MÄNTYHARJU - Seitsemän ihmistä kuoli pienoisbussin ja rekan yhteenajossa viitostiellä Mäntyharjulla aamuyöstä torstaina.
Törmäys oli räjähdysmäisen raju. Taksina toiminut bussi murskautui täysin , ja siinä olleet kuusi matkustajaa ja kuljettaja kuolivat ilmeisesti heti. Taksin penkit olivat siirtyneet paikoiltaan ja rusentuneet auton etuosaan.
Yhteenajon jälkeen rekka työnsi nokkaansa takertunutta bussia 35 metrin päähän tienpenkkaan.
Molemmat autot syttyivät palamaan, kun ensimmäiset ulkopuoliset ehättivät kolaripaikalle. Vain rekan kuljettaja ehti pelastautua.
Onnettomuus sattui kahden jälkeen torstaina yöllä noin kolme kilometriä Vihantasalmen sillalta Mikkeliin päin.
Etelästä tullut taksi ohjautui tuntemattomasta syystä suoralla tiellä vastaan tulleen rekan ajoradalle ja törmäsi kohtisuoraan päin sen vetoauton keulaa.
Sää oli yöllä kuiva, mutta tien pinta oli jäinen ja liukas.
Poliisin mukaan mahdollisia turman syitä ovat bussin kuljettajan nukahtaminen tai esimerkiksi hirven väistäminen.
Tutkijalautakunnan puheenjohtaja, ylikomisario Kalevi Pöntinen Liikkuvan poliisin Mikkelin osastosta sanoo, että kaikki onnettomuuteen johtaneet tapahtumat pyritään selvittämään.
Taksibussi oli tuomassa mikkeliläisen yrityksen työntekijöitä Helsinki-Vantaan lentokentältä. He olivat palaamassa työmatkalta Keski-Euroopasta.
THL: Koronarokotusten aikaväli lyhenee 2. ja 3. annoksen välillä – riskiryhmät ja yli 60-vuotiaat voivat saada rokotuksen jo 3 kuukauden kuluttua aiemmasta
Muutoksen taustalla on omikron-variantin nopea leviäminen. Alle 60-vuotiaat voivat nyt hakea 3. annoksen neljän kuukauden kuluttua edellisestä. THL ehdottaa rokoteasetukseen myös lisäystä, jolla rokotteita voidaan tarjota 5–11-vuotiaille.
Suositus toisen ja kolmannen koronarokotteen välistä tippuu kuudesta kolmeen kuukauteen. Kuva: Mirva Ekman / Yle
VEIKKO EROMÄKI
•
Riskiryhmiin kuuluvat ja 60 vuotta täyttäneet voivat nyt saada kolmannen koronarokoteannoksen, kun toisesta annoksesta on kulunut 3–4 kuukautta. Alle 60-vuotiaat riskiryhmiin kuulumattomat voivat saada kolmannen annoksen 4–6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.
THL tiedotti(siirryt toiseen palveluun) suositusten muutoksista, jotka johtuvat omikron-variantin nopean leviämisen aiheuttamista riskeistä. Muutokset ovat maltillisia: aikaisempi suositus alle 60-vuotiaille toisen ja kolmannen rokoteannoksen välille oli 5–6 kuukautta.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan muutoksilla tähdätään lähinnä riskiryhmiin ja vanhempaan väestöön.
– Varsinkin vanhemmilla ihmisillä ja riskiryhmäläisillä suojateho on 2. annoksen jälkeen vähän heikentynyt, ja tämänhetkisen tiedon perusteella omikron-variantti voi tämän suojan läpäistä.
Nohynekin mukaan 2. kertaa rokotettujen alle 60-vuotiaiden riskiryhmiin kuulumattomien suoja omikronia vastaan on yhä hyvä.
– Tämä on varman päälle pelaamista. 3. rokotteen antamisella toivotaan myös voitavan estää tartuntoja, mikä on osa koronarokotestrategiaa.
Nohynekin mukaan muutokset annosväleihin ovat tavallaan kompromissi: immunologisesta näkökulmasta pidempi aikaväli annosten välillä saa aikaan paremman vastineen ja suojan. Jos pyritään myös estämään tartuntoja, nopeampi annostelu voi auttaa estämään viruksen leviämistä ihmisten keskuudessa.
Aikavälin lyhentäminen johtaa myös siihen, että yhä isompi osa suomalaisista on kolmannen rokoteannoksen piirissä.
– Nyt urakka on sellainen, että se on nykyisillä maassa olevilla ja tänne tulevilla rokotemäärillä mahdollista hoitaa, Nohynek sanoo.
Koronarokotusten käytännön järjestämisessä on siis paljon työtä edessä. Lisätyövoimana talkoisiin olisivat valmiina ainakin lähihoitajat ja apteekkien henkilökunta. Tampereella terveydenhuollon eläkeläiset on jo pyydetty töihin, ja rokotustahdin kiristämiseksi neuvotellaan rokotusten aloittamista työterveydenhuollossa.
THL ehdottaa rokoteasetukseen lisäystä, jolla rokotteita voidaan tarjota 5–11-vuotiaille
THL tiedottaa myös, että se on ehdottanut koronarokotuksia koskevaan valtioneuvoston asetukseen muutosta. Muutos koskee 5–11-vuotiaita ja sillä varaudutaan mahdollisuuteen alkaa tarjoamaan rokotteita kyseisen ikäisille. THL on antanut asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle. Asiasta päättää valtioneuvosto.
Lasten koronaviruksen taudinkuva on ollut lievä. Muutoksen avulla vanhemmat voisivat harkita lastensa rokottamista koronaa vastaan esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, missä 5–11-vuotiaiden lähipiiriin kuuluu vakavasti sairaita tai riskiyhmiin kuuluvia ihmisiä.
Mikkelin Laajalammen Sale ryöstettiin keskiviikkoaamuna myyjää aseella uhaten
Poliisi on napannut kiinni neljä epäiltyä ja tutkii asiaa.
Kirsti Vuorela
Mikkelissä tehtiin aseellinen ryöstö keskiviikkoaamuna puoli kahdeksan aikaan. Ryöstön kohteena oli Sale Laajalampi.
Poliisi on ottanut kiinni neljä henkilöä ja tapaus on esitutkinnassa.
Tutkinnallisista syistä poliisi ei tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää.
Liike sijaitsee Laajalammen Urpolan puoleisessa päässä, osoitteessa Kalliolanrinne 2. Myymälä on ollut ryöstön kohteena ennenkin.
Edellisen kerran Sale Laajalampi yritettiin ryöstää tämän vuoden syyskuussa.
Pienet kaupat ovat alttiita ryöstöyrityksille. Länsi-Savo haastatteli viime helmikuussa Sale Laajalammen kauppiasta, joka kertoi kaupoilla olevan tarkat toimintaohjeet ryöstön varalta.
Aarnio on tyytyväinen, syyttäjä ihmeissään: "En tätä odottanut" – hovioikeus vapautti Aarnion tutkintavankeudesta, ei pääse vielä pois vankilasta
Rikosseuraamuslaitos päättää, milloin Jari Aarnio pääsee pois vankilasta. Aarnio on vapautumassa lähikuukausien aikana valvottuun koevapauteen huumetuomiosta.
Kuva: Lehtikuva
PÄIVI HAPPONEN
•
Helsingin hovioikeus on päättänyt vapauttaa Jari Aarnion tutkintavankeudesta, joka liittyy Aarnion saamiin murhasyytteisiin hovioikeudessa.
Myöhemmin selviää, milloin Aarnio pääsee pois vankilasta.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Jari Aarnion viime vuoden joulukuussa murhasta.
– Loppualausunnon yhteydessä tätä vaadittiin, että hovioikeus laskisi hänet vapaaksi. Tämä on ollut vaadittu ja toivottu ratkaisu. Päämies (Aarnio) on todella tyytyväinen, Leppiniemi kertoo Ylelle.
Leppiniemen mukaan hovioikeus katsoi, ettei Jari Aarniota ole tällä hetkellä enää edellytyksiä pitää vangittuna murhasyytteen vuoksi.
Hovioikeus antaa myöhemmin ratkaisunsa jutussa, jossa Aarniolle vaaditaan elinkautista rangaistusta murhasta.
Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö ei lähde ennakoimaan, mikä on lopputulos. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Syyttäjä: Kai tässä on kaikki mahdollista
Aarnion murhajutun syyttäjä, valtionsyyttäjä Mikko Männikkö yllättyi hieman hovioikeuden ratkaisusta.
– En varsinaisesti tätä odottanut, Männikkö sanoo Ylelle.
Voiko tämä tarkoittaa sitä, että Aarnion murhasyyte kaatuu hovioikeudessa?
– Ajattelen asian niin, että kai tässä on kaikki vielä mahdollista.
– En nyt kuitenkaan viitsi arvailla, mikä tulee olemaan (murhajutun) lopputulos, Männikkö sanoo.
– Voi ajatella niin, että rangaistusvaatimus (murhajutun) elinkautisesta ei menesty. Toisaalta kyse voi olla yksinkertaisesti siitä, että tutkintavankeus voi olla turhaa ja siitä aiheutuu hänelle (Aarniolle) nyt ylimääräistä harmia.
Männikkö sanoo, että nyt pitää odottaa noin puolitoista kuukautta, kunnes hovioikeus antaa ratkaisunsa murhajutussa.
Myöhemmin selviää, milloin Aarnion kävelee ulos vankilasta
Jari Aarnio suorittaa parhaillaan vankilassa siis huumetuomiotaan.
Aarnio on ollut huumetuomion kanssa samaan aikaan myös tutkintavankina murhajuttuun liittyen, koska sen jutun käsittely on ollut kesken hovioikeudessa.
Aarnio on vapautumassa valvottuun koevapauteen lähikuukausina. Milloin tämä tapahtuu, se selviää myöhemmin.
– Siitä päättää seuraavaksi Rikosseuraamuslaitos, Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi kertoo.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Aarnion siis joulukuussa murhasta elinkautiseen vankeuteen.
Oikeus katsoi, että Aarnio ei estänyt ruotsalais-turkkilaisen rikollisen Volkan Ünsalin palkkamurhaa lokakuussa 2003, vaikka tiesi suunnitelmista etukäteen.
Näin Aarnio syyllistyi oikeuden mukaan niin sanottuun epävarsinaiseen laiminlyöntirikokseen.
Tällaista tapausta kytkettynä murhasyytteeseen ei ole koskaan aiemmin käsitelty Suomessa, joten kyseessä on ennakkotapaus.
Myös Keijo Vilhuselle vaaditaan murhasta tuomiota hovioikeudessa
Murhasta syytettynä Helsingin hovioikeudessa on myös ex-jengijohtaja Keijo Vilhunen.
Hänen murhasyytteensä käräjäoikeus hylkäsi.
Helsingin käräjäoikeus katsoi, ettei oikeudenkäynnissä tullut näytetyksi, että Vilhunen olisi yhdessä murhasta aikaisemmin tuomittujen kanssa osallistunut murhaan.
Näyttö oli käräjäoikeuden mukaan osittain riittämätön, ja osittain Vilhusen esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku oli mahdollinen. Hänen syyllisyydestään jäi käräjäoikeudelle varteenotettava epäily.
Palkkamurhasta on tuomittu aiemmin neljä henkilöä.
Syyttäjä vaatii parhaillaan hovioikeudessa murhasta elinkautista tuomiota Aarnion lisäksi Keijo Vilhuselle. Myös Vilhunen on kiistänyt murhasyytteen.
Aarnio ja Vilhunen on aiemmin tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin törkeistä huumausainerikoksista, jotka hovioikeus katsoi heidän tehneen yhdessä.
Pääministeri Marin jätti virkapuhelimen tarkoituksella kotiin – "Olisi suotavaa, että saisin viestit myös eduskunnan puhelimeen"
Marin kertoo, että hän käyttää virkapuhelinta kansainvälisten kollegojen kanssa asioimiseen.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) lähti lauantaina yökerhoon, vaikka hän oli saanut tiedon ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) koronatartunnasta. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle
KRISTIINA TOLKKI,
MARKUS MÄKI
•
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo Ylelle, että hän jätti virkapuhelimen tarkoituksella kotiin lähtiessään illanviettoon lauantaina.
– Tarkoituksella jätin (virka)puhelimen illanvietosta pois ja minulla oli eduskunnan työpuhelin mukana, josta minut tavoitti ja josta minut aina tavoittaa, Marin sanoo.
Marinia yritettiin tavoittaa kaksi kertaa lauantai-iltana, jotta hänelle olisi voitu kertoa valtioneuvoston uudet turvaohjeet liittyen hallituksen korona-altistukseen.
Marin sai tiedon ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) koronatartunnasta lauantai-iltana puhelimitse. Marin sai samalla ohjeistuksen, että muiden ministereiden ei tarvitse asettaa itseään karanteeniin, jos he ovat saaneet kaksi rokoteannosta.
– Näin jälkikäteen ajateltuna minun olisi pitänyt ymmärtää tarkistaa tämä informaatio vielä toiseen kertaan eli varmistaa se, että onhan varmasti niin, että karanteenia ei aseteta ja testiin ei hakeuduta, Marin sanoo.
Marin luki valtioneuvoston virkapuhelimeen lähetetyt viestit vasta seuraavana aamuna eli sunnuntaina. Viesteissä kaikkia Haaviston kanssa tekemisissä olleita ministereitä kehotettiin välttämään kontakteja altistumisen vuoksi.
– Luin nämä viestit sunnuntaina aamulla ja hakeuduin välittömästi testiin, jonka tulos oli negatiivinen. Tänään olen käynyt toisessa testissä ja myös sen tulos oli negatiivinen pikatestissä, mutta odotan vielä PCR-testin tulosta, Marin sanoo.
Valtioneuvoston kanslia kertoi myöhemmin maanantaina, että myös Marinin toisen koronatestin tulos oli negatiivinen ja pääministeri palaa lähitöihin tiistaina.
Puhelimen käyttö käydään vielä läpi
Ministerin käsikirja(siirryt toiseen palveluun) ohjeistaa valtioneuvoston jäseniä pitämään virkapuhelimensa "mukana ja käyttövalmiudessa". Marinin mukaan hän käyttää valtioneuvoston virkapuhelinta pääsääntöisesti kansainvälisten kollegojen kanssa asioimiseen.
– Pidän virkapuhelimen tarkoituksella puhtaana, eli siinä ei esimerkiksi ole ladattuna sovelluksia ja muutenkin pyrin siihen, että pidän puhelimen turvallisessa paikassa, Marin sanoo.
Marinin mukaan pääministerin virkapuhelimen käyttö käydään tarkasti läpi valtioneuvoston kanslian ja turvallisuusyksikön kanssa.
– Tähän asti minulla on ollut se käsitys, että riittää, että minut tavoittaa ja minut tavoitettiin myös lauantaina. Minulla on aina mukana puhelin, josta minut tavoittaa kaikkina vuorokauden aikoina, Marin sanoo.
Marin ei vielä lähde arvioimaan, millaisia muutoksia käytäntöihin on mahdollisesti luvassa. Marinin mukaan hän käyttää työtehtävissä pääsääntöisesti eduskunnan puhelinta.
– Tämä tullaan käymään tarkasti läpi. Se olisi varmasti suotavaa, että saisin nämä viestit myös eduskunnan puhelimeen vastaisuudessa, Marin sanoo.
Voit keskustella aiheesta 7.12. kello 23:een saakka.
Juttua muokattu 6.12. kello 21.35: Lisätty tieto, että Marinin toisen koronatestin tulos oli myös negatiivinen.
Haavisto on toistaiseksi oireeton ja työskentelee etänä kotonaan.
Ulkoministeri Pekka Haavistolla on todettu koronatartunta. Haavisto kuvattiin elokuussa suurlähettiläskokouksessa Helsingissä. Kuva: Petteri Bülow / Yle
STT,
MAIJU YLIPIESSA
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on saanut positiivisen tuloksen koronatestistä, kertoo valtioneuvoston kanslia.
Haavisto on oireeton, tiedotteessa kerrotaan. Hän työskentelee toistaiseksi etänä kotoaan käsin.
Valtioneuvoston kanslia ja ulkoministeriö ovat tiedotteen mukaan käynnistäneet "asian edellyttämät toimet".
– Hallitusta on informoitu ja myös eduskuntaa on informoitu, kertoo valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Paasikoski STT:lle.
Paasikosken mukaan Haavisto kävi koronatestissä työmatkan vuoksi, jolle hänen oli tarkoitus lähteä. Työmatka on tartunnan vuoksi peruuntunut. Koronatestin tulos saatiin lauantaina illalla, kertoo Paasikoski.
Paasikoski ei pystynyt tuoreeltaan arvioimaan, miten moni henkilö mahdollisesti on altistunut koronalle Haaviston tartunnan vuoksi.
Haavisto osallistui aiemmin tällä viikolla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) ministerineuvoston kokoukseen, joka järjestettiin Tukholmassa keskiviikkona ja torstaina.
Tätä ennen hän osallistui Naton ulkoministerikokoukseen, joka järjestettiin Riiassa Latviassa tiistaista keskiviikkoon.
Tämän viikon tiistaina pääministeri Sanna Marin (sd.) jäi etätöihin lievien flunssaoireiden vuoksi. Keskiviikkona valtioneuvoston viestintäosasto kertoi, että Marinin koronatestin tulos on negatiivinen.
