Leijonat teki ihmeestä totta — Mörkö löi kaksi maalia finaalissa
Suomi pelasi Slovakiassa satumaisen MM-turnauksen – ja sai sille vielä onnellisen lopun.
Leijonat juhlii maan jääkiekkohistorian kolmatta maailmanmestaruutta kaadettuaan MM-finaalissa Kanadan maalein 3–1.
Ihmeellistä historian sattumaa on, että mestaruus tuli samassa kaupungissa ja saman päävalmentajan johdolla kuin viimeksi. Jukka Jalonen ja Bratislava näyttävät olevan Leijonille lyömätön yhdistelmä.
Satutarinan kuningas ei kuitenkaan lopulta ollut Jalonen, vaan joukkueen kapteeni Marko Anttila.
Anttila teki finaalissa Suomen kaksi ensimmäistä maalia. Erimuotoisia ”Mörkö!”-huutoja oli raikunut Ondrej Nepelan Arenan lehtereillä ja käytävillä jo ennen maaleja. Sen jälkeen, kun Anttila oli maalannut ensin ajassa 22.35 ja 42.35 – siis sekunnilleen 20 minuutin välein – yleisön huudot voimistuivat uusille desibeliluvuille.
Illan päätteeksi koko leijonalauma oli Anttilan ympärillä, kun 203-senttinen Leijona-kapteeni nosti maailmanmestaruuspokaalin korkeuksiin kohti hallin kattoa.
Leijonat taisteli finaalissa vaikeuksien kautta voittoon. Avauserä oli täysin Kanadan hallintaa, ja lukemat olisivat voineet olla suuremmatkin kuin 1-0 vaahteralehtipaidoille.
Suomi sai kyllä hyvän tilaisuuden avausmaalin tekoon, kun Jere Sallinen polki alivoimalla kohti läpiajoa ja tuli kampatuksi. Suomelle tuomittiin rankkari, jota ampumaan asettui Oliwer Kaski. Kasken viileä laukaus osui Matt Murrayn patjan kulmaan – pari senttiä ylemmäs, niin sisällä olisi ollut.
Kanadan maali syntyi erälle ominaisesta tilanteesta. Suomella oli vaikeuksia päästä omista pois. Kun Toni Rajalan purkuyritys epäonnistui, kanadalaispakki Shea Theodore poimi kiekon ja viiletti maalintekoon.
Erän lopulla Tyler Myers täräytti Suomen maalin yläristikkoon sellaisen lämärin, että maali tärähti paikoillaan.
Suomi löysi kateissa olleen energiansa toisessa erässä varhaisen tasoitusmaalin ansiosta. Sen arkkitehdit olivat näiden kisojen kaksi suurinta Leijona-hahmoa. Kaapo Kakko hankki Suomelle ylivoiman lähdettyään rohkeasti ohittamaan Theodorea ja pakottamalla hänet kamppiin. Ylivoimalla maalasi Anttila, jolle tämä oli kolmas iso osuma kolmanteen perättäiseen peliin.
Maali muutti pelinkuvan täysin. Suomi vyöryi toistuvasti vaarallisiin hyökkäyksiin. Viisi minuuttia maalista Anttila oli lähellä osua uudestaan, mutta laukaus osui tällä kertaa tolppaan.
Erän lopussa oli Kanadan Pierre-Luc Dubois'n vuoro kolistella maalirautoja. Muutenkin Kanada sai erän loppua taas otetta pelistä.
Kohtalonpaikka oli viimeisellä 20-minuuttisella. Ennen finaalia Leijonat oli päästänyt kolmansissa erissä vain yhden maalin tasakentällisin. Päävalmentaja Jalonen toi tämän faktan esiin loppuottelun alla ja piti sitä jonkinlaisena signaalina joukkueen vahvasta henkisestä jänteestä.
Sanoille löytyi taas katetta. Veli-Matti Savinaisen röyhkeä päätypeli petasi paikan Anttilalle, joka räväytti A-luokan viimeistelyn aivan yläputken alle.
Maalien jälkeen voiton takuuksi tarvittiin Leijona-vahti Kevin Lankisen huippuesitys. Lauantain välierässä Venäjän nollannut Lankinen oli jälleen kylmänviileä ja pysäytti Kanadan huippupaikkoja toisensa perään. Hänelle kertyi ottelussa peräti 43 torjuntaa.
Ajassa 55.54 syntynyt Harri Pesosen 3–1-maali hellitti painetta Leijonien niskasta, mutta ei vielä ratkaissut peliä. Kanada tiedosti tilanteensa tukaluuden ja veti Murrayn lähes välittömästi maalinsa suulta. Lankinen seisoi muurina maalinsa suulla ja puolustajat blokkasivat vetoja mustelmia säästelemättä.
Toisin kuin lauantaina, tällä kertaa tuomareiden ei voinut sanoa sorsineen Suomea. Leijonat selvisi useammistakin rikkeistä ilman rangaistusta, kun taas Kanada ei saanut armoa raitapaidoilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti