Poliiseja saatetaan yhä vähentää – rikosoikeuden professori ihmettelee luottamuspulaa poliisijohdon ja ministerien välillä
Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan poliisi saa ensi vuodelle enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin Suomen historiassa. Poliisijohdon mielestä ensi vuodelta puuttuu vielä noin 30 miljoonaa euroa, jotta toiminta pysyisi tasaisena.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisihallitus jatkaa yt-neuvotteluiden valmistelua niin kauan, kunnes rahoituksesta on “mustaa valkoisella”.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) lupasi tiistaina eduskunnassa, että poliisille etsitään riittävät resurssit, jotta poliisien määrä ei vähene.
Tämä oli vastaus poliisihallituksen ilmoitukseen käynnistää yt-neuvottelut, jotka voisivat johtaa jopa 250 henkilön vähentämiseen.
Poliisiylijohtaja Kolehmainen kertoo kuunnelleensa lupauksia ilolla, mutta odottaa yhä konkretiaa.
Poliisi tarvitsisi hallituksen esittämän päälle vielä noin 40 miljoonaa euroa, jotta toiminta saadaan pidettyä vakaana. Tähän mennessä tästä summasta tulossa on hänen mukaansa 10,6 miljoona eli jäljelle jää vielä noin 30 miljoonan euron aukko.
Tällä summalla toteutuisi myös hallituksen lupaus nostaa poliisien määrä 7 500 henkilötyövuoteen. Tavoite pitäisi hallituksen mukaan saavuttaa ensi vuoteen mennessä.
– Meidän on pakko edetä (yt-)valmistelussa koko ajan, jotta saamme tämän lyhyen ajan käytettyä. Meillä on valmius pysäyttää tämä valmistelu, jos saamme päätöksen esimerkiksi ensi vuoden rahoituksesta, Kolehmainen kommentoi Ylelle.
Poliisijohto käynnistää selvityksen
Vuodesta toiseen jatkunut keskustelu poliisin määrärahoista on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö ulkopuolisen asiantuntijan selvittää, käyttääkö poliisi rahojaan tehokkaasti.
Kolehmainen kertoo, että Poliisihallitus suhtautuu ajatukseen avoimesti. Kiinnostusta tehtävään on hänen mukaansa jo kysytty eräältä talouden asiantuntijalta.
Väitteitä hallinnon paisumisesta Kolehmainen ei niele. Kymmenen vuotta sitten poliisin ylimmän johdon tehtävissä oli lähes saman verran ihmisiä kuin nytkin.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on tyytyväinen selvityksen tekemiseen, koska poliisin rahoitus on ollut ongelmana jo pitkään.
– Hallituksenkin riveistä on toivottu, että on selvyys, mihin se raha menee, Ohisalo sanoi eduskunnassa toimittajille.
– Poliisi saa ensi vuodelle budjetissa enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin Suomen historiassa, ministeri jatkoi.
Professori epäilee luottamuspulaa
Miten on mahdollista, että poliisin määrärahoista käydään vääntöä vuosi toisensa jälkeen ja pienempinä pidettyjen rikosten tutkintoja jätetään tekemättä?
Tämä on hyvä kysymys, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta. Hän pitää kummallisena, että hallituksen budjettiesityksiä joudutaan tilkitsemään jälkikäteen lisärahoituksella vuosi toisensa jälkeen.
Tolvanen pohtii, onko kyse sisäministeriön ja poliisijohdon luottamuspulasta.
– Näyttää siltä, että poliitikot eivät ihan kaikessa luota poliisin johdon laskelmiin. Se on tietysti aika huolestuttavaa, koska voisi kuvitella, että poliisi parhaiten tietää minkä verran se rahaa tarvitsee.
Sisäministeri Ohisalon mielestä luottamuspulaa hallituksen ja poliisijohdon välillä ei ole.
– Hallitus tekee aina yhdessä päätökset siitä, mihin se jakamaton vara riittää. Tällä kertaa poliisi on saanut jakamattomasta varasta yli kymmenen miljoonaa, mikä on enemmän kuin yksikään viranomainen on saanut. Tämän olemme tehneet, mutta totta kai varmistamme myös sen, että jatkossa poliisi ei joutuisi tekemään sopeutustoimia henkilöstöstä, Ohisalo vastaa.
Jopa 40 prosenttia jätetään tutkimatta
Se, että rahaa ei ole, heijastuu Tolvasen mukaan petosten, pienten omaisuusrikosten ja lievien pahoinpitelyiden tutkintoihin.
Tietyissä poliisipiireissä jopa 40 prosenttia kaikista tutkittavaksi tulevista rikoksista jätetään tutkimatta.
– Kansalaisetkin voivat olla tästä huolissaan, sillä ne jutut, jotka jätetään tutkimatta, ovat yleensä sellaisia juttuja, joihin niin sanottu normaali kansalainen on jollakin tavalla osallisena.
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta arvioi, että toistuva keskustelu poliisin pienistä resursseista johtuu osin myös suurista odotuksista.
– Odotukset poliisin tehtäviä kohtaan ovat aivan loputtomat. Tietysti tulee aina myös se kysymys siitä, osataanko poliisissa niitä resursseja käyttää ihan oikein.
Pienempinä pidettyjen rikosten jättäminen tutkimatta voi hänen mielestään heikentää kansalaisten luottamusta poliisiin.
Myös eduskunnan lakivaliokunta on pitänyt ongelmallisena, että rikokset jätetään niin usein tutkimatta.
– Silloin kun lainsäätäjä on päättänyt, että on joitakin rangaistavia tekoja, tarvittaisiin poliisin puolelta kuitenkin jonkinlaista tehokkuutta näitä rikoksia selvittää, Nuotio sanoo.
