26.5.19 Ma Leijonat teki

Leijonat teki ihmeestä totta — Mörkö löi kaksi maalia finaalissa

EPA-EFE/CHRISTIAN BRUNA

Marko Anttila teki kaksi maalia Kanadan verkkoon MM-finaalissa. 

Suomi pelasi Slovakiassa satumaisen MM-turnauksen – ja sai sille vielä onnellisen lopun.

Leijonat juhlii maan jääkiekkohistorian kolmatta maailmanmestaruutta kaadettuaan MM-finaalissa Kanadan maalein 3–1.

Ihmeellistä historian sattumaa on, että mestaruus tuli samassa kaupungissa ja saman päävalmentajan johdolla kuin viimeksi. Jukka Jalonen ja Bratislava näyttävät olevan Leijonille lyömätön yhdistelmä.

Satutarinan kuningas ei kuitenkaan lopulta ollut Jalonen, vaan joukkueen kapteeni Marko Anttila.

Anttila teki finaalissa Suomen kaksi ensimmäistä maalia. Erimuotoisia ”Mörkö!”-huutoja oli raikunut Ondrej Nepelan Arenan lehtereillä ja käytävillä jo ennen maaleja. Sen jälkeen, kun Anttila oli maalannut ensin ajassa 22.35 ja 42.35 – siis sekunnilleen 20 minuutin välein – yleisön huudot voimistuivat uusille desibeliluvuille.

Illan päätteeksi koko leijonalauma oli Anttilan ympärillä, kun 203-senttinen Leijona-kapteeni nosti maailmanmestaruuspokaalin korkeuksiin kohti hallin kattoa.

Leijonat taisteli finaalissa vaikeuksien kautta voittoon. Avauserä oli täysin Kanadan hallintaa, ja lukemat olisivat voineet olla suuremmatkin kuin 1-0 vaahteralehtipaidoille.

Suomi sai kyllä hyvän tilaisuuden avausmaalin tekoon, kun Jere Sallinen polki alivoimalla kohti läpiajoa ja tuli kampatuksi. Suomelle tuomittiin rankkari, jota ampumaan asettui Oliwer Kaski. Kasken viileä laukaus osui Matt Murrayn patjan kulmaan – pari senttiä ylemmäs, niin sisällä olisi ollut.

Kanadan maali syntyi erälle ominaisesta tilanteesta. Suomella oli vaikeuksia päästä omista pois. Kun Toni Rajalan purkuyritys epäonnistui, kanadalaispakki Shea Theodore poimi kiekon ja viiletti maalintekoon.

Erän lopulla Tyler Myers täräytti Suomen maalin yläristikkoon sellaisen lämärin, että maali tärähti paikoillaan.

Suomi löysi kateissa olleen energiansa toisessa erässä varhaisen tasoitusmaalin ansiosta. Sen arkkitehdit olivat näiden kisojen kaksi suurinta Leijona-hahmoa. Kaapo Kakko hankki Suomelle ylivoiman lähdettyään rohkeasti ohittamaan Theodorea ja pakottamalla hänet kamppiin. Ylivoimalla maalasi Anttila, jolle tämä oli kolmas iso osuma kolmanteen perättäiseen peliin.

Maali muutti pelinkuvan täysin. Suomi vyöryi toistuvasti vaarallisiin hyökkäyksiin. Viisi minuuttia maalista Anttila oli lähellä osua uudestaan, mutta laukaus osui tällä kertaa tolppaan.

Erän lopussa oli Kanadan Pierre-Luc Dubois'n vuoro kolistella maalirautoja. Muutenkin Kanada sai erän loppua taas otetta pelistä.

Kohtalonpaikka oli viimeisellä 20-minuuttisella. Ennen finaalia Leijonat oli päästänyt kolmansissa erissä vain yhden maalin tasakentällisin. Päävalmentaja Jalonen toi tämän faktan esiin loppuottelun alla ja piti sitä jonkinlaisena signaalina joukkueen vahvasta henkisestä jänteestä.

Sanoille löytyi taas katetta. Veli-Matti Savinaisen röyhkeä päätypeli petasi paikan Anttilalle, joka räväytti A-luokan viimeistelyn aivan yläputken alle.

Maalien jälkeen voiton takuuksi tarvittiin Leijona-vahti Kevin Lankisen huippuesitys. Lauantain välierässä Venäjän nollannut Lankinen oli jälleen kylmänviileä ja pysäytti Kanadan huippupaikkoja toisensa perään. Hänelle kertyi ottelussa peräti 43 torjuntaa.

Ajassa 55.54 syntynyt Harri Pesosen 3–1-maali hellitti painetta Leijonien niskasta, mutta ei vielä ratkaissut peliä. Kanada tiedosti tilanteensa tukaluuden ja veti Murrayn lähes välittömästi maalinsa suulta. Lankinen seisoi muurina maalinsa suulla ja puolustajat blokkasivat vetoja mustelmia säästelemättä.

Toisin kuin lauantaina, tällä kertaa tuomareiden ei voinut sanoa sorsineen Suomea. Leijonat selvisi useammistakin rikkeistä ilman rangaistusta, kun taas Kanada ei saanut armoa raitapaidoilta.

TAKAISIN

26.05.19 Su Suomi rakastaa Mörköä

"Suomi rakastaa Mörköä" — Kapteeni Marko Anttilan maali kannatteli Suomen sensaatiovoittoon Venäjästä ja MM-finaaliin

Välierän sankari Marko Anttila on huippusuosittu joukkueen sisällä ja koko kansan keskuudessa.

AOP / Alexander Demianchuk

Marko Anttila vei maalillaan Suomen finaaliin.

Suomi pelaa sunnuntaina jääkiekon MM-finaalissa. Matka sinne on ollut koko joukkueen rakentama, mutta ratkaisuhetkillä valokeilassa paistattelee yksi ylivoimainen yksilö.

Leijonien kapteeni Marko Anttila oli turnauksen alkutaipaleen ajan roolipelaaja ja tärkeä hengenluoja, mutta pelasi seitsemän ensimmäistä ottelua tekemättä maaleja. Sitten alkoi tapahtua ihmeitä. Torstaina Anttila teki Leijonien viime hetken tasoitusmaalin Ruotsia vastaan.

Uskon, että Suomen kansa rakastaa Mörköä. — Jukka Jalonen

Lauantaina hän osui uudestaan Venäjää vastaan. Se oli ottelun ainoa maali ja riitti kaatamaan ylivoimaisen ennakkosuosikin.

— Uskomaton juttu kyllä, päävalmentaja Jukka Jalonen sanoi ottelun jälkeen.

Anttila on empaattinen kaveri

Jalonen myönsi, että jos Suomi olisi saanut turnaukseen enemmän NHL-vahvistuksia, Anttila olisi todennäköisesti ollut kapteenin sijaan varakapteeni. Ilman sitä tätä tarinaa ei tällaisenaan olisi. Anttila on huippusuosittu joukkueen sisällä ja koko kansan keskuudessa.

— Hän on niin empaattinen kaveri. Kaikesta näkyy epäitsekkyys ja joukkueen eteen pelaaminen, niin mikä sen hienompaa, Jalonen kuvaili.

— Uskon, että Suomen kansa rakastaa Mörköä.

Hittibiisikin tehty Anttilasta

"Mörkö-Markosta" on toden totta tullut ilmiö, josta on tehty kasapäin meemejä ja nyt myös hittibiisikin.

— Mun mielestä Marko-hype ei voi nousta tarpeeksi, joukkuetoveri Oliwer Kaski sanoi antaen luvan hehkutukseen.

— Hän näyttää esimerkkiä kentällä ja kopissa puheillaan. Kokenut kaveri, joka ottaa kaikki huomioon. Hyvä linkki koutsien ja pelaajien välillä. Uskomaton kapteeni, Kaski jatkoi.

Leijona-hyökkääjä Harri Pesonen muistutti, että Anttila, 33, on kulkenut huipulle pitkän ja hitaan tien.

— V*tusti sekin jätkä on tehnyt hommia urallaan ja ottanut kuraa niskaan oikein huolella. On vinoiltu sieltä sun täältä. Jätkä vetää upeaa kautta ja upeaa turnausta. Hienoa nähdä, kun tuollainen jätkä liidaa meitä, Pesonen sanoi.

Anttila lukee mieluimmin kirjaa

Anttila on kypsynyt, eikä hän anna ulkoisten tekijöiden vaikuttaa keskittymiseensä. Ympäröivästä hypestä hän on kyllä tullut tietoiseksi.

— Jätkät tuovat sitä kopissa esille, joten ei siltä oikein voi välttyäkään. Olen yrittänyt olla rauhallisemmin puhelimen kanssa. Luen ennemmin kirjaa.

Anttila suhtautui huumorilla ja itseironialla myös siihen, että turnauksen alku sujui ilman tehoja, ja nyt on rysähtänyt kunnolla.

— Olisin tänäänkin voinut jo aiemminkin tehdä. Tämä riitti tänään ja syy seisoo tuossa, hän viittoi vierelleen.

Ylisanoja riitti Lankisellekin

Vieressä seisoi voittopelin toinen suursankari, maalivahti Kevin Lankinen. Lankinen keräsi joukkuetovereiltaan samanlaisia ylisanoja kuin Anttilakin.

—  Sanat eivät riitä. Aivan uskomaton heppu, ihan järjetön peli, Kaski sanoi.

Lankinen torjui laukauksia jopa päällään, pariinkin kertaan.

— Muutaman kerran kolahti, mutta mitä väliä, mihin osuu, kunhan osuu, hän hymyili.

Elämän pisimmät pari minuuttia

Lankinen myönsi, että ottelu menee hänen uransa isoimpien joukkoon. Hän pelasi vahvan 60-minuuttisen ja kesti Venäjän tulituksen viimeisten minuuttien hurjassa takaa-ajossa.

— Varmaan yksi elämäni pisimmistä pariminuuttisista, Lankinen sanoi ja jakoi kiitosta myös laukauksia blokanneille kenttäpelaajille.

Palautumisaika MM-finaaliin jää lyhyeksi, mutta sitä on kuitenkin enemmän kuin vastustajalla. Kanada ja Tshekki pelasivat toista välierää Länsi-Savon mennessä painoon.

Anttilakin kellotti ottelussa yli 18 minuutin peliajan.

— Kyllä tämä palauttelua vaatii. Ei voitto ilmaiseksi tullut. Mutta yksi peli jäljellä, sitten kaksi kuukautta lomaa. Kyllä minä ainakin jaksan vetää sen ihan täysillä, Anttila vakuutti.
TAKAISIN

24.5.19 Pe Leijonilta loistava

Leijonilta loistava nousu voittoon — Sakari Manninen vei Suomen mitalipeleihin!

Suomi lähetti NHL-tähtiä pursunneen Tre Kronorin kotimatkalle jatkoajan jälkeen. Välierässä vastaan asettuu Venäjä.

AOP/TATYANA ZENKOVICH

Leijonafaneilla riittää hurrattavaa vielä Bratislavassakin. Suomi eteni MM-kisojen mitalipeleihin upean esityksen jälkeen.

Suomi pelaa jääkiekon mitaleista Slovakian MM-kisoissa. Leijonat lähetti hurjan jännitysnäytelmän jälkeen Ruotsin kotimatkalle maalein 5—4 (1—2, 2—2, 1—0, 1—0), kun Sakari Manninen ratkaisi ottelun jatkoajalla ajassa 61.37.

— Olisin ollut ylpeä tästä joukkueesta, vaikka olisimme hävinneetkin. Niin hyvää jääkiekkoa olemme täällä pelanneet, Leijonien luotsi Jukka Jalonen totesi C Moren lähetyksessä.

Kolmella kolmea vastaan pelatulla jatkoajalla Ruotsin Adrian Kempe yritti ajaa Leijonien maalinedustalle, mutta maalintekoyritys kilpistyi Leijonien puolustukseen ja maalivahti Kevin Lankiseen. Manninen nappasi irtokiekon, luisteli kaukalon halki ja laukoi kiekon millintarkasti maalin yläkulmaan ohi Henrik Lundqvistin.

Mannisella olisi ollut mahdollisuus hakea syöttöäkin, mutta oma ratkaisu kannatti.
— Laukaus on aina hyvä vaihtoehto, tehot 1+3 ottelussa tehnyt Manninen lausui C Morelle ottelun jälkeen.

Marko Anttila toi Suomen rinnalle

Ruotsi passivoitui ottelun päätöserässä, mutta Suomen kiritaistelu näytti hampaattomalta. Oliwer Kaskella oli hyvä paikka b-pisteiden välissä, mutta laukaus oli kehno. Kaapo Kakko pääsi kiekkoon maalinedustalla, mutta Ruotsi kesti.

Leijonien taistelu palkittiin lopulta. Kevin Lankinen luisteli vaihtoaitioon ja Suomi sai paineen päätyyn. Lundqvist torjui patjallaan Kasken laukauksen ja kiekko jäi vapaaksi maalin lähistölle. Ruotsalaispuolustus torpedoi vielä Niko Ojamäen yrityksen, mutta kapteeni Marko Anttila räjäytti Kosicen suomalaiskatsojat huutoon.

— Kolmannessa erässä olimme parempia. Oli vain ajan kysymys, milloin maali tulee, Manninen sanoi C Morelle.

— On ollut vaikeaa meikäläiselle, paikkoja on ollut. Onneksi sattui nyt osumaan punaisten väliin, Anttila tuumi C Morella.

Ruotsin NHL-kokemusta vilissyttä joukkuetta pidettiin ennen turnausta yhtenä mestarisuosikeista, mutta Leijonia vastaan esiintynyt Tre Kronor oli heikko, jopa aavistuksen ylimielinen. Suomen ennakkoluuloton miehistö tarttui mahdollisuuteensa ja matkaa Bratislavaan mitalipeleihin.

— Euroopasta löytyy hyviä pelaajia. Aiemmin Sveitsi piti oman maan sarjan pelaajilla Kanadaa tiukilla ja nyt me voitimme. Kun pelataan yhteistyön jääkiekkoa suurella sydämellä molempiin suuntiin, on tämä mahdollista.

Leijoilla hyvä alku, Ruotsi käväisi kahden maalin johdossa

Leijonat sai otteluun loistavan alun, kun yllättävän epävarmasti ottelussa esiintynyt Lundqvist hörppäsi Niko Mikkolan siniviivalaukauksen sisään maalin etukulmasta. Ruotsi latoi pelin tasoihin ylivoimalla ja pääsi ensimmäiselle erätauolle johtoasemasas Patric Hörnqvistin maalin turvin.

Kosicen torstai-illassa näytti hetken siltä, kuten muun muassa ruotsalaismediassa hehkutettiin ennen ottelua: Tre Kronor siirtyi toisen erän alussa 3—1-johtoon, kun Elias Pettersson veivasi Miika Koiviston kahville ja laukoi kiekon tarkasti ohi Kevin Lankisen. Avauserän tilanteiden perusteella länsinaapuri olisi voinut johtaa useammallakin maalilla, mutta kahdesti kolahti ruotsalaislaukaus tolppaan.

Leijonat nousi kuitenkin peliin mukaan, kun Koiviston laukaus muutti hivenen suuntaa ruotslaispuolustajasta ja painui ohi New York Rangersin huippuvahdin Lundqvistin. Nelisen minuuttia myöhemmin Lundqvist sai kaivaa kiekon selkänsä takaa uudelleen. Jani Hakanpäännavakka laukaus upposi ruotsalaismaaliin Harri Pesosen tehtyä loistavan maskin.

Erätauolle Ruotsi pääsi kuitenkin johdossa, kun videotarkistus kertoi Erik Gustafssonin maskin takaa lähteneen laukauksen kimmonneen maalin sisällä olevasta kamerasta takaisin jäälle.

— Olimme toisessa erässä jo parempia, Manninen summasi.

Välierässä vastassa Venäjä

MM-kisojen välierät pelataan lauantaina Bratislavassa. Suomi saa vastaansa Venäjän, joka pudotti Yhdysvallat jatkosta lukemin 4—3.

Toisessa välieräkamppailussa iskevät yhteen Tshekki ja Kanada. Tshekki löi Saksan maalein 5—1, mutta Kanada oli Sveitsin kanssa vaikeuksissa. Vaahteralehtipaidat tasoittivat ottelun pelin viimeisellä sekunnilla ja Mark Stone ratkaisi voiton jatkoajalla maalein 3—2.

Leijonien ottelu alkaa Suomen aikaa lauantaina kello 16.15.

Tilastot

1. erä: 1.00 Niko Mikkola (Harri Pesonen—Sakari Manninen) 1—0, 2.38 John Klingberg (William Nylander—Alexander Wennberg) 1—1 yv, 16.57 Patric Hörnqvist (Oliver Ekman-Larsson—Adam Larsson) 1—2.
Jäähyt: 2.06 Suomi joukkuerangaistus 2 min (kärsi Joel Kiviranta), 7.15 Manninen 2 min.
2. erä: 20.25 Elias Pettersson (Gabriel Landeskog—Ekman-Larsson) 1—3, 25.04 Petteri Lindbohm (Manninen—Pesonen) 2—3, 29.08 Jani Hakanpää (Manninen) 3—3, 39.35 Erik Gustafsson (Landeskog—Wennberg) 3—4.
Jäähyt: -.
3. erä: 58.31 Marko Anttila (Niko Ojamäki—Mikko Lehtonen) 4—4 im.
Jäähyt: -.
Jatkoaika: 61.37 Manninen (Kevin Lankinen) 5—4.
Jäähyt: -.
Jäähyt yhteensä: Suomi 2x2 min, Ruotsi 0x2 min.
Maalivahtien torjunnat: Kevin Lankinen S 5+5+3+1=14 (poissa 57.55—58.31), Henrik Lundqvist R 6+11+10+0=27.
Erotuomarit: Roman Gofman Venäjä—Brett Iverson Kanada (Bill Hancock USA—Dmitri Shishlo Venäjä).
Yleisöä: 6 304.

19.05.19 Su Matti Nykäsen kuolinsyy

Matti Nykäsen kuolinsyy selvisi – sama sairaus voi iskeä jo lyhyenkin juomisen jälkeen

Haimatulehdus oireilee voimakkaana kipuna vatsassa. (KUVA: KUVITUSKUVA)

Julkaistu: 18.5. 12:42

• Jaa170
• Twiittaa
• Sähköposti

Matti Nykäsen kuolinsyyksi varmistuneeseen haimatulehdukseen sairastuu vuosittain tuhansia suomalaisia.

Helmikuun alussa äkillisesti menehtynyt mäkihyppylegenda Matti Nykänen kuoli pitkään jatkuneeseen haimatulehdukseen sekä keuhkokuumeeseen, Nykäsen äiti ja sisaret vahvistivat IS:lle.

– Ikävä kyllä, Matin kohdalla sairaus oli ehtinyt aiheuttaa liian paljon. Viittaan hänen alkoholin käyttöönsä, Päivi-sisko toteaa.

• Lue lisää: Omaiset paljastavat nyt ensimmäistä kertaa Matti Nykäsen kuolinsyyn

IS julkaisi huhtikuun alussa alla olevan pitkän artikkelin haimatulehduksesta, johon sairastuu vuodessa tuhansia suomalaisia.

Pahimmillaan haimatulehdus voi yllättää ikävästi viikon tissuttelun tai vain yhden illan reippaan juomisen jälkeen.

Haimatulehduksen tunnistaa vyömäisestä vatsakivusta, joka on niin kova, että se käytännössä pakottaa potilaan hakemaan apua.

Kipu alkaa äkisti, ja siihen voi liittyä myös pahoinvointia ja oksentamista.

– Jos jää miettimään, että voisikohan minulla olla haimatulehdus, todennäköisesti kyse ei silloin ole siitä. Useimmiten kipu on niin kova, että siihen eivät kotikonstit auta, vaan tarvitaan vahvoja kipulääkkeitä, kuvailee vatsaelinkirurgian dosentti ja erikoislääkäri Panu Mentula Husin Meilahden sairaalasta.

Taudin kirjo on Mentulan mukaan laaja.

– Alkuvaiheessa ei voida olla varmoja, minkälainen tauti on kyseessä. Siksi potilas yleensä aina otetaan sairaalaan seurattavaksi.

– Osa sairastaa hyvin lievän taudin, mutta kymmenen prosenttia joutuu tehohoitoon, ja tällaisessa taudissa kuolemanriski on merkittävä.

Yksi yleisimmistä akuutisti hoidettavista sairauksista

Vuosittain haimatulehdukseen sairastuu Terveyskirjaston mukaan 4 000–5 000 suomalaista. Husissa heitä hoidetaan päivittäin.

– Haimatulehdus on yksi yleisimmistä akuutisti hoidettavista sairauksista. Potilaita tulee vähintään yksi päivässä, joinakin päivinä useampiakin. Osalla kyse on uusiutuneesta tulehduksesta, Mentula kertoo.

Valtaosalla sairastumisen taustalla on alkoholinkäyttö.

Mentulan mukaan alkoholin suurkuluttajat ovat yliedustettuina, mutta hän korostaa, että haimatulehdukseen on mahdollista sairastua myös kohtuukäytön seurauksena.

– Alkoholista voi saada haimatulehduksen vaikkei olisi alkoholisti.

Toisilla sairastuminen voi johtua myös sappikivistä tai muista syistä, joita ei vielä tunneta.

Omaa riskiä ei voi tietää etukäteen

Alkoholiin liittyvä riski on yksilöllinen.

Haimatulehdus voi yllättää ikävästi viikon tissuttelun tai vain yhden illan reippaan juomisen jälkeen.

– Riski tällaiseen on pieni, mutta mahdollista se kyllä on.

Omaa riskiään ei voi tietää etukäteen, vaan se selviää vasta sitten, kun haimatulehdus ensimmäisen kerran tulee.

– Mitään ”turvarajaa” on mahdoton määrittää, mutta riskiä lisää se, mitä enemmän alkoholia kuluttaa.

Mentula kertoo, että tyypillisiä tapauksia ovat loma-aikojen haimatulehdukset, koska lomalla alkoholia kuluu enemmän.

Toisaalta moni voi juoda reippaasti vuosikaudet, eikä haima tulehdu koskaan.

– Siinä mielessä on hiukan sattumankauppaa, kuka sairastuu.

Sairastumisen jälkeen alkoholia ei pidä käyttää enää ollenkaan

Kun haimatulehduksen on kerran saanut, alkoholia ei pitäisi loppuelämän aikana käyttää enää ollenkaan.

– Tällainen ohje annetaan, koska jos ihmisellä on haimatulehdukselle altistava geeni tai ominaisuus, alkoholi on riski sairauden uusiutumiselle.

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös tupakka lisää riskiä.

– Etenkin alkoholi ja tupakka yhdessä ovat erittäin suuri riskitekijä.

Jos kerran sairastunut jatkaa yhä alkoholinkäyttöä, riskinä on haimatulehduksen uusiutuminen ja kroonistuminen.

Kroonisessa haimatulehduksessa haima arpeutuu pikkuhiljaa.

– Usein siihen liittyen jossakin vaiheessa puhkeaa diabetes, ja haimaentsyymien vajaatoiminta aiheuttaa sen, ettei ruoka pilkkoudu suolessa. Potilaan kannalta ehkä ikävimpiä ovat krooniset vatsakivut, jotka ovat melko hankalahoitoisia.

Katarina Pimiä

• Siirry kommentteihin

 Haimatulehdus hoidetaan sairaalassa

• Haimatulehdus on vakava sairaus, joka hoidetaan sairaalassa.
• Vuosittain siihen sairastuu 4 000–5 000 suomalaista.
• Haimatulehdus voidaan useimmiten todeta verikokeella, joskus tarvitaan tietokonetomografiaa.
• Kymmenestä haimatulehduksesta seitsemän on runsaan alkoholinkäytön aiheuttamia.
• Haimatulehduksen toiseksi tärkein aiheuttaja ovat sappikivet.
• Lievä haimatulehdus paranee useimmiten noin viikossa.
• Teho-osastolle joutuneista potilaista kuolee noin kymmenen prosenttia.

Lähde: Terveyskirjasto 

TAKAISIN

17.05.19 To Vankilamyymälän

Vankilamyymälän kortteliin tulee uusi iso asuinkerrostalo — Mikkeli valmistelee Senaatti kiinteistön Linnankadun kortteliin kaavamuutoksen

Linnankadun ja Päiviönkadun kulmaan sovitellaan jopa seitsenkerroksista asuinkerrostaloa. Entisen Suomen pankin kiinteistön ja vankilamyymälän korttelin kaavamuutokset eriytetään omiksi kaavoikseen.

Jaakko Avikainen

Linnankadun ja Päiviönkadun kulmakorttelin miljöö muuttuu, sillä paikalle suunnitellaan mittavaa kerrostalorakentamista. Vankilan myymälä katoaa, mutta oikealla näkyvä kerrostalo säilyy.

Mikkelin kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta, joka tähtää uuden mittavan kerrostalokokonaisuuden rakentamiseen kaupungin keskustan tuntumaan.

Kerrostalorakentamista on tulossa Linnankadun, Päiviönkadun ja Maaherrankadun rajaamaan kolmiomaiseen kortteliin, jonka Linnankadun puolella sijaitsee vankilan myymälä.

Paikalla on nykyisin voimassa vuonna 2007 vahvistettu asemakaava. Tekeillä oleva kaavamuutos säilyttää kolmiokorttelissa olevan nykyisen kerrostalon ja mahdollistaa uuden kerrostalon rakentamisen.

Kolmiotontti on ollut osa laajempaa asemakaavavalmistelua, jossa mukana oli myös naapurikorttelissa sijaitseva entinen Suomen pankin kiinteistö.

Kaava-asetelmat muuttuivat, kun maanomistaja Senaatti kiinteistöt myi suojellun pankkirakennuksen tontteineen kuluvan vuoden alussa mikkeliläiselle rakennusliikkeelle FH Invest Oy:lle.

Senaatille jäi kolmiokortteli, johon nyt tehdään oma kaavamuutos. Myös pankkitalon alueelle laaditaan erillinen kaavamuutos.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Linnankadun ja Päiviönkadun kulman kaavaa seuraavassa kokouksessaan.

Teknisen toimen ja kaupunkisuunnittelun pohjaesitys on, että kortteliin tulee iso asuinkerrostalo.

Korttelissa on rakennusoikeutta kaikkiaan 5 250 kerrosneliötä, josta nykyisen suojelumääräyksen alaisen kerrostalon rakennusoikeus on 1 250 kerrosneliötä.

Kaavamuutos kasvattaa korttelin rakennusoikeutta hieman alle tuhat kerrosneliötä.

Autopaikat, 46–47 paikkaa, on määrä sijoittaa sekä kannen alle että pihatasoon. Osa paikoista tulee vankilan käyttöön.

Korttelissa on rakennusoikeutta kaikkiaan 5 250 kerrosneliötä.

Uuteen taloon porrastettu kattokorkeus

Nähtäville ja lausuntokierrokselle lähtee esitys, joka tarjoaa kahta erilaista toteutusmallia.

Rakennusmassa, joka sijoittuisi joko Linnankadun tai Päiviönkadun suuntaisesti, olisi yhtenäinen, mutta kerrostaso vaihtelisi. Toisessa versiossa kerrosluvut ovat seitsemän, viisi ja kolme sekä toisessa kuusi, viisi ja kolme.

Korttelin nykyinen kerrostalo on kolmikerroksinen.

Rakentaminen merkitsee vankilamyymälän katoamista paikaltaan.

Kaavamuutosta on esittänyt Senaatti kiinteistöt. Yhtiön tarkoitus on myydä koko kiinteistö.

Mikkelin kaupunki on kaavamuutoksen kannalla. Suunnitelman mukaan paikalle tulee C-kaavamerkintä, joka mahdollistaa monenlaisia keskustatoimintoja asumisesta liike- ja toimistotiloihin.

Kaavaa ohjaa osaltaan se, että viereisessä korttelissa on vankila. Kaavavalmistelussa on ratkaistavana erilaisia toiminnallisia, kaupunkikuvallisia ja rakennussuojelullisia kysymyksiä.

Vanha asuintalo on aikansa edustaja

Valtio osti kaupungilta korttelista kaksi tonttia vuonna 1921 ja yksikerroksisen vankilan myymälän puutalon tontin vuotta myöhemmin.

Korttelin eteläosaan valmistui vuonna 1954 uudisrakennus vankilan henkilökunnan asuinrakennukseksi.

Tämä kolmikerroksinen, roiskerapattu kerrostalo satulakattoineen, parvekkeineen ja yksityiskohtineen edustaa rakennusaikansa tavanomaista kerrostalorakentamista. Mikkelissä talotyyppi on käymässä harvinaiseksi.

Luonnosvaiheessa suunniteltiin myös vanhan asuintalon purkamista, mutta hankkeesta luovuttiin. Asuintalo jää paikoilleen.
TAKAISIN

14.5.19 Ti Mikkelipuiston ensimmäinen

Mikkelipuiston ensimmäinen raitiovaunu saapuu tiistaina — Ajoliikenne katkeaa Pursialankadulla Mikkelipuiston kohdalla

Ajoneuvoliikenne on poikki Pursialankadulla noin kello 12—14.

Ensimmäinen raitiovaunu asettuu pian Mikkelin maaperälle.

Ensimmäinen kahdesta Mikkeliin saapuvasta raitiovaunusta tuodaan Mikkelipuistoon tiistaina 14. toukokuuta noin kello 12. Puolenpäivän aikaan raitiovaunu ei vielä ollut Mikkelissä vaan sen arveltiin saapuvan kaupunkiin noin kello 13.

Raitiovaunun saapuminen aiheuttaa katkoksen Pursialankadulla Mikkelipuiston kohdalla noin kello 12–14.

Toinen raitiovaunuista saapuu Mikkeliin 31. toukokuuta.

Yleisö ei aivan vielä pääse tutustumaan raitiovaunuihin, sillä siivoaminen ja käyttöönotto ottaa aikansa, Mikkelipuistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Heidi Kelho kertoo tiedotteessa.

TAKAISIN