Kivijalan ovet Mikkelin Rantakylässä avautuvat uudelleen maaliskuussa – Yrittäjäpari kiinnostui aluksi ravintolan keittiöstä
Timo Jussila kertoo, että ravintola Kivijalan toiminta jatkuu pääosin entisellään. Ravintolassa on pub, ruoka-annoksia ja elävää musiikkia.
Vuodenvaihteessa ovensa sulkeneelle ravintola Kivijalalle on löytynyt uusi yrittäjäpari. Mikkelin Rantakylässä sijaitsevaa ravintolaa alkavat pyörittää Timo Jussila ja Heidi Lehtoranta.
Jussila kertoo kiinnostuksen ravintolaan heränneen Kivijalan keittiön kautta.
– Tuotamme vanhusten tukipalveluita, ja katselimme yrityksen toimintaan sopivaa keittiötä niin Mikkelistä kuin Jyväskylästä.
Kivijalan keittiö osoittautui sopivaksi, mutta bonuksena yrittäjät saivat ravintolan. Jussila toteaa Eine oy:n tuottavan jatkossa vanhusten tukipalveluiden lisäksi ravintolatoimintaa.
Varkaudessa päämajaansa pitävä yritys toimii tällä hetkellä myös Jyväskylässä. Yrittäjä Jussila kertoo muuttavansa vielä tällä viikolla Varkaudesta Mikkelin suuntaan.
Jussila kertoo, että tavoitteena on avata Kivijalan ovet maaliskuun alussa.
– Ravintola on avoinna, kuten aiemminkin, aamusta iltaan ja yömyöhään. Ruokaa on saatavilla, ja meillä tulee sinne myös kotiinkuljetukset ruoka-annoksille.
Ennen avaamista ravintolaa remontoidaan ja uudistetaan.
– Sinne tulee toinen värimaailma ja sisätiloja avarretaan, mutta pubin puoli säilytetään ennallaan. Vanha tuttu baaritiski on siellä edelleen, ei kannata kanta-asiakkaiden säikähtää.
Myös henkilökunta on vanha ja tuttu.
– Tarkoitus on jatkaa myös liveiltoja ja aika nimekkäitä artisteja on tulossa. Esimerkiksi maaliskuussa on tulossa Danny, Jussila paljastaa.
Stubb ja Haavisto kohtaavat toisella kierroksella – lue tästä tärkeimmät faktat presidentinvaalien tuloksesta
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros ratkesi sunnuntai-iltana. Jo ennakkoäänten julkaisemisen jälkeen kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta pitivät asemansa ääntenlaskun loppuun asti.
Uutissuomalainen keräsi tärkeimmät faktat presidentinvaalien ensimmäiseltä kierrokselta ja siitä, miten vaalit jatkuvat toiselle kierrokselle.
1. Toiselle kierrokselle pääsivät Alexander Stubb ja Pekka Haavisto.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb sai 27,2 prosenttia äänistä ja vihreiden tukema valitsijayhdistyksen Pekka Haavisto 25,8 prosenttia äänistä.
2. Kolmanneksi jäi perussuomalaisten Jussi Halla-aho 19 prosentin kannatuksella.
Keskustan ja valitsijayhdistyksen Olli Rehn ylsi neljänneksi 15,3 prosentin kannatuksella. Vasemmistoliiton Li Andersson sai 4,9 prosenttia äänistä ja SDP:n Jutta Urpilainen 4,3 prosenttia. Valitsijayhdistyksen Mika Aaltolan kannatus oli 1,5 prosenttia, kristillisdemokraattien Sari Essayahin samoin 1,5 prosenttia ja Liike Nytin Harry Harkimon 0,5 prosenttia.
3. Äänestysprosentti nousi presidentinvaaleissa peräti 74,9 prosenttiin.
Ennakkoon oli käynyt äänestämässä 44,6 prosenttia, eli yli 1,9 miljoonaa suomalaista.
Edellisissä presidentinvaaleissa vuonna 2018 äänestysprosentti oli 69,9 prosenttia. Ennakkoon äänistä annettiin tuolloin 36,7 prosenttia. Istuva presidentti Sauli Niinistö sai ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, joten toista kierrosta ei järjestetty.
4. Helsingin vaalipiirissä oli korkein äänestysprosentti, 78,5 prosenttia.
Matalin äänestysprosentti oli Ahvenanmaalla, 64,7 prosenttia.
Kuntien välisessä vertailussa Kauniaisista löytyivät aktiivisimmat äänestäjät. Heistä 87,5 prosenttia äänesti. Laiskimmat äänestäjät olivat Hyrynsalmella, jossa äänestysaktiivisuus jäi 63,6 prosenttiin.
5. Stubb ja Haavisto nousivat kärkipaikalle kumpikin viidessä vaalipiirissä.
Stubb oli ykkönen Hämeessä, Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla, Vaasan vaalipiirissä ja Varsinais-Suomessa. Pekka Haavisto nousi kärkipaikalle Ahvenanmaalla, Helsingissä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Savo-Karjalassa. Jussi Halla-aho sai ykköspaikan Lapissa ja Satakunnassa. Oulun vaalipiirissä kärkeen nousi Olli Rehn.
6. Toinen vaali järjestetään kahden viikon päästä sunnuntaina 11. helmikuuta.
Presidentinvaalien toisen kierroksen ennakkoäänestys Suomessa alkaa jo tulevalla viikolla keskiviikkona 31. tammikuuta ja päättyy 6. helmikuuta.
8. Uusi presidentti astuu toimeensa maaliskuun alussa.
Hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen. Vakiintuneen käytännön mukaan presidentti irrottautuu puolueesta, kun aloittaa presidenttinä.
Tällaiset ovat Saimaanportin yhtenäiskoulun upouudet liikuntatilat – Iso sali ei toimi kaikille lajeille ja varastotilasta on pulaa
Saimaanportin yhtenäiskoulusta löytyy muun muassa kiipeilyseinä, esittelee liikuntapäällikkö Tiina Juhola. Taru Hokkanen
Koulun parannellut piha- ja ulkoilualueet tekevät Mikkelin Urpolanlammen ympäristöstä merkittävän lähiliikuntapaikan kaikille kaupunkilaisille. Liikuntapäällikkö Tiina Juhola toivoo kaupunkiin vielä yhtä uutta, isoa salia, jossa olisi parkettilattia. Tämä Länsi-Savon juttu on vapaasti luettavissa. Haluamme tarjota kaikille kiinnostuneille maistiaisen sisällöistämme.
Saimaanportin uuden yhtenäiskoulun liikuntatilat yllättävät käytännöllisyydellään jo pysäköintipaikalla. Sinne asti näkyy, että yhdessä ulko-ovessa lukee liikunta ja iltakäyttö. Sinne siis. Vastassa on Mikkelin kaupungin liikuntapäällikkö Tiina Juhola. Hän kertoo uutta olevan myös se, että urheiluseurat ja muut Saimaanportin liikuntatilojen iltakäyttäjät eivät saa kouluun avaimia. Ovesta kuljetaan koodilla, jonka saa tilojen varausjärjestelmä Timmistä.
– Siinä meillä on vielä testaamista, että koodit varmasti toimivat sitten, kun käyttö alkaa, Juhola kertoo.
Tulijoita odotetaan runsaasti. Maaliskuussa avautuvaan Saimaanportin kouluun on valmistunut kaksi liikuntasalia ja kuntosali. Niihin pääsee kätevästi suoraan ulko-ovelta eteistilan jälkeen. Vastavalmistunut, iso liikuntasali on vaikuttava näky. Se on Saimaa-stadiumin jälkeen Mikkelin suurin sisäliikuntatila. Vapaata korkeutta on seitsemän metriä ja neliöitä 959. Se on 160 neliötä enemmän kuin Rantakeitaan salissa.
Toimittajan ja kuvaajan tutustuessa Saimaanportin liikuntasaliin sieltä löytyy koripallokoreja niin salin sivuilta kuin päädyistä. Erilaiset varastotilat kiertävät salia.
Juhola on tyytyväinen, että Saimaanportin tilat saadaan vihdoin käyttöön.
– Tämä parantaa paljon Mikkelin sisäliikuntatilojen tarjontaa. Saimme kaupunkiin uudet, hienot olosuhteet.
Saimaanportin koulun liikuntatilat on suunniteltu sekä koulukäyttöön että muiden tahojen ilta- ja viikonloppukäyttöön. Koulun tarpeita määrittää eniten se, että oppilaita on tulossa ala- ja yläkouluun yhteensä noin 850. Henkilökunnan kanssa kokonaisväkimäärä nousee lähelle tuhatta.
Liikuntasali toimii yhtenäiskoulun tarpeisiin hyvin, sillä sen pystyy jakamaan neljään lohkoon. Sali riittää myös koulun juhlatilaksi, sillä sen maksimiväkimäärä on tasan 1 000. Salin toisessa päädyssä on erikseen avattava ja suljettava esiintymislava, jonka alla säilytetään tuoleja. Esiintymislavalle saadaan tarvittaessa myös nouseva katsomo, sillä lava on toiselta laidaltaan auki niin sanottuihin jättiläisenportaisiin.
Ison salin päädyssä on suljettava esiintymislava. Taru Hokkanen
Itse liikuntasalissa katsomotiloja ei kuitenkaan ole. Se on monille mikkeliläisille urheiluseuroille pettymys, sillä katsomon puute vaikeuttaa erilaisten tapahtumien järjestämistä.
Juholan mukaan alun perin toiveissa oli katsomo myös liikuntasaliin, mutta se oli yksi asioista, jotka budjettisyistä jäivät suunnitteluvaiheessa pois.
Liikuntasalin koko ei myöskään riitä aikuisten salibandypeleihin, sillä vaikka sinne mahtuu salibandykaukalo, kaukalon ja seinien välinen tila jää liian pieneksi. Rytmistä voimistelua varten sali taas on liian matala.
Juhola haluaa nähdä Mikkelin sisäliikuntatilat kokonaisuutena, johon Saimaanportin koulu tuo oman lisänsä, vaikka ei täytä kaikkien lajien kaikkia tarpeita.
– Tämä sali sopii valtaosalle lajeista ja on hyvä lisä harjoittelu- ja juniorikäyttöön. Lisäksi meillä on edelleen Saimaa-stadiumi, jonne saadaan sekä salibandykaukalo että katsomot. Nämä eivät syö toisiaan.
Liikuntapalveluiden näkökulmasta olisi hyvä, että saisimme itäiselle koulualueelle uuden koulun ja sinne toisen ison salin, jossa olisi parkettilattia ja katsomo.
Tiina Juhola
Saimaanportin koulun ison liikuntasalin lattiamateriaali on yhdistelmäjoustavaa massalattiaa. Se oli koulun toive. Iltakäyttäjistä tila sopii hyvin futsalille ja salibandylle. Koripallo tarvitsee pääsääntöisesti parkettilattian. Sen pääpaikka on Lyseon iso sali, jonne on vasta hankittu uudet tulostaulut ja hyökkäysaikakellot.
Cancel
00:36
Share
×
×
live
live
00:00
00:36CC
Subtitles
×
×
1x
Speed
×
×
Urheiluseurat ja muut liikuntatiloja tarvitsevat toimijat pääsevät tutustumaan Saimaanportin tiloihin ennen maaliskuussa koittavaa vakivuorohakua. Jo tässä vaiheessa seuroista kuuluu kuitenkin kritiikkiä siitä, etteivät Saimaanportin liikuntatilojen välinevarastot riitä seurojen käyttöön.
Juholan mukaan budjetti tuli vastaan siinäkin asiassa. Vaikka isoa liikuntasalia kiertävät varastot, valtaosan niistä vievät ison koulun omat tarpeet. Lisäksi tilaa vie salibandykaukalon ja futsal-maalien säilytys, mikä mahdollistaa niiden lajien toimimisen uusissa tiloissa ylipäänsä.
Vielä ei ole varmaa, minkä verran välinevarastoihin jää näiden jälkeen tilaa.
– Maila- ja pallotilaa saattaa jäädä jonkin verran seurojen säilytyskäyttöön, mutta ihan varmasti en uskalla sanoa. Tiesimme kyllä seurojen toiveet, mutta valitettavasti ihan kaikkea emme vain pysty tarjoamaan, sanoo Juhola.
Varastojen lopulliseen tilanteeseen vaikuttaa myös se, kuinka moni seura lopulta siirtyy Saimaanportin tiloihin. Juhola ennakoi Saimaanportissa pelattavan paljon ainakin salibandya ja futsalia.
Salia kiertävät varastotilat ovat Tiina Juholan mukaan suurelta osin koulun omassa käytössä. Taru Hokkanen
Saimaanportin koulun pienempi liikuntasali eli voimistelusali on kokonaan uudenlainen lisä Mikkelin sisäliikuntapaikkoihin. Se on kooltaan 200 neliötä ja lattia on poikkeuksellisesti pehmeä ja joustava. Se on tehty 40 milliä korkeista judotatamipaloista liukuestepohjalla. Salissa on puolapuut sekä kiipeily- ja peiliseinä. Täälläkin käyttäjien tunnelmia parantavat seinille kiinnitetyt huomaamattomat, valkeat akustiikkalevyt.
Telinevoimisteluvälineet voidaan tarvittaessa pystyttää voimistelusaliin eli koulun henkilökunnan ei tarvitse enää erikseen siirtää mattoja.
– Tänne on tulossa muutakin voimistelutoimintaa iltaisin, mutta ei sellaista, mikä tarvitsee korkeaa tilaa, Juhola kertoo.
Kilpavoimistelun ja -cheerleadingin näkökulmasta Mikkelin parhaimmat voimisteluolosuhteet säilyvät yhä Saimaa-stadiumilla, jossa on isojakin ryhmiä varten sopivat tilat, kaikkia lajeja varten tarpeeksi korkeutta ja eri voimistelulajeihin sopiva lattiamateriaali.
Saimaanportin koulussa sekä koululaiset että iltakäyttäjät pääsevät liikkumaan myös kuntosalilla. Juholan mukaan kuntosali haluttiin, sillä sekin auttaa ison koulun liikuntatuntien järjestämistä. Kuntosalilla käyminen on myös yksi nuorten trendilajeista.
Iltaisin muut käyttäjät voivat varata kuntosalia aivan kuten liikuntasalejakin. Yksittäisille ihmisille salia ei avata.
Saimaanportin koulussa on yhteensä kymmenen pukuhuonetta. Yksittäiset pukuhuoneet ovat pienehköjä, mutta ne aukeavat väliovilla toisiinsa, mikä mahdollistaa isojen joukkueiden vastaanottamisen.
Tapahtumien järjestämistä auttavat myös koulun isot aulatilat.
– Urheiluseuroille on tärkeää, että tapahtumien yhteydessä voi tarvittaessa pitää kanttiinia, Juhola huomauttaa.
Pukuhuoneita on yhteensä kymmenen. Taru Hokkanen
Saimaanportin koulun sisäliikuntatilat palvelevat koulun oppilaita ja mikkeliläisten yhteisöjen harrastajia, mutta koulun ympäristössä kaikilla mikkeliläisillä on mahdollisuus nauttia vapaasti alueen tarjonnasta.
Urpolanlammen ympäristön asema kaupungin yhtenä merkittävänä ulkoilupaikkana vahvistuu. Saimaanportin koulun valmistuttua alueelta löytyy nyt paitsi luistelukaukalo, myös pienet koripallo-, salibandy- ja jalkapallokaukalot. Näitä kiertää asvaltilla pieni juoksurata. Lapsille on leikkitelineitä ja nuorille street workout -välineitä.
Lisäksi koulun välittömästä läheisyydestä löytyy levennetty ja hieman siirretty uimaranta, beach volley-, padel- ja tenniskentät, tekonurmikenttä, pururata ja ulkokuntosali.
– Myös skeittiparkki on uusittu, Juhola huomauttaa.
Uudet ulkoliikuntakohteet ovat vielä lumen peitossa. Taru Hokkanen
Saimaanportin yhtenäiskoulu maksoi Mikkelin kaupungille laite- ja kalustohankintoineen sekä rakennuttamiskustannuksineen noin 30 miljoonaa euroa. Liikuntatilojen näkökulmasta sen valmistuminen korvaa osaltaan käytöstä poistuneita tai poistuvia tiloja. Viime vuosina liikuntasaleja on menetetty Saimaanporttia edeltäneestä Urpolan koulusta sekä Urheilupuiston koulusta. Urheilutalo purettiin ja Moision ja Olkkolan salien käyttö lakkaa koulujen lopettaessa ensi syksynä.
Juhola arvioi kaupungin salitilanteen Saimaanportin käyttöönoton jälkeen hyväksi, mutta toiveissa on vielä toinen iso investointi.
– Liikuntapalveluiden näkökulmasta olisi hyvä, että saisimme itäiselle koulualueelle uuden koulun ja sinne toisen ison salin, jossa olisi parkettilattia ja katsomo.
Harrastajamäärien puolesta painetta on eniten kolmanteen jäähalliin, sillä Mikkelin Kalevankankaan jäähalli ja harjoitushalli ovat iltamyöhään asti täynnä. Jääurheilu vetää paikalle paitsi urheiluseuroissa harrastavia myös yksityisiä harrasteporukoita.
Painetta olisi tulevina vuosina päättää myös kaupungin kahden uimahallin tulevaisuudesta. Kaupungin uudet investoinnit ovat taloustilanteen ja väestöennusteen takia tiukassa. Juuri taloustilanteen takia mikkeliläisten on todennäköisesti yhä turha odottaa myöskään maksuttomia sisäliikuntavuoroja edes lapsille ja nuorille.
Saimaanportin koulun liikuntatiloille tulee omat, muita kaupungin koulujen saleja korkeammat hinnat. Summat selviävät kuun lopussa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päättäessä asiasta.
Juhola huomauttaa, että lasten ja nuorten vuorot säilyvät yhä edullisina, ja että maksullisuudessa on hyvätkin puolensa.
– Olen kuullut muista kunnista, että siellä harkitaan siirtymistä maksullisuuteen, koska se vähentää tilojen tyhjäkäyttöä. Silloin vuoroja varataan vain oikeaan tarpeeseen.
Tiina Juhola soisi myös kaupungin itäpuolelle uuden ison salin. Taru Hokkanen
Säveltäjä, muusikko ja runoilija Ari Taskinen on kuollut maanantaina 15. tammikuuta. Asiasta kertoo Taskisen levy-yhtiö Stupido Records Facebookissa.
Julkaisun mukaan Taskinen kuoli 64-vuotiaana sairauskohtaukseen Egyptin Dahabissa. Hän löytyi menehtyneenä hotellihuoneestaan.
Pelle Miljoonan kokoonpanoissa muusikkona soittaneen Taskisen tunnetuimpia töitä ovat hänen säveltämänsä ja sanoittamansa kappale Tahdon rakastella sinua ja Pelle Miljoonan ja Taskisen säveltämä Moottoritie on kuuma.
Lisäksi Taskinen sävelsi musiikkia elokuviina ja näytelmiin sekä yhdisti runoja musiikkiin.
