perjantai 25. marraskuuta 2022

26.11.22 La AlfaTV:n konkurssi

 Journalistiliitto harmittelee AlfaTV:n konkurssiuutista – kanavaan sijoittaneen Keskisuomalaisen toimitusjohtaja: "Eihän tämä mikään yllätys ollut"


Televisiokanava AlfaTV:n taustayhtiö Brilliance Communications Oy kertoi tänään jättäneensä konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen. Tämä tarkoittaa AlfaTV:n toiminnan loppumista.

Alfa TV hakeutuu konkurssiin

Kanava tuli Suomen mediamarkkinoille lupauksella näkökulmista, jotka jäävät muussa mediassa vähällä huomiolle. 

Journalistiliitto pitää konkurssiuutista harmillisena.


– Tietenkin tosi valitettavaa pelkästään jo se kanavan kaatuminen mutta myös näiden työpaikkojen menettäminen, liiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo MTV Uutisille.

Brilliance Communicationsilla oli viime vuoden lopulla 31 omaa työntekijää.

Ahon mukaan uutisoinnin laajuus ja monipuolisuus on kansalaisten kannalta tervetullutta.

– Alfahan lähestyi monia asioita vähän eri näkökulmasta kuin monet muut. Mielenkiinnolla seurattiin sitä, minkä tyyppistä uutisointia se teki.

AlfaTV laajensi viime aikoina uutistoimintaansa ja ankkuroidut TV-uutiset alkoivat toukokuussa vain päivää ennen sitä, kun yhtiö ilmoitti oman pääomansa loppuneen. 

AlfaTV:tä pidettiin valtavirtaa konservatiivisempana kanavana. Sen pääomistaja on kristillinen lähetystyöjärjestö IRR-TV.

Kanavalla nähtiin muun muassa Liike Nytin puheenjohtajan Hjallis Harkimon, perussuomalaisten entisen puheenjohtaja Timo Soinin sekä kristillisdemokraattien omat ohjelmat.

AlfaTV näytti myös joitakin perinteisiä ja muilla kanavilla aiemmin päättyneitä formaatteja, kuten Syksyn Sävel ja Miss Suomi.

Lue myös: Miten käy Miss Suomi -kisojen, kun Alfa TV lopettaa toimintansa? Näin missiemo Sunneva Sjögren vastaa: "Vuosi kerrallaan eteenpäin"

Sijoittajien rahat kuluivat

Kesällä 2021 AlfaTV järjesti osakeannin, jossa se keräsi yli kolme miljoonaa euroa. Mukaan lähtivät muun muassa liikemiehet Toivo Sukari, Heikki Salmela ja Eero Lehti. Samoin ruutukasvo Harkimo.

Osakeantia mainostettiin mediakonserni Keskisuomalaisen julkaisuissa, ja samalla siitä tuli myös yhtiön osakas.

– Lievää harmistusta, mutta eihän tämä mikään yllätys ollut. Onhan tämä roikkunut ilmassa jo pitkään, että siellä on ollut suuria taloudellisia haasteita, Keskisuomalaisen toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi kommentoi.

Kangaskorpi sanoo, että Keskisuomalaisen sijoituksen riski oli hyvin pieni, koska rahallinen panos annettiin käytännössä mainostilana. Mukana oltiin mielenkiinnosta kurkistaa tv-toimintaan.

Aiemmin pelkkänä lehtitalona tunnettu Keskisuomalainen oli jo laajentanut radiotoimintaan. Uusi sijoitus televisiotoimintaan ei ole poissuljettua tulevaisuudessa.

– Strategiaamme kuuluu tietty kasvuhakuisuus. Meillä on sisällöntuotannon osaamista ja aika kattava mediakoneisto, että kyllä se yhtenä vaihtoehtona pyörii. Mutta ei mitään konkreettisia suunnitelmia ole. 

AlfaTV:n katsojaosuus jäi noin prosenttiin. Kangaskorpi sanoo kuitenkin kuulleensa varsinkin ajankohtaisohjelmien saaneen kohtuullisen hyvää palautetta ja niillä olleen melko vakiintunut oma katsojakuntansa.

– Luulen kyllä, että AlfaTV jättää jonkinlaisen aukon mediakenttään. Mutta onko se aukko sellainen, joka täyttyy tai on tarpeen täyttää? Aika näyttää, Kangaskorpi sanoo.

Lue myös: Alfa TV meni nurin – ajautui maksukyvyttömäksi eikä lisärahoitusta onnistuttu saamaan

Lähetykset päättyvät pian

Helsingin Sanomien tietojen mukaan kanavayhtiö Brilliance Communicationsilla on seitsennumeroinen summa velkaa. Sen suurimmat velkojat ovat pääomistaja IRR-TV sekä tv-verkon operaattori Digita.

– TV-bisnes vaatii valtavia pääomia Suomessa ja myös aika vakaan mainosrahoituksen, jotta sitä pystytään pyörittämään, Journalistiliiton Aho sanoo.

AlfaTV:n johdosta tai henkilökunnasta ei tänään kommentoitu konkurssihakemusta MTV Uutisille. Viestintäpäällikkö Elisabet Saranpään mukaan kanavalla odotetaan pesänselvittäjän ohjeistusta.

Lähetysten odotetaan päättyvän viimeistään ensi viikolla, kun konkurssi vahvistetaan.

TAKAISIN

perjantai 11. marraskuuta 2022

12.11.22 La Taimenille räätälöity

 

Taimenille räätälöity Urpolanjoen kalatie avautui – Ensi vuonna kalatien rakentaminen ja patorakenteiden purkaminen jatkuu Rokkalanjoella

Mikkelin kaupunkijoista tehdään uhanalaiselle taimenelle sopiva lisääntymisympäristö. Neljän kalatien rakentaminen maksaa noin 200 000 euroa.

Mikkelin Urpolanjoki avautui kalojen vaellusreitiksi. Näin ollen vaelluskalat pääsevät lisääntymään Urpolanjoen valuma-alueen virtapaikoissa.

TAKAISIN

perjantai 4. marraskuuta 2022

04.11.22 Pe Päähän ampuma­vamman saanut varusmies on kuollut

 

Päähän ampuma­vamman saanut varusmies on kuollut: ”Suuri suru”

Ampumavamman päähänsä saanut varusmies on kuollut. Poliisi ei epäile asiassa rikosta. Puolustusvoimat suruliputtaa kaikissa toimipisteissään perjantaina.

Puolustusvoimat suruliputtaa kaikissa toimipisteissään varusmiehen kuoleman vuoksi. 

4.11. 10:10 | Päivitetty 4.11. 14:35

PERJANTAIAAMU alkoi Kainuun prikaatissa murheellisesti, kun tieto varusmiehen kuolemasta tuli. Ampumavamman päähänsä torstaina saanut varusmies kuoli torstaina iltapäivällä sairaalassa Kuopiossa. Puolustusvoimat tiedotti asiasta perjantaina.

Varuskunnassa Kajaanissa paikalla oli kriisituki, joka käsitteli järkytystä ja surua paikalla olleiden 27 varushenkilön kanssa.

”Suuri suru prikaatissa on ja kriisituki on paikalla varusmiehen omassa yksikössä. Kaikki prikaatissa ja varmasti laajemminkin ovat murheellisia tapahtuman johdosta”, sanoi esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Arto Hirvelä.

Torstaina Puolustusvoimat tiedotti, että Kainuun prikaatissa oli tapahtunut ampuma-aseonnettomuus, jossa varusmies oli saanut ampumavamman päähänsä. Oulun poliisilaitoksen tiedotteen mukaan kyseessä oli vahingonlaukaus. Onnettomuus tapahtui Kainuun prikaatissa ampumaradalla kello kymmeneltä aamupäivällä. Varusmies toimitettiin onnettomuuden jälkeen Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, jossa hän kuoli torstaina iltapäivällä.

POLIISIN mukaan kyseessä oli noin 20-vuotias mies, joka ei ollut kotoisin Kainuusta. Hän oli aloittanut varusmiespalveluksensa heinäkuussa.

Ampumaradalla oli käynnissä 3. jääkärikomppanian varusmieskoulutukseen kuuluva perusammunta rynnäkkökivääreillä. Onnettomuuteen johtaneessa tilanteessa ei ollut osallisena muita henkilöitä.

Hirvelä kertoo keskustelleensa tilanteessa olleiden varushenkilöiden kanssa.

”He olivat järkyttyneitä. Kaikkemme teemme varuskunnassa, että palautuminen saadaan käyntiin.”

Ampumaradalla oli 27 varusmiestä harjoittelemassa henkilökuntaan kuuluvan kouluttajan johdolla.

Ennen vahingonlaukausta oli ammuttu kohdistuslaukaukset. Varsinainen harjoitus oli alkamassa, ja aseet oli ladattu patruunoilla, kun varusmiehen oma rynnäkkökivääri laukesi tuntemattomasta syystä sillä seurauksella, että luoti osui hänen päähänsä.

Varusmies sai välittömästi ensiapua palvelustovereiltaan ja paikalla olleelta lääkintämieheltä, poliisi kertoo.

Poliisi ei epäile asiassa ketään rikoksesta. Rikosylikomisario Seppo Leinonen Kajaanin poliisista kertoo, että poliisi on puhuttanut lähimpänä harjoitustilanteessa olleet.

”Heillä ei ole ollut havaintoja tapahtumasta. He ovat keskittyneet omaan suoritukseensa ja havahtuneet siihen, kun laukaus on kajahtanut”, sanoo Leinonen.

Suruliputus Päävartion edustalla Helsingissä perjantaina. 

TÄMÄNHETKISTEN tietojen mukaan ammunta oli järjestetty ohjeiden ja määräysten mukaan, eikä ennen vahinkoa ollut tapahtunut mitään poikkeavaa. Muut radalla olijat havahtuivat tilanteeseen, kun rynnäkkökivääri laukesi.

”Varsinaisesti silloin ei ollut vielä lupa ampua”, Leinonen sanoo.

Esimerkiksi kuulosuojaimet laitetaan päähän ennen kuin asetta aletaan lataamaan.

”Tuossa ammunnan vaiheessa ei pitäisi olla mitään ylimääräistä tehtävää, vaan siinä odotetaan käskyä, että voi ampua”, kuvaa Leinonen.

Poliisin mukaan kouluttaja oli ampujien takana, eikä hänkään huomannut tilanteessa mitään poikkeavaa. Sää oli tapahtumahetkellä pilvipoutainen.

Kainuun prikaatin rakennuksia kuvattuna vuonna 2009. 

MUKANA ampumaharjoituksessa 27 varushenkilön kanssa oli yksi kouluttaja. Leinonen kuvaa alueen olevan laaja ja varushenkilöiden levittäytyvän siihen ampuma­harjoituksessa vierekkäin.

”Kouluttaja on ollut paikalla niin, että hän pystyy valvomaan ampujia”, sanoo Leinonen.

Poliisi olettaa henkilökuntaa olleen paikalla riittävästi, mutta aikoo tutkinnan edetessä tarkistaa myös sitä koskevat määräykset.

Leinonen korostaa kuitenkin, että tapauksessa kysymys on ollut varusmiehen omasta toiminnasta. ”Ei epäillä, että muilla olisi ollut osuutta tähän.”

Poliisi jatkaa tapauksen selvittämistä muun muassa lähettämällä rynnäkkökiväärin aseteknisiin tutkimuksiin aseen kunnon selvittämiseksi.

Torstaina poliisi kertoi tutkivansa tapahtunutta muu tutkintanimikkeellä. ”Vastauksia kaikkiin kysymyksiin ei saada ehkä koskaan”, Leinonen ennakoi.

KAINUUN prikaatissa tullaan Hirvelän mukaan selvittämään, onko ampumaharjoituksen prosesseissa jokin asia, joka tapauksen johdosta olisi tarpeen muuttaa.

”Toivottavasti saadaan tutkinnan myötä selville, mikä tämän on aiheuttanut. Jos jokin asia on prosessissa tai toimintatavoissa, joka voisi pienintäkään vaaraa aiheuttaa tilanteeseen, se pitää tietenkin muuttaa”, sanoo Hirvelä.

Useita varusmiehiä on loukkaantunut aseisiin liittyvissä onnettomuuksissa viime vuosina. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten harjoituskäsikranaatti laukesi varusmiehen kädessä kesken harjoituksen. Varusmies sai tilanteessa lieviä vammoja.

Lue lisää: Useita varus­miehiä on loukkaantunut aseisiin liittyvissä onnetto­muuksissa viime vuosina

PUOLUSTUSVOIMAT suruliputtaa kuolemantapauksen vuoksi kaikissa toimipisteissään perjantaina.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) esittivät perjantaina osanottonsa varusmiehen kuolemasta.

”Uutinen on järkyttänyt meitä kaikkia”, Marin kirjoitti Twitterissä.

Kaikkonen kutsui uutista ”pysäyttäväksi”.

”Syvä osanottoni läheisten ja palvelustovereiden suruun”, hän jatkoi twiitissään.

TAKAISIN