Salatut elämät -sarjassa sekä siitä tehtyjen spin off -elokuvien sekä sarjojen lisäksi Voutilainen on myös tuttu missipiireistä, sillä hän kilpaili vuonna 2018 Miss Helsinki -kisassa sijoittuen ensimmäiseksi perintöprinsessaksi.
Tämän lisäksi hän osallistui Martina ja hengenpelastajat -sarjan toiselle tuotantokaudelle vuonna 2015.
Sosiaalisessa mediassa avoimesti elämästään puhunut näyttelijä otti monesti kantaa esimerkiksi julkisuudesta tuttujen henkilöiden saamiin järkyttäviin viesteihin sekä ulkonäköpaineisiin.
Voutilainen on myös kertonut painineensa vakavan masennuksen kanssa elämänsä aikana.
Kenkäveron vanha putsari puretaan ensi vuonna – Nyt mietitään, jätetäänkö siitä osa kertomaan alueen historiasta
Kenkäveron jätevedenpuhdistamo aloitti toimintansa 1960-luvun alussa. Tuon ajan oloissa putsari oli syrjässä, nyt se on keskellä kaupunkirakennetta. Puhdistamo kuvattuna alkutalvella 2019. TARU HOKKANEN
Jukka Ahdelma
Kenkäveronniemen entisen jätevedenpuhdistamon rakennusten purkaminen alkaa näillä näkymin vuoden 2024 aikana.
Emokaupunki on saanut rakennusvalvonnasta purkuluvan, joka myönnettiin jo vuoden 2022 syksyllä.
Kaupunki on hakenut purkuhankkeeseen myös ympäristölupaa, joka kohdistuu purkumateriaalin uudelleen käsittelyyn ja varastointiin. Tarkoitus on, että rakennusten ja rakenteiden purkujäte varastoidaan ja otetaan uusiokäyttöön samalla alueella.
Viitostien, Saimaan Savilahden rannan ja Kenkäveron peltoalueen rajaamassa niemessä Pursialankadun varrella on viitisen hehtaaria rakennuksia, altaita ja puhdistamon laitetekniikkaa. Uusi jätevedenpuhdistamo aloitti Metsä-Sairilan kallioluolassa toukokuussa 2021.
Kenkäverossa ei jätevettä enää käsitellä. Ainoa käytössä oleva rakennus on tulopumppaamo, joka rakennettiin putsarin Viitostien puoleiselle alueelle.
Purkulupa ja ympäristölupa lähtevät siitä, että kaikki putsarin tonttialueen rakennukset ja rakenteet puretaan ja tontti tyhjennetään odottelemaan uutta maankäyttöä.
Kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä sanoo, että lopulliset ratkaisut ovat vielä kiinni alueen tulevasta käytöstä.
Riihelä pohtii, että ihan kaikkia rakennuksia ei mennä suoralta kädeltä purkamaan maan tasalle.
– Pitää vielä tutkia, voisiko joku tai joitakin rakennuksia säilyttää johonkin uuteen tarkoitukseen ja muistuttamaan siitä, mitä tällä paikalla on ollut.
Parhaillaan kaupunki ja kehitysyhtiö Miksei Mikkeli tekevät yhdessä mallinnusta uudesta maankäytöstä.
– Tavoitteena on alueen vahvuuksista ja tuotannosta ponnistava elämyksellinen kaupan ja liiketoimintojen alue, sanoo Riihelä.
– Sen toteutuminen edellyttää, että löytyy investoinnista kiinnostuneita tahoja. Kaikki toimet kohdistetaan alueen mahdollisuuksien markkinointiin.
Riihelä ei vielä spekuloi sillä, mitä mahdollisia rakennuksia alueelle saattaisi purkuvaiheen käynnistyttyä jäädä.
Kaikella pitää olla tarinansa, niin tälläkin alueella.
– Se ratkeaa aikanaan, kun kehitellään kaupallista ideaa. Kaikella pitää olla tarinansa, niin tälläkin alueella.
Purkuvaihetta ennakoitiin jo täksi vuodeksi, mutta työhön päästään vuoden 2024 puolella.
Samaan aikaan varaudutaan asemakaavan muutokseen. Kaavaa ei viedä loppuun saakka ennen kuin on selvillä se, miten aluetta tulevaisuudessa käytetään.
Vanhan putsarin purkuluvitus osui aikaan, jolloin kaupunki ja osuuskauppa Suur-Savo valmistelivat uuden Prisma-kauppakeskuksen rakentamista veturitallin alueelle. Osuuskauppa on perunut kauppakeskushankkeensa.
Riihelä sanoo, että Kenkäveron purkutöillä maankäyttösuunnitelmineen ja osuuskaupan hankkeen kaatumisella ei ole tekemistä keskenään.
– Mieluummin voi sanoa, että satamalahden kehittäminen ja sen osana Kenkäveron alueen uuskäytön suunnitelmat nivoutuvat toisiinsa. Matkailija ja rahavirrat tulee pysäyttää alueelle.
Vesilaitoksen vesihuoltopäällikkö Reijo Turkki on nähnyt Kenkäveronniemen puhdistamon monet vaiheet ja toiminnan päättymisen.
Putsarin rakennukset ja tontti ovat kaupunkikonsernissa vesilaitoksen omaisuutta. Kun emokaupunki vastaa maanhankinnasta ja maanluovutuksista, alue siirretään ydinkaupungille. Kyse ei ole kiinteistökaupasta, sillä kaupunki ja vesilaitos ovat samaa taloutta.
Turkilla on oma tuntumansa rakennusten mahdollisesta uusiokäytöstä.
– Rakennukset on tehty nimenomaan jäteveden käsittelyyn. Rakenteista iso osa on maan alla, on altaita ja putkistoja. Tietenkin kannattaa selvittää, voisiko rakennuksia käyttää uudelleen, mutta minun mielestäni se on kyllä aika vaikeaa, tuumii Turkki.
Vesilaitoksella ei ole paikalla enää käyttöä. Paljon erilaista laitetekniikkaa on purettu ja siirretty Metsä-Sairilan uudelle puhdistamolle.
Vesihuollon historiaa Kenkäveron putsari kuitenkin tarjoaa. Mikkeliläiset saivat ihmetellä 1960-luvun alussa puhdistamon valmistumista rakentamattomaan Kenkäveron peltomaisemaan. Salmi erotti kaupungin sataman puoleisen rannan, ei ollut ohitusteitä, ei siltoja eikä ramppeja.
– Samoihin aikoihin rakennettiin Pursialan vesilaitos ja runkovesiputkistoa. Tuolloin investoitiin Mikkelissä paljon vesi- ja jätevesihuoltoon, sanoo Turkki.
Vesihuoltopäällikkö Reijo Turkki arvelee, että puhdistamorakennusten uusiokäyttö voi olla vaikeaa. Iso osa rakenteista on maan alla. JUKKA AHDELMA
Kaupungin rakennusvalvonta päätti putsarin purkuluvasta viranhaltijapäätöksellä viime syksynä.
Johtavan rakennustarkastaja Sari Valjakka sanoo, että purkaminen on työnä mittava ja edellyttää ammattiosaamista.
– Ei se ihan tavanomainen purkaminen ole, varsinkin, jos ilmenee haitta-aineita. Haitta-ainekartoitus on tehty. Jos alueelta löytyy pilaantuneita maa-aineksia, on tehtävä erillinen selvitys.
Kenkäverossa ei ole nykytiedon mukaan pima-aineksia.
– Korkeintaan kyse on tavallaan imagohaitasta, kun puhutaan jätevedenpuhdistamon alueesta, sanoo Riihelä.
Poikkeavaksi koko purkuhankkeen tekee sekin, että purkujäte, betoni ja tiili, murskataan paikan päällä ja varastoidaan alueelle.
Menettely edellyttää ympäristölupaa. Kaupunki on hakenut lupaa noin 15 000 tonnin murskausjätteen käsittelylle ja varastoinnille. Varastointiajaksi on laskettu kolme vuotta.
Ympäristöluvan muistutusaikana muistutuksia ei jätetty. Ympäristölautakunta käsittelee lupaa maaliskuussa.
– Mitenkään tavallinen purkuhanke ei ole, ja purkujätteen varastointi paikan päällä on uutta. Murskeen hyödyntäminen sovittavin ehdoin on kuitenkin järkevää, sanoo ympäristötarkastaja Marita Savo.
Massa varastoidaan putsarin tontille alueen rannan puolelle, ei esimerkiksi Pursialankadun varteen.
Murske käytetään maanrakennuksessa täytteenä, kun rakennetaan Kenkäveron puoleista rantaraittia. Ainesta voidaan ohjata myös muihin täyttömaakohteisiin. Purkujätteestä erotellaan ja kierrätetään puu ja eristelevyt sekä metalli.
Purkujätteen murskaus vie vajaa kaksi kuukautta. Työstä ei synny ympäristöriskejä, mutta melua ja mahdollisesti pölyhaittoja. Rakennusvalvonnan mukaan haittoja lieventää se, että suoja-alueita on hyvin.
Näyttelijä Ahti Kuoppala on kuollut. Hän oli kuollessaan 92-vuotias. Asiasta kertoi Keskisuomalainen-lehti.
Jyväskylässä vuonna 1930 syntynyt Kuoppala tunnettiin ennen kaikkea vuoden 1975 tv-elokuvasta Simpauttaja, joka perustuu Heikki Turusen romaaniin. Sekä kirja että elokuva olivat huippusuosittuja 1970-luvulla, ja monet sen repliikit sekä Kuoppalan ”hojo hojo” -tervehdys ovat syöpyneet suomalaisten tajuntaan.
Kuoppala näytteli myös muun muassa elokuvissa Jäniksen vuosi ja Natalia sekä televisiosarjassa Vain muutaman huijarin tähden.
Kuoppala teki pitkän uran teatterissa. Hän näytteli 16 vuotta Kemin kaupunginteatterin palveluksessa. Hän muutti myöhemmin kotikaupunkiinsa Jyväskylään ja jäi eläkkeelle Jyväskylän kaupunginteatterista vuonna 1993.
Uuden Saimaanportin koulun läheltä kaadetaan puita Urpolassa – Kevyen liikenteen väylä ja kuntorata rakennetaan erilleen
Nykyiset puut Petäjistönkadun puolella. MIKKELIN KAUPUNKI
Tiina Knaappila
1
Saimaanportin rakenteilla olevan yhtenäiskoulun ympäristöstä kaadetaan puita Urpolassa ensi viikolla. Mikkelin kaupunki kertoo tiedotteessa, että puut kaadetaan kevyen liikenteen väylien ja puistoalueen rakentamisen, kuntoradan siirtämisen sekä lentopallokenttien ja uimarannan rakentamisen vuoksi.
Osa puista on huonokuntoisia. Kaadettavat puut ovat vaahteroita, koivuja, haapoja, leppiä, sembramäntyjä ja salavia.
Kevyen liikenteen väylien varteen ja Urpolanlammen rantaan puistoalueelle istutetaan uusia puita ensi syksynä ja seuraavan vuoden keväällä.
Lajeina ovat metsälehmus, pylväspihlaja, punasaarni, hopeasalava, tuohituomi, makedonianmänty, hopeavaahtera ja tammi.
Puiden kaatamisen aikaan kuntorata on suljettu työmaan kohdalta. Latu avataan puiden kaatamisen ja pois kuljettamisen jälkeen.
Urpolanlammen rannassa kevyen liikenteen väylä ja kuntorata rakennetaan erilleen. Nyt hiihtäjät ja jalankulkijat kulkevat samaa uraa. Maanrakennustyöt alueella alkavat keväällä.
Myös Urpolanlammen puistosta kaadetaan vanhoja puita. MIKKELIN KAUPUNKITAKAISIN
Dolivo tunnettiin mm. viihdekvartetti Kivikasvojen jäsenenä ja Svenska Teaternin johtajana.
Goerg Dolivo. Kuva: Svenska Teatern/Pertti Nisonen
STT
Taiteilija Georg Dolivo on kuollut. Hän kuoli Helsingissä 2. helmikuuta pitkän sairauden jälkeen, kertoo Svenska Teatern tiedotteessaan.
Vuonna 1945 Helsingissä syntynyt Georg Dolivo oli laulaja, näyttelijä ja kulttuurialan vaikuttaja. Hänet tunnettiin viihdekvartetti Kivikasvojen entisenä jäsenenä.
Dolivo toimi Åbo Svenska Teaternin taiteellisena johtajana vuosina 1984–87 ja Helsingissä sijaitsevan Svenska Teaternin johtajana 1987–1996. Hän myös ohjasi, lauloi ja näytteli.
Dolivo johti vuosina 1996–2001 Helsingin kulttuuripääkaupunkisäätiötä, ja vuosina 2001–2012 hän työskenteli Espoon kulttuurijohtajana. Dolivolle myönnettiin Espoo-mitali vuonna 2007.
Dolivo toimi myös Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtajana kahteen otteeseen 2010-luvulla.
