Aleksanteri Kivimäki tuomittiin Vastaamon rikosvyyhdistä
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi Vastaamon rikosvyyhdistä tuomion.
PSYKOTERAPIAKESKUS Vastaamon rikosvyyhdistä syytetty Aleksanteri Kivimäki on tuomittu kaikista syytteistä. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi asiassa tuomion vappuaattona.
26-vuotias Kivimäki sai rangaistukseksi kuusi vuotta ja kolme kuukautta vankeutta. Käräjäoikeus määräsi hänet pidettäväksi yhä vangittuna.
Käräjäoikeus luonnehtii tuomiossa Kivimäen rikoksia erityisen moitittaviksi sekä häikäilemättömiksi. Teot osoittavat oikeuden mukaan Kivimäessä hyvin suurta syyllisyyttä.
”Kivimäen syyksiluetut rikokset ovat olleet erittäin vahingollisia, koska asianomistajien hyvin arkaluonteisia tietoja on jaettu internetiin täysin asianomistajien heikosta tilasta piittaamatta”, käräjäoikeus toteaa tuomiossaan.
Tuomio tuli törkeästä tietomurrosta, törkeästä kiristyksen yrityksestä, 9 231 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, 20 745 törkeästä kiristyksen yrityksestä ja 20 törkeästä kiristyksestä.
KIVIMÄEN saama rangaistus on hieman lievempi kuin lain sallima seitsemän vuoden enimmäisrangaistus, jota syyttäjät vaativat.
Käräjäoikeuden mukaan tekojen vakavuus, tekotapa ja Kivimäen erittäin piittaamaton suhtautuminen huomioon ottaen vankeusrangaistuksen pituudeksi tulisi lähtökohtaisesti noin kuusi vuotta ja seitsemän kuukautta.
Käräjäoikeus kuitenkin lievensi rangaistusta muutamalla kuukaudella, koska Kivimäki oli puolustajansa välityksellä ryhtynyt pääkäsittelyn kuluessa sopimaan ehdollisista sovinnoista tuhansien korvausvaatimuksia esittäneiden asianomistajien kanssa.
Kivimäki vaati rangaistuksen lieventämistä myös mediajulkisuuden perusteella, mutta tähän käräjäoikeus ei suostunut.
PSYKOTERAPIAKESKUS Vastaamon tietojärjestelmään murtauduttiin marraskuussa 2018. Yhtiön potilastietokanta kopioitiin tuolloin oikeudettomasti.
Vastaamoa ja sen asiakkaita kiristettiin sen jälkeen syksyllä 2020. Asiakkaiden erittäin arkaluonteisia tietoja levitettiin myös verkossa.
Oikeudenkäynnissä arvioitiin sitä, oliko nimenomaan Kivimäki syyllistynyt syytteissä kuvattuihin rikoksiin.
Käräjäoikeuden mukaan yksikään todiste ei yksinään osoittanut Kivimäkeä syylliseksi. Toisaalta yksikään todiste ei myöskään todistanut häntä syyttömäksi.
Todistelun arvioinnissa merkityksellistä oli siten näytön arviointi kokonaisuutena.
Käräjäoikeuden mukaan rikokset oli tehty palvelimella, jota Kivimäen oli selvitetty käyttäneen myöntämäänsä enemmän. Kivimäen oli myös selvitetty käyttäneen rikoskokonaisuuden kannalta merkityksellistä salausavainta ja ip-osoitetta tavalla, jonka hän oli oikeudenkäynnissä kiistänyt.
Merkitystä oli käräjäoikeuden mukaan myös sillä, että rikoksen tekemiseen liittynyt palvelinkokonaisuus liittyi Kivimäen osin omistaman yrityksen toimintaan. Lisäksi myös yrityksen liiketoiminta-ajatus liittyi olennaisilta osin siihen tapaan, jolla rikoskokonaisuus oli tehty.
Kivimäen syyllisyyttä tuki oikeuden mukaan sekin, että Kivimäki oli julkaissut nimimerkillään keskustelupalsta Ylilaudalla tietomurtoon ja kiristykseen liittyneitä viestejä tarkoituksenmukaisessa, päämäärätietoisessa ja kiinteästi ajallisessa yhteydessä kiristystoimien kanssa.
OIKEUS piti epäuskottavana, että Kivimäki olisi pystynyt julkaisemaan viestit, jos hän olisi ollut kokonaan ulkopuolinen.
Käräjäoikeus piti näyttönä Kivimäen syyllisyydestä myös keskusrikospoliisin tekemää valeostoa, jonka perusteella kiristysrahaa päätyi Kivimäen pankkitilille.
Poliisi maksoi syksyllä 2020 Vastaamo-kiristäjälle 0,1 bitcoinia tarkoituksenaan seurata maksun etenemistä. Lisätutkintapöytäkirjan mukaan poliisi onnistui selvittämään, miten maksu siirtyi mutkien kautta eteenpäin ja päätyi lopulta Kivimäelle ja eräälle virolaismiehelle.
Käräjäoikeus päätyi siis kokonaisarvioinnin perusteella siihen, että Aleksanteri Kivimäki oli Vastaamon tietomurto- ja kiristysvyyhdin takana.
Kivimäki itse kiisti oikeudessa kaikki syytteet.
Tuomion mukaan Kivimäen kiistämisen uskottavuutta horjutti se, että hänen kiistämisensä perusteet ja kertomuksensa muuttuivat oikeudenkäynnin aikana sitä mukaa, kun todistelu eteni.
”Kivimäki on selvästi pyrkinyt sovittamaan esittämänsä ja kertomansa asiassa esitettyyn todisteluun ja niihin seikkoihin, jotka ovat nousseet asian ratkaisemisen kannalta merkittäviksi”, käräjäoikeus toteaa tuomiossa.
TIISTAINEN tuomio on piste pitkälle käräjäoikeuskäsittelylle Espoossa. Espoolaistaustaisen Kivimäen syytteitä alettiin käsitellä oikeussalissa marraskuun 13. päivästä lähtien.
Rikosvyyhti on uhrien määrällä mitattuna Suomen rikoshistorian suurin.
Käräjätuomio ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen. Kivimäen syytteiden käsittely voi jatkua vielä ylemmissä oikeusasteissa.
Rikosoikeudenkäynnissä ei käsitelty asianomistajien korvausvaatimuksia, vaan ne käsitellään myöhemmin erikseen oikeudessa. Käräjäoikeuteen on tähän mennessä saapunut yli viisituhatta korvausvaatimusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti