rantanen sanoo.

Linda Tammela

Suomi kiistää väitteet Puolan asiantuntija-avusta

Rajavartiolaitoksen maastohenkilöauto seisoo rajapuomien edessä lumisena päivänä Vartiuksen suljetulla rajanylityspaikalla.
Rajavartiosto ei ole sopinut kahdenvälisestä yhteistyöstä Puolan kanssa rajavartioinnista. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Presidentin kanslia, Rajavartiolaitoksen edustaja ja sisäministeri kiistävät väitteet, joiden mukaan Puola olisi lähettämässä asiantuntijoita Suomeen auttamaan itärajan tilanteen kanssa.

Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty sanoo, ettei Rajavartiosto ole sopinut kahdenvälisestä yhteistyöstä Puolan kanssa.

Puolan turvallisuusviraston päällikkö Jacek Siwiera kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että presidentti Sauli Niinistön vierailulla olisi esitetty “virallinen pyyntö liittoutuneiden tuesta Suomen rajalla tapahtuvan hybridihyökkäyksen edessä.”

Aiheesta kirjoitti aiemmin Helsingin Sanomat.

Tasavallan presidentin kanslia kommentoi, että presidentin vierailulla Puolassa on keskusteltu rajaturvallisuudesta yleisesti sekä tietojen ja kokemusten vaihdosta rajaviranomaisten kesken muun muassa Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kontekstissa.

– Sotilaallisesta yhteistyöstä rajatilanteeseen liittyen ei presidenttien välillä keskusteltu, kansliasta todetaan.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) sanoo väitettä uutisankaksi. Hänellä ei ole tietoa, että Suomi saisi väitettyä suoraa tukea Puolalta.

– Varmistin juuri tämän myöskin Rajavartiolaitoksen päälliköltä, että hänelläkään ei ollut tällaista tietoa, että kyseessä tässä tilanteessa ja tässä hetkessä on kyllä uutisankka, sanoo Rantanen Ylelle.

Rantanen kuitenkin lisää, että Suomi saa Frontexin apua.

– Jos siellä on sitten puolalaisia rajavartioita, niin hyvä niin.

Jenni Mehtonen

Turvapaikanhakijoiden kuljettaminen Raja-Joosepista työllisti paikallista kuljetusyrittäjää

Yle haastatteli Raja-Joosepin kansainväliseltä rajanylityspaikalta turvapaikkaa Suomesta hakeneita turvapaikanhakijoita muualle Suomeen kuljettanutta liikennöitsijää.

Hän piti tehtävää kansalaisvelvollisuutena. Korvauksen määrästä ei ole vielä tietoa.

Raja-Joosepin kautta on tullut Suomeen lauantaista alkaen 60 turvapaikanhakijaa.

Täältä voit lukea koko jutun.

Jenni Mehtonen

Rekkakuski jäi rajan taakse Raja-Joosepin sulkeuduttua

Myös viimeinen itärajalla avoinna ollut Raja-Joosepin kansainvälinen rajanylityspaikka sulkeutui tänään kello 14. Tieto viimeisenkin rajanylityspaikan sulkeutumisesta ei kuitenkaan ollut tavoittanut Venäjälle pyrkimässä ollutta valkovenäläistä rekkakuskia.

Vadimiksi esittäytynyt mies kertoi työskentelevänsä liettualaiselle yritykselle ja olleensa tietämätön rajanylityspaikan sulkeutumisesta. Hieman sulkemisajan jälkeen rajanylityspaikalle ilmestynyt kuljettaja kertoi kuljettavansa lääketarvikkeita Pietariin.

Raja-Joosepin sulkeuduttua itärajan yli liikkuu vain raiteilla kulkevia tavarakuljetuksia Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Vainikkalan rajanylityspaikan kautta.

Raja-Joosepin ja muiden itärajan rajanylityspaikkojen on määrä olla suljettuna 13. joulukuuta asti.

Rajan yli rekan kanssa pyrkimässä ollut Vadim kertoi nyt odottavansa työnantajaltaan ohjeita, kuinka menetellä muuttuneessa tilanteessa.

Jenni Mehtonen

Itärajalla historiallinen tilanne: sotavuosien jälkeen rajaa ei ole tällä tavalla suljettu

Raja-Joosepin rajanylityspaikka on sulkeutunut. Rajalla oli tänään vain normaalia rajaliikennettä. Rajavartiolaitos vahvistaa, että rajan yli Venäjältä ei tullut tänään yhtään turvapaikanhakijaa.

Lapin rajavartiostoon on tänään saapunut ensimmäiset Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin työntekijät. Rajavartiosto on pyytänyt apua itärajan valvontaan. Frontexilta saapuu ja on jo saapunut Suomeen sekä henkilöstöä että valvontakalustoa.

Rajan ollessa kiinni rajan ylitys on estetty, eikä rajan yli voi ajaa autolla. Maastoon on myös levitetty niin sanottua Nato-lankaa, jolla pyritään torjumaan mahdollista luvatonta rajanylitystä. Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Ville Ahtiainen ei halua kommentoida, kuinka pitkälle osuudelle lankaa on levitetty.

Esikatselukuva

Vaikka Raja-Joosepin asema on suljettu, asemalla on yhä jatkossakin valvontaa. Rajavartiolaitos on varautunut siihen, että rajan yli voi tulla ihmisiä, vaikka viralliset rajanylityspaikat on suljettu.

Rajavartiolaitoksen vastuulla on huolehtia rajan ylittävistä ihmisistä, mikäli he tulevat Suomen puolelle. Raja-Joosepin asemalta on valtakunnanrajalle noin 600 metriä. Rajavartiolaitoksella ei ole havaintoja, että Venäjän puolella olisi ollut rajaa lähestyviä turvapaikanhakijoita raja-aseman sulkeutuessa.

Ahtiaisen mukaan päivä on ollut Rajavartiolaitoksen työntekijöille historiallinen.

– Nyt se viimeinenkin paikka laitettiin kiinni. Oman henkilöstön kanssa juuri puhuttiin, että missä olit, kun -tarinoita tästä varmasti tulee.

Raja-Joosepin sulkeuduttua itärajan yli liikkuu vain raiteilla kulkevia tavarakuljetuksia Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Vainikkalan rajanylityspaikan kautta.

Raja-Joosepin ja muiden itärajan rajanylityspaikkojen on määrä olla suljettuna 13. joulukuuta asti.

Kreml: Suomen rajatoimet perusteettomia

Suomen toimet Venäjän vastaisen rajan vahvistamiseksi ovat perusteettomia, sillä Venäjä ei muodosta uhkaa naapurilleen, sanoo Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov.

Peskovin mukaan Suomen toiminta päinvastoin muodostaa uhkan Venäjälle ja voi johtaa jännitteisiin.

Mediatietojen mukaan Puola olisi lähettämässä asiantuntijoita Suomeen auttamaan itärajan tilanteen kanssa. Peskovin mukaan kyse on täysin ylimitoitetusta toimesta. Hänen mukaansa kukaan tai mikään ei uhkaa Suomea.