10.02.20 Ma Näyttelijä Juha Muje on kuollut

Näyttelijä Juha Muje on kuollut

Muje työskenteli Kansallisteatterissa vuodesta 1997 alkaen ja jäi eläkkeelle vuonna 2013.

Juha Muje

10.2.2020 klo 14.04päivitetty 10.2.2020 klo 14.55

Juha Muje oli kuollessaan 69-vuotias.Mikko Stig / Lehtikuva

Tekijät(2 henkilöä)

Jaa artikkeli Facebookissa7443

Jaa artikkeli Twitterissä

Näyttelijä Juha Muje on kuollut, kertoo Kansallisteatteri. Muje oli kuollessaan 69-vuotias. Mujeen omaiset vahvistivat suru-uutisen.

Muje työskenteli Kansallisteatterissa vuodesta 1997 alkaen ja jäi eläkkeelle vuonna 2013. Hänen viimeinen roolinsa Kansallisteatterissa nähtiin Pirkko Saision ja Jussi Tuurnan teoksessa Musta Saara.

Juha Mujeen viimeiseksi teatterityöksi jäi Turun Kaupunginteatterin Katoava maa -esitys. Hän ehti mittavan uransa aikana työskennellä laajalti myös muissa teattereissa ja tehdä runsaasti mieleenpainuvia elokuvarooleja. Muje oli myös rakastettu ääninäyttelijä.

Juha Muje sai Ida Aalberg -säätiön näyttelijäpalkinnon vuonna 2007.

Hänen muistelmateoksensa Juha Muje – näyttämöllä ja kulisseissa ilmestyi vuonna 2017.

Helmikuun alussa Muje vetäytyi Turun Samppalinnan Kesäteatterin pääroolista vakavan sairauden takia. Muje oli ollut pitkään mukana suunnittelemassa tulevan kesän Mielensäpahoittaja-musiikkinäytelmää.

Lapin-matka teki vaikutuksen

Kiireistä, teatterintäyteistä elämäänsä Muje kertasi vuonna 2019 Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa. Töitä hän teki vielä eläkepäivilläänkin.

– No joo, olin mä tuossa puoli vuotta eläkkeellä, hän sanoi.

Tuon syksyn aikana näyttelijä toteutti haaveensa Lapin-matkasta.

– En ollut koskaan nähnyt Lapin ruskaa. Sanoin vaimolle, että lähdetkö mun kanssa nyt Lappiin, kun ei tarvitse lähteä töihin.

Reissu teki lähtemättömän vaikutuksen. Pariskunta ihaili Muonion seudulla mäeltä avautuvaa maisemaa, horisontissa kohoavia Pallastuntureita.

– Kello oli yksitoista. Mä ajattelin, että kaverit menevät Kansallisteatterissa harjoituksiin, mutta mä näen Pallastunturit tuolla. Silloin tuntui sellainen vapauden tunne, mitä en ollut koskaan kokenut, Muje myhäili.

TAKAISIN

30.01.20 ToJörn Donner on kuollut

Kirjailija, ohjaaja Jörn Donner on kuollut

Donner oli kuollessaan 86-vuotias.

Jörn Donner työhuoneessaan Helsingin Pohjoisrannassa viime elokuussa. (KUVA: PEKKA ELOMAA)

STT

Julkaistu: 30.1. 16:06

KIRJAILIJA, elokuvaohjaaja ja poliitikko Jörn Donner kuoli tänään sairaalassa Helsingissä, kertoo hänen vaimonsa Bitte Westerlund. Donner oli kuollessaan 86-vuotias.

”Tänään, torstaina 30. tammikuuta kello 14.30 Jörn Donner menehtyi pitkäaikaisen keuhkosairauden jälkeen ydinperheensä läsnä ollessa Helsingin Kolmiosairaalassa, tai kuten hän itse olisi sen muotoillut, ”korkean iän johdosta’”, Westerlund viestitti STT:lle.

Donner olisi täyttänyt 87 vuotta Runebergin päivänä 5. helmikuuta.

TAKAISIN

29.01.20 Ke Koronavirus

Näin Suomen ensimmäinen koronavirus varmistui – Tämä tapauksesta tiedetään

Suomen koronavirustapaus on EU-maiden yhdeksäs.

Koronavirus

29.1.2020 klo 22.31päivitetty 29.1.2020 klo 23.12

Lapin Keskussairaala RovaniemelläLaura Haapamäki / Lehtikuva

Riikka Kajander

Jaa artikkeli: 

Jaa artikkeli Facebookissa46

Jaa artikkeli Twitterissä

Suomen ensimmäinen koronavirustartuntatapaus on varmistunut. Ivalossa päivystykseen hakeutuneella kiinalaisturistilla todettiin koronavirustartunta laboratoriotutkimuksissa keskiviikkona.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi tapauksesta yksityiskohtia tiedotustilaisuudessaan keskiviikkoiltana.

Tartunnan saanut Kiinan Wuhanista kotoisin oleva turisti on eristyksessä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Sairastuneen tila on hyvä. Potilas pysyy eristyksessä ainakin oireiden keston ajan.

Kiinalaisnainen oli liikkunut Saariselän alueella. Oireilu oli alkanut viime sunnuntaina.

32-vuotias kiinalainen nainen tuotiin Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle eristykseen tiistaina.

Matkailija oli lähtenyt Wuhanista viisi vuorokautta aiemmin ja sairastanut kaksi vuorokautta hengitystieinfektiota ennen hoitoon hakeutumista.

Kiinalaisturistin liikehdintä Suomessa.Tanja Ylitalo / Yle

Matkailija meni ensin tiistaina Ivalon terveyskeskuksen päivystykseen, josta hänet kuljetettiin Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan. Hänen kuntoaan kuvailtiin kohtuullisen hyväksi.

Potilaasta otetut näytteet lähetettiin aamulla Helsinkiin THL:lle tutkittavaksi.

THL: Tapaus valitettava, mutta ei odottamaton

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos piti tiedotustilaisuuden keskiviikkona Helsingissä. Yle seurasi tilaisuutta hetki hetkeltä.

– Potilasta hoidetaan asianmukaisesti, varmistetaan ettei tauti leviä. Muita altistuneita seurataan aktiivisesti. Potilaan liikkeitä on seurattu tarkasti ja on päädytty viiteentoista altistuneeseen, sanoi THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

– Oli odotettavissa, että matkailijoiden mukanaan tuomia tautitapauksia voi tulla ilmi myös Suomessa. Taudin leviämisen riski Suomessa on edelleen hyvin pieni, joten ei kannata huolestua, sanoi johtaja Mika Salminen THL:stä.

Viidentoista altistuneen terveydentilaa seurataan 14 vuorokauden ajan.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen ja terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Lapin sairaanhoitopiiri ja paikalliset terveydenhuollon viranomaiset jatkavat tilanteen hoitamista yhdessä THL:n kanssa.

Suomen tartuntatapaus uutisoitiin myös maailmalla

Suomen ensimmäinen koronavirus on huomioitu myös maailmalla. Useat uutislähteet ovat kertoneet Suomen tartuntatapauksesta verkkosivuillaan.

Ruotsalaismedioiden verkkosivuilla se on nostettu pääuutiseksi. Muiden muassa SVT, Aftonbladet ja Expressen uutisoivat pääuutisessaan tänään löydetyn koronaviruksen olevan ensimmäinen tartuntatapaus Pohjoismaissa.

Näin ehkäiset koronatartuntaa

THL:n mukaan paras tapa suojautua koronavirukselta ja miltä tahansa hengitystieinfektiolta on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja yskimishygieniaa. Kädet tulee pestä riittävän usein vedellä ja saippualla sekä tarvittaessa käyttää alkoholipitoista käsihuuhdetta.

Suu-nenäsuojuksen käyttöä suositellaan terveydenhuollon toimipisteiden henkilöstölle ja koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, esimerkiksi samassa taloudessa asuville. Tartunnan saaminen oireettomalta henkilöltä on tämänhetkisen tiedon mukaan epätodennäköistä.

Lue Ylen juttu aiheesta täältä.

WHO kutsuu hätäkokoukseen

Uuteen koronavirukseen on kuollut Kiinassa yli 130 ihmistä. Noin 6 000 ihmistä on toistaiseksi sairastunut tautiin Kiinassa. Tauti on levinnyt eri puolille maailmaa.

Maailman terveysjärjestö WHO kutsuu torstaina koolle uuden hätäkokouksen Wuhanin koronaviruksen vuoksi. Kokouksessa asiantuntijat päättävät, julistetaanko virus kansainväliseksi terveysuhkaksi.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kommentoi maltillisesti keskiviikon A-studiossa WHO:n torstain hätäkokousta. "Pandemiaksi tätä ei varmasti olla julistamassa. Terveysuhaksi se voidaan julistaa."

TAKAISIN

18.01.20 La Klaus Järvinen on kuollut

Musiikkineuvos Klaus Järvinen on kuollut

Klaus "Klasu" Järvinen tuli tunnetuksi television Levyraadin tuomarina 1976–1989.

Kulttuuri

18.1.2020 klo 01.32päivitetty 18.1.2020 klo 02.36

Musiikkineuvos Klaus Järvinen kuvattuna Helsingin Pop & Jazz Konservatoriolla vuonna 2011.Martti Kainulainen / Lehtikuva

STT–Yle

 

Jaa artikkeli Facebookissa282

Jaa artikkeli Twitterissä

Musiikkineuvos Klaus Järvinen on kuollut, kertoo hänen tyttärensä Päivi Järvinen Ylelle.

Klaus Järvinen kuoli Malmin sairaalassa perjantai-iltana. Hän oli 83-vuotias.

Järvinen oli ammatiltaan muusikko ja musiikkipedagogi, ja hänen pääsoittimensa oli klarinetti. Hän perusti Oulunkylän Pop & Jazz -opiston vaimonsa Seija Järvisen kanssa vuonna 1971. Opistosta tuli myöhemmin Pop & Jazz Konservatorio.

Järvinen jäi eläkkeelle Pop & Jazz Konservatorion rehtorin virasta vuonna 2000.

Järvinen tuli suurelle yleisölle tunnetuksi Levyraati-ohjelman "Klasuna". Hän toimi ohjelman vakituisena tuomarina vuosina 1976–1989. Legendaarisessa musiikkiohjelmassa vakituisista ja vaihtuvista tuomareista koostuva raati arvioi valikoiman musiikkikappaleita pisteyttämällä ja antamalla sanallisen arvion.

Järvinen oli tunnettu ankarana kriitikkona, jolta huippupisteet olivat tiukassa. Hän kuitenkin kertoi pystyneensä Levyraadin avulla korostamaan päättäjille musiikkikoulutuksen tärkeyttä.

Järvinen sai useita tunnustuksia työstään musiikkikasvatuksen ja kevyen musiikin koulutuksen parissa. Hän sai säveltaiteen valtionpalkinnon 1986, taiteen keskustoimikunnan valtionpalkinnon 1999 ja Tanner-säätiön palkinnon. Vuonna 2015 Järviset saivat Uudenmaan kulttuurirahaston palkinnon elämäntyöstä musiikkikasvattajina.

Musiikki vei mennessään jo nuorena

Järvinen syntyi Pohjois-Pirkkalassa jouluaattona 1936. Hän uppoutui musiikkiin 11-vuotiaasta lähtien, kun hän pääsi silloisella asuinpaikkakunnallaan Lappeenrannassa työväenyhdistyksen soittokuntaan kapellimestari Toivo Pyörteen ohjaukseen ja sieltä muun muassa Pekka Kaarnan jazzyhtyeeseen.

Hän muutti Helsinkiin 23-vuotiaana ja pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan. Opiskeluvuosina Järvinen soitti tanssiorkestereissa, bigbandeissa ja jazzyhtyeissä.

– Minulle kypsyi ajatus yleismuusikosta, joka voi soittaa mitä lajia tahansa, Järvinen kertoi STT:lle antamassaan 80-vuotishaastattelussa vuonna 2016.

Pedagogin ura alkoi Oulunkylän yhteiskoulun musiikinopettajana 1960-luvun alkupuolella. Hän alkoi vallankumouksellisesti soveltaa popmusiikkia kouluopetuksessa ja oli ensimmäinen, joka toi luokkaan rumpusetin sekä kitara- ja bassovahvistimen.

– Ei opettaminen ollut toissijainen valinta. Ammatti vain vei mukanaan, kun törmäsi lapsiin ja nuoriin, joilla oli hirveä hinku oppia musiikista, mutta joilta tavallaan puuttuivat aseet, Järvinen kertoi STT:lle vuonna 2011.

Koulun kylkeen perustettu Pop & Jazz -opisto laajeni, ja Klaus ja Seija opettivat päivät koulussa ja illat opistossa. Vuonna 1986 opistosta tuli virallisesti konservatorio.

80-vuotishaastattelussaan Järvinen kertoi myös, että eläkkeelle jääminen ja tahdin hidastaminen vauhdikkaiden vuosikymmenien jälkeen on tuntunut hieman hankalalta. Mutta onneksi hänellä oli vielä eebenpuinen klarinettinsa vuodelta 1962.

– Se, että saa soittaa, on suuri lahja kaikille. Vaikka olisi minkä tasoinen ja vaikka pystyisi tekemään sitä vain vähän.

TAKAISIN

21.12.19 La Matti Ahde on kuollut

Matti Ahde on kuollut – ainut­laatuinen ura hella­huoneen pojasta politiikan huipulle

Matti Ahde syyskuussa.

Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Julkaistu: 20.12. 9:22

Matti Ahde oli yhtaikaa sekä kulttuurin että urheilun suuri ystävä, joka ei välttynyt pitkällä urallaan skandaaleiltakaan.

SDP:N pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri Matti Ahde on kuollut. Hän oli 73-vuotias. Ahteen kuolemasta kertoi hänen puolisonsa Hilkka Ahde.

Ahde kuoli kotonaan Helsingissä perjantain vastaisena yönä.

Matti Allan Ahde (s. 23.12.1945) vaikutti kansanedustajana, ministerinä ja eduskunnan puhemiehenä. Vähäistä ei ole sekään, mitä pitkän linjan demaripoliitikko teki oopperan ja urheilun eteen.

Menestyäkseen ei tarvitse syntyä kultalusikka suussa, siitä Matti Ahde on hyvä esimerkki. Hän oli seitsemänlapsisen perheen esikoinen. Hänen lapsuudenkotinsa oli köyhä: rahaa ei ollut aina edes hellahuoneen vuokraan. Iso ilo oli, kun mummo lähetti jouluksi omenoita.

Matti Ahde vuonna 2017.

Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

13-vuotiaasta lähtien hän oli perheen toinen elättäjä äitinsä ohella. Oppikouluun ei ollut varaa.

”Minulla on taistelijaluonne – joko synnynnäinen tai seurausta kasvuympäristöstäni”, Ahde kertoi 2013 julkaistussa Matti Ahde, sähkömies -muistelmateoksessaan, jonka kirjoitti Timo Hakkarainen.

Nuorena Matti Ahde unelmoi liikunnanohjaajan ammatista. Kesällä 1967 se haave kuitenkin tyssäsi polven eturistisiteen katkeamiseen jalkapallossa.

KÖYHYYDESSÄ KASVANEENA Matti Ahde halusi muuttaa maailmaa.

Ahde oli 24-vuotias oululainen sähköasentaja, kun hänet valittiin Sdp:n kansanedustajaksi. Oli vuosi 1970. Suuret ikäluokat olivat saaneet äänioikeuden, minkä takia eduskuntaan pääsivät läpi monet alle 30-vuotiaatkin.

Ammattikoulun jälkeen Ahde oli valmistunut Työväen Akatemian kansankorkeakoulusta. 1968–1970 hän oli Oulussa sosiaalidemokraattisen nuorison keskusliiton järjestöohjaaja – ja lahjakas urheilija.

Matti Ahde nousi eduskuntaan vuonna 1970.

Kansanedustaja Matti Ahde loikki vauhdikkaasti Eduskuntatalon portaita 1979.

Kuva: Sverker Ström

Mutta tuskin kukaan silloin uskoi, että nuoresta miehestä tulisi merkittävä poliitikko vuosikymmenien ajaksi.

Vuonna 1974 Ahde oli jo ääniharava 11 600 äänellä. Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi Ahde valittiin 1975 seitsemän vuoden ajaksi. Samana vuonna hänet nimitettiin valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajaksi.

1982 Ahde sai sisäasiainministerin salkun, joka vaihtui vuoden kuluttua ympäristöministerin salkuksi. Ympäristöministeriön perustamisessa Ahde oli keskeinen vaikuttaja. 1987 Ahde nimitettiin eduskunnan puhemieheksi.

Puolueen puheenjohtajaksi Ahde ei pyrkinyt, vaikka Kalevi Sorsa sitä ehdotti 1987.

MATTI AHTEEN MENESTYKSEEN vaikutti kyky omaksua nopeasti uusia asioita sekä sinnikkyys, jonka juuret olivat lapsuudessa. Iso merkitys oli silläkin, että hän tuli kaikkien kanssa toimeen yli puoluerajojen.

Rento, avoin, helposti lähestyttävä – sellaisena Matti Ahde tunnettiin. Muistelmissaan hän tosin kuvasi itsensä ”vakahenkiseksi ihmiseksi”. Kirjassa hän paljastuu myös yksityiskohtia rakastavaksi pedantiksi.

Mutta se on varma, että useammin Matti Ahde nähtiin nauravaisena kuin kireänä, vaikka vastuu kasvoi mittavaksi.

Matti Ahde oli vuosia Sdp:n ykkösketjussa. Ensimmäisen kerran rysähti 1989, kun Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahteen eduskunnan puhemiehen paikalta. Kaksi vuosikymmentä jatkunut hieno yhteistyö sai särön, joka ei koskaan korjaantunut. Sdp:n presidenttiehdokaskilvassa 1993 Matti Ahde meni Martti Ahtisaaren puolelle.

Ahteen uran kovin paikka koitti, kun hänet erotettiin Veikkauksen toimitusjohtajan paikalta vuonna 2001. Luottamuspula syntyi, kun naisalaiset syyttivät Ahdetta ahdistelusta.

Kuva: Peter Jansson

Veikkauksen toimitusjohtajana (1990–2001) Ahde koki uransa synkän vaiheen, kun hänet erotettiin luottamuspulan vuoksi ahdistelukohun seurauksena. Ahde tunsi kokeneensa oikeusmurhan. Potkut olivat todella kova paikka. Niistä selviäminen vei Ahteelta parisen vuotta.

Kun Matti Ahde palasi eduskuntaan, hän ei jäänyt takarivin taaviksi. Hän toimi valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana 2003–2007 ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana 2007–2011. Ahde sai ministerin arvon vuonna 2017.

KULTTUURIN JA URHEILUN välillä vallitsee usein vastakkainasettelua. Ahde oli pesunkestävä urheilumies, jolta tuskin jäi yhtäkään oopperaesitystä näkemättä.

Kysyitpä Matti Ahteelta mitä tahansa oopperaan liittyvää, vastaus tuli heti.

Ahde oli itsekin musikaalinen. Nuorena hän lauloi oululaisen typpitehtaan kuorossa. Kuorolaulu ei tuolloin ollut yleinen harrastus.

Typpitehtaan kuorossa laulettiin ensimmäisiä oopperakuoroteoksia. Se oli nuorelle miehelle elämys. Ahteilla ei ollut kotona edes radiota.

Ahde oli oopperan tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1995. Hän on toiminut myös Savonlinnan oopperajuhlien valtuustossa ja Kansallisoopperan hallituksessa.

Haastattelussa Ahde kertoi, että klassisen musiikin suuruus löytyy vain aidosti hiljentymällä. Kuuntelemisen kykyä olisivat voineet hänen mielestään harjoitella poliitikotkin, jotka Ahteen mielestä osaavat puhua mutta harvemmin kuunnella.

Matti Ahde jätti kansanedustajan tehtävät vuonna 2011.

Kuva: Outi Pyhäranta

Merkittävä urheiluvaikuttaja Ahde oli TUL:n puheenjohtajana 1977–1995, TUL:n edustajana Suomen Olympiakomitean varapuheenjohtajana 1979–1996, Suomen olympiayhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana 1996–2004, Salibandyliiton puheenjohtajana.

1995 Ahde sai Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin. 2011 hän sai Suomen Teatterijärjestöjen keskusliiton kultaisen kunniamerkin. Julkinen tunnustus sekä kulttuurin että urheilun edistäjänä on harvinaista.

Rakkaimmat omakohtaiset urheilumuistot hänellä lienee ollut jalkapallokentiltä. Ahde pelasi nuorena Oulun Palloseuran nykyisessä II divisioonassa. Hän oli pelipaikaltaan hyökkääjä.

VANHA KOTIKAUPUNKI Oulu oli loppuun asti lähellä sydäntä. ”Se on minun kaupunkini”, Matti Ahde totesi.

Muistelmateoksessa Ahde toi esille kielitaidon puutteensa, minkä korjaamiseen ei jäänyt poliitikkona aikaa. Ehkä hän olisi vielä opetellut muutaman kielenkin, jos elinpäiviä olisi suotu.

Puolisonsa Hilkan kanssa Matti Ahde harrasti golfia, Lapissa hiihtämistä ja oopperassa käyntiä. He olivat onnellinen pari ja aina toistensa tukena. Perheessä on kolme lasta: Timo (1977), Juha-Matti (1980) ja Tiina (1982) sekä alle kouluikäinen lapsenlapsi Okko.

Hilkka ja Matti Ahdeen avioliitto pysyi lujana läpi vuosien.

Kuva: Tuomas Selänne

Matti Ahde kuvattiin kotonaan Helsingissä 70-vuotispäiviensä alla joulukuussa 2015.

Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ihmisenä Matti Ahde oli vaimonsa mukaan herkkä. Hilkka Ahde kertoi haastattelussa miehensä puhkeavan helposti kyyneliin. Erityisesti hän herkistyi musiikin äärellä purkamaan tuntojaan.

Lokoisaa eläkeläisen elämää Matti Ahde ei koskaan aloittanut. Kun hän sairastui vakavasti huhtikuussa 2017, hänellä oli luultavasti silloinkin jotakin työn alla ja paljon suunnitelmia.

Ahde ei halunnut ruotia sairauttaan julkisuudessa – todeten vain, että sairaus on vakava ja hoidot jatkuvat.

Sosiaalisella Ahteella oli paljon ystäviä. Marraskuussa Matti ja Hilkka Ahde osallistuivat demaritoveri, kansanedustaja Eero Heinäluoman ja Ayla Shakirin häihin.

Joulukuussa 2018 Matti Ahde nähtiin Linnan juhlissa vaimonsa kanssa. Linnan juhlien vastaanotto oli hänelle 47.

– Tänään on hyvä päivä, Matti Ahde kertoi.

Matti Ahde ehti nähdä vielä seuraavankin itsenäisyyspäivän vastaanoton.

– Pidän tätä tilaisuutta niin arvokkaana ja merkittävänä koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta, että tänne on tultava, varsinkin tämän kuluneen poliittisen viikon jälkeen, Matti Ahde sanoi IS:n haastattelussa.
TAKAISIN