Näyttelijä Kirsti Wallasvaara on kuollut 78-vuotiaana
Wallasvaara tunnetaan muun muassa rooleistaan elokuvissa Käpy selän alla, Lapualaismorsian sekä Asfalttilampaat.
Näyttelijä Kirsti Wallasvaara kuvattiin Ylen uuden Rakkautta vain -sarjan esittelyssä Helsingissä 27. huhtikuuta 2017. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
STT–YLE
•
Lahtelainen näyttelijä Kirsti Wallasvaara on kuollut 78-vuotiaana. Hän menehtyi torstaina pitkäaikaiseen sairauteen.
Asiasta kertoi näyttelijä Laura Huhtamaa Wallasvaaran lähipiirin suostumuksella.
Kirsti Wallasvaara opiskeli ammattiinsa Teatterikoulussa vuosina 1963–66. Hän näytteli uransa aikana muun muassa Porin, Kuopion ja Lahden kaupunginteattereissa sekä Tampereen Työväen Teatterissa ja KOM-teatterissa.
Wallasvaara jäi eläkkeelle Lahden kaupunginteatterista vuonna 2010, mutta hän esiintyi sen jälkeen vielä näyttämöllä, televisiossa ja valkokankaalla. Vuonna 2017 Wallasvaara näytteli Yle TV1:n sarjassa Rakkautta vain.
Hänet tunnetaan myös rooleistaan elokuvissa Käpy selän alla, Lapualaismorsian, Asfalttilampaat ja Mies, joka ei osannut sanoa ei.
Käpy selän alla on 1960-luvun ikonen elokuva, jossa näyttelivät Eero Melasniemi, Kristiina Halkola, Kirsti Wallasvaara ja Pekka Autiovuori. Kuva: Foto-Jatta
Yle Teema näyttää Käpy selän alla -elokuvan sunnuntaina 14.11. klo 14.15.
Pyöräilevä "Killi" oli tuttu näky Lahden kaupunkikuvassa
Lahden kaupunginteatterin näyttelijä Eeva-Kirsti Komulainen muistelee kollegaansa lämmöllä.
– Kirsti oli ihminen, joka säteili ympärilleen iloa ja lämpöä näyttämöllä ja sen ulkopuolella. Hänellä oli lempeä katse elämään ja nauru herkässä.
Komulainen ja Wallasvaara näyttelivät useissa produktioissa yhdessä.
– Hän oli minulle tärkeä työkaveri ja ystävä. Tutustuimme kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun hän tuli Lahteen.
Vuonna 2004 Lahden kaupunginteatterin ohjelmistossa olleen Olgan roolin Komulainen kertoo olleen Wallasvaaralle erityisen tärkeä. Olga-näytelmässä Wallasvaara näytteli ikäistään, vanhenevaa, elämäniloista naista.
Killi-lempinimellä tunnettu Wallasvaara liikkui mielellään polkupyörällä pitkiä matkoja paikasta toiseen.
– Hän rakasti pyörällä ajoa. Pyöräilevä Killi oli varmasti monelle tuttu näky Lahden kaupunkikuvassa.
Kirsti Wallasvaara kuvattuna Lahden torilla kesällä 2017. Kuva: Meeri Niinistö / Yle
Kirsi Kunnaksen elämäkerran kirjoittanut Leena Kirstinä tapasi ystävänsä vielä viikko sitten: "Hän oli älyllinen kirjoittaja ja lastenrunouden uudistaja"
Leena Kirstinä yritti soittaa Kirsi Kunnakselle, mutta kuuli suru-uutisen. Ystäväänsä hän muistaa erittäin lämpimänä ja huumorintajuisena ihmisenä, jonka ammattimainen ote säilyi loppuun saakka.
"Hän oli älyllinen kirjoittaja, mutta ei mitenkään kylmä", ystävä, elämäkerran kirjoittanut Leena Kirstinä kuvailee Kirsi Kunnasta. Kuvassa Kunnas Tampereella 27. marraskuuta 2014. Kuva: Viena Kytöjoki / Lehtikuva
ANNA NÄVERI, STT
– Se oli ihana iltapäivä, aivan kuin kuolema ei tulisi vielä pitkään aikaan, kertoo Kirsi Kunnaksen elämäkerran kirjoittaja ja pitkäaikainen ystävä Leena Kirstinä.
Kirstinän äänessä kuuluu lämpöä ja haikeutta. Hän ehti tavata Kunnaksen vielä viime viikon tiistaina.
Tänään maanantaina Kirstinä yritti soittaa ja kuuli suru-uutisen. Kirjailija ja taiteen akateemikko Kirsi Kunnas oli kuollut nukkuessaan kotonaan Ylöjärvellä. Kunnas oli kuollessaan 96-vuotias.
Kirstinä kirjoitti Kunnaksen elämäkerran Kirsi Kunnas – sateessa ja tuulessa (2014). Kirstinä kuvailee Kunnaksen ammatillisen otteen ja tekemisen säilyneen viimeisiin päiviin saakka. Viime vuonna julkaistiin Kunnaksen viimeiseksi jäänyt teos Tiitiäisen metsä, jolla kerättiin rahaa samannimiselle suojelualueelle Ylöjärvellä.
– Kyllä hengenvoimat Kirsillä olivat vahvat. Hänen huumorinsa ja älynsä olivat viimeiseen asti poikkeukselliset, Kirstinä toteaa.
"[Kunnaksen] lastenrunous otettiin lennossa vastaan, kaikki kehuivat sitä. Se näytti, että lapsille voi kirjoittaa uudella tavalla ja toisin kuin ennen", Kirstinä kuvailee kirjailijan teoksen vastaanottoa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva
Humoristi, uudistaja, älykäs kirjoittaja
Kunnas oli monipuolinen kirjailija ja runoilija, joka kirjoitti niin aikuisille kuin lapsille ja käänsi erikielistä proosaa ja runoutta suomeksi.
Kunnas tunnetaan parhaiten lastenrunoudestaan, kuten vuonna 1956 julkaistusta kokoelmasta Tiitiäisen satupuu. Suomalaisiin klassikoihin lukeutuu myös samana vuonna julkaistu, Kunnaksen vapaasti suomentamaja riimittelemä Hanhiemon iloinen lipas.
– Lastenrunous otettiin lennossa vastaan, kaikki kehuivat sitä. Se näytti, että lapsille voi kirjoittaa uudella tavalla ja toisin kuin ennen, Kirstinä kuvailee Tiitiäisen satupuun ja Hanhiemon iloisen lippaan saamaa vastaanottoa.
Samalla Kirstinä toteaa, että Kunnaksen ansiot muualla kuin lastenkirjallisuudessa ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Kirstinä mainitsee uudistajan otteen näkyvän esimerkiksi vuoden 1950 runokokoelmassa Uivat puut ja vuonna 1956 ilmestyneessä runoteoksessa Vaeltanut.
– Hänen ansionsa Suomen lyriikalle on se, että hän ryhtyi pohtimaan runon kuvakieltä. Hän pohti sitä omalta, suomenkieliseltä pohjalta. Hän opetti, että kuva ei ole suoraan jostakin maisemasta otettu, vaan se (runokuva) on työstetty.
Ihmisenä Kunnas oli Kirstinän mukaan realistinen ja älykäs, mutta myös lämmin.
– Hän oli erittäin sympaattinen ihminen, ja huumorintajuinen. Hän oli älyllinen kirjoittaja, mutta ei mitenkään kylmä.
Taiteilijaperheen kasvatti
Kunnas syntyi Helsingissä 14. joulukuuta 1924 kuvataiteilijaperheeseen. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän aloitti opinnot Taideakatemiassa.
Keuhkotuberkuloosiin sairastuminen päätti kuvataiteen opinnot, minkä jälkeen Kunnas suuntautui kohti runoutta. Hän opiskeli humanistisia aineita Helsingin yliopistossa ja aloitti vuonna 1947 työt kustannusvirkailijana WSOY:llä. Samana vuonna julkaistiin hänen esikoisrunoteoksensa Villiomenapuu.
Kirstinä tuumaa Kunnaksen runoilijan uran saaneen lisäpotkua ajasta WSOY:n kustannusvirkailijana.
– Hän oli töissä mainososastolla, mutta tapasi suurin piirtein kaikki suomalaiset runoilijat. Hän on kuvaillut sitä itse hyvin intensiivisenä jaksona.
Kirstinä myös muistuttaa Kunnaksen ansioista kääntäjänä, joka käänsi muun muassa Tove Janssonia, Lewis Carrollia ja espanjalaisen García Lorcan teoksia.
– Hän oli vuoden ajan Espanjassa ja Kanariansaarilla hoidattamassa keuhkotautiaan ja oppi espanjan kielen siellä, Kirstinä kertoo.
"Hän halusi ravistaa vanhoja rakenteita"
WSOY:n lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantaja Paula Halkola muistelee STT:lle Kunnasta rakenteiden ravistajana ja suomalaisen kirjallisuuden merkittävänä vaikuttajana.
– Hän halusi käyttää kieltä rohkeasti, leikkiä sillä ja ravistaa vanhoja rakenteita. Se on todellakin ravistanut kirjallista kenttää. Paitsi että hän on luonut uusia klassikoita, hän on myös vaikuttanut siihen, mitä meidän lasten- ja aikuistenkirjallisuus tällä hetkellä on, Halkola sanoo.
Viimeiset vuodet Kunnaksen kanssa työskennellyt Halkola kertoo, että Kunnaksen viimeisin ilmestynyt teos, viime vuonna julkaistu Tiitiäisen metsä oli kirjailijalle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä.
– Siinä yhdistyi hänelle kaksi rakasta asiaa, luonto ja runous. Ne linkittyivät hänen elämässään hyvin vahvasti toisiinsa.
Kunnakselle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi vuonna 2009. Lisäksi hänelle on myönnetty Valtion kirjallisuuspalkinto (1957, 1975, 1980 ja 1987), Pro Finlandia -mitali (1973), Tampereen yliopiston humanististen tieteiden kunniatohtorin arvo (2000) sekä Väinö Linnan (2011) ja Aleksis Kiven palkinto (2012).
Voit keskustella aiheesta 9.11. klo 23:een saakka.
Yritysjohtaja ja entinen Marimekon toimitusjohtaja ja omistaja Kirsti Paakkanen kuoli 92-vuotiaana.
Kirsti Paakkanen haastattelussa 2008: Silloin minä olen jotakin
MINNA RINTA-TASSI
Kirsti Paakkanen on kuollut. Hän oli syntynyt 12.2.1929.
Paakkanen oli sisukas ja menestynyt yrittäjä, joka tunnetaan etenkin Marimekosta. Vuonna 1991 hän osti suurissa taloudellisissa vaikeuksissa olleen Marimekon ja loi siitä menestyneen tekstiili- ja vaatetusalan yrityksen.
Pienestä mökistä maailmalle
Kirsti Paakkasen elämäntarina on myös menestystarina.
Hän syntyi Saarijärvellä Keski-Suomessa pieneen köyhään mökkiin perheen nuorimmaiseksi. Kun Paakkanen muutti 16-vuotiaana Helsinkiin, omaisuus mahtui narulla sidottuun pahvilaatikkoon.
Hän teki töitä jo nuoresta pitäen ja työskenteli muun muassa myyjänä Elannon kaupassa.
Arvostus työntekoa kohtaan seurasi läpi elämän. Vaikka Kirsti Paakkasesta tulikin menestynyt uranainen, hän ei unohtanut juuriaan ja maalaistaustaansa.
Marimekon pelastaja
Paakkanen perusti 60-luvulla naisten mainostoimisto Womenan ja johti sitä menestyksekkäästi yli 20 vuotta. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan työstään Marimekon hyväksi.
Kirsti Paakkanen osti talousvaikeuksien kanssa kamppailleen Marimekon 1990-luvun alussa. Yrityskaupasta kerrottiin tv-uutisissa:
Yrityskaupasta kerrottiin uutisissa 27.9.1991.
Värikkäistä, Armi Ratian ajoista tutuista painokankaista tuli jälleen näkyvä osa yrityksen osaamista. Unikkokuosi koki uuden tulemisen.
Alku ei ollut kuitenkaan aivan helppo, kuten Kirsti Paakkasen haastattelusta voi kuulla.
Kirsti Paakkanen kertoo Marimekon alkutaipaleesta.
Lamavuosista ja epäilijöistä huolimatta Paakkasen johdolla Marimekko selviytyi ja menestyi. Yritys listautui pörssiin vuonna 1999.
Marimekko tarjosi ponnahduslaudan aloitteleville suunnittelijoille. Kirsti Paakkanen vaati paljon alaisiltaan, mutta myös itseltään.
Hänen ominaisuuksiaan olivat luovuus, energisyys ja voimakastahtoisuus.
Elämäkerta kertoo menestyjän tarinan
Ulla-Maija Paavilainen on kirjoittanut Kirsti Paakkasen elämäkerran. Kirja Suurin niistä on rakkaus - Kirsti Paakkasen tarina julkaistiin vuonna 2020. Se oli pitkään myydyimpien suomalaisten tietokirjojen kärjessä.
Voit kuunnella tästä Radio Suomessa kuullun Ulla-Maija Paavilaisen haastattelun. Hän kertoo siinä elämäkerrasta ja Kirsti Paakkasesta.
Kirjassa kerrotaan Paakkasen itselleen rakennuttamasta hulppeasta 300 neliön kodista Espoon Westendissä. Sen varustuksiin kuuluvat uima-allas, muutama sauna ja merinäköala.
Toinen koti sijaitsi Nizzassa Ranskassa, missä hän vietti paljon aikaansa.
Kirsti Paakkanen osti talousvaikeuksissa kamppailleen Marimekon ja sai sen kukoistamaan.
Mustiin vaatteisiin pukeutuneen Paakkasen elämän haava oli lapsettomuus. Toiveistaan huolimatta hän ei voinut saada lasta.
Avioliitto (1952-1964) Jorma Paakkasen kanssa päättyi eroon lapsettomana.
– Haluan uskoa huomiseen. Mulle on aina ollut huominen parempi, Kirsti Paakkanen totesi haastattelussa vuonna 1992. Voit katsoa koko haastattelun täältä.
Paakkaselle komentajamerkkejä ja kiitosta
Paakkanen sai eläessään työstään useita tunnustuksia.
Hänet promovoitiin Taideteollisen korkeakoulun (2001) sekä Helsingin kauppakorkeakoulun (2006) kunniatohtoreiksi.
Paakkanen sai Estlander-palkinnon vuonna 2002 kiitoksena merkittävästä työstä suomalaisen muotoilun hyväksi.
Lisäksi hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan sekä Norjan Kuninkaallisen Ansioritarikunnan komentajamerkit.
Laajat korttimaksuongelmat korjattu – S-ryhmässä ja Lidlissä voi taas maksaa korteilla
Visa- ja Mastercard-korteilla ei aamupäivän aikana pystynyt maksamaan useissa kaupoissa pitkin Suomea. K-ryhmällä ongelmia ei havaittu.
Korttimaksujen häiriö alkoi kahdeksan aikaan maanantaiaamuna. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
RIIKKA KAJANDER, LAURA KANGAS, TIMO-PEKKA HEIMA
•
Korttimaksuissa oli maanantaina laajoja häiriöitä S-ryhmän ja Lidlin kaupoissa, mutta ongelma saatiin korjattua ennen puoltapäivää.
Korttimaksujen reititys- ja tilityspalveluja kaupoille tuottavan palveluntarjoajan verkkoyhteydet olivat alhaalla, eivätkä maksut onnistuneet Visa- tai Mastercard-korteilla. Häiriö alkoi kahdeksan aikaan maanantaiaamuna.
S-ryhmästä kerrottiin, ettei S-ryhmän kaupoissa pystynyt maksamaan lainkaan Visa- tai Mastercard-korteilla. Maksu onnistui häiriön aikana vain S-Pankin kortilla ja käteisellä.
Vika koski myös muita kauppoja, jotka käyttävät samaa palveluntarjoajaa.
S-ryhmä ja Lidl eivät kumpikaan kertoneet Ylelle käyttämänsä palveluntarjoajan nimeä.
Keskon viestinnästä kerrottiin Ylelle, ettei häiriö koske K-ryhmän kauppoja. Keskolla ongelmia ei ollut koko aamupäivän aikana, vaan maksut sujuivat normaalisti.
