Kolme ihmistä kuoli kahden moottoripyörän törmäyksessä Kärkölässä Päijät-Hämeessä
Onnettomuus sattui poliisin mukaan Järveläntiellä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä puoli kahden aikaan.
Kuva: Samuli Huttunen / Yle
KALLE SUOMI
•
Kolme ihmistä kuoli moottoripyöräonnettomuudessa Kärkölässä Järveläntiellä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Poliisin mukaan puoli kahden aikaan yöllä sattuneessa kahden moottoripyörän törmäyksessä oli osallisena kolme paikkakuntalaista henkilöä. Moottoripyörien kuljettajat sekä toisen moottoripyörän kyydissä ollut matkustaja menehtyivät onnettomuudessa.
Onnettomuuden syystä ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa. Hämeen poliisin mukaan ajoneuvot olivat törmänneet toisiinsa tien keskiviivan tuntumassa. Tapahtumapaikalla tai keliolosuhteissa ei ollut poliisin mukaan mitään tavanomaisesta poikkeavaa.
Onnettomuudesta aloitetaan kuolemansyyntutkinta ja poliisi jatkaa tapahtumien selvittelyä.
Onnettomuuspaikan lähettyville Järveläntielle oli tuotu maanantaina päivällä ensimmäiset kukat ja kynttilä. Kuva: Markku Lähdetluoma
Esimerkiksi nuoristotoimen Nuokku-talo on auki maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona auki alkuiltaan. Paikalla on henkilökuntaa tukena ja keskusteluapuna kunnan nuorisotoimesta, seurakunnasta ja SPR:ltä.
Seurakunnan papit päivystävät ja tarjoavat keskusteluapua. Seurakunnan työntekijöitä voi tavata tänä iltana myös kirkossa.
Muokattu 12.19: Lisätty tietoja kriisiavusta.
Lisää Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.
Koiran tai muun lemmikin turvalliseen kuljettamiseen on syytä kiinnittää huomiota myös kesän autoreissuilla. Koiraa ei milloinkaan saa kuljettaa henkilöauton umpinaisessa tavaratilassa. Jos koira matkustaa auton sisätiloissa, on turvallisinta kytkeä se laadukkailla turvavyövaljailla kiinni takapenkille.
– Autokäyttöön sopivat koiranvaljaat on tarkoitettu kestämään myös kolaritilanteissa. Vahvarakenteiset valjaat tunnistaa siitä, että ne on tehty leveästä ja kestävästä turvavyö- tai kuormansidontanauhasta. Leveä nauha ja valjasrakenne jakavat voiman kohdistumista laajasti, jolloin koiran mahdollisuudet selviytyä kolarista ovat paremmat. Kannattaa suosia valjaita, joissa on metalliset soljet, avaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen.
Jos koira matkustaa auton takatilassa, on sillä hyvä olla tukeva ja auton rakenteisiin kiinnitetty kuljetuslaatikko tai häkki, joka on tarkoitettu nimenomaan koiran kuljettamiseen.
Irrallaan koira ei voi autossa olla, sillä se voi päästä häiritsemään kuljettajaa – tai mahdollisessa onnettomuudessa sinkoutua valtavalla voimalla matkustajien päälle.
– Kyse on lemmikin turvallisuuden lisäksi myös muiden matkustajien turvallisuudesta. Muutaman kilon painoisen pikkuhauvankin törmäyspaino on jo viidenkympin vauhdissa 40-kertainen. Jokainen voi miettiä miltä tuntuu, jos tällainen massa iskeytyisi takaraivoon. Oikea matkustustapa kannattaakin opettaa nelijalkaiselle ystävälle jo pennusta pitäen, Taskinen vinkkaa.
– Koiralla on matkan aikana hyvä olla panta tai valjaat päällä, mutta talutin on irrotettava. Hihna on kuitenkin hyvä jättää koiramatkustajan lähelle, jotta se löytyy tarvittaessa helposti.
Autoon tiedot koiramatkustajasta
Jos joutuu onnettomuuteen tai saapuu onnettomuuspaikalle niin, että autossa on koira, on myös koiraa autettava. Loukkaantunut koira on saatava mahdollisimman pian eläinlääkärin hoitoon silloinkin, jos sen omistaja ei itse pysty toimimaan. Omistaja voi varautua tällaiseen tilanteeseen esimerkiksi pitämällä ajoneuvossaan ”Koira autossa” -tyyppistä infolappua.
– Ensihoito pyrkii kuljettamaan vakavasti loukkaantuneen potilaan mahdollisimman nopeasti sairaalaan, mutta pelastustoiminta onnettomuuspaikalla ei pääty siihen. Onnettomuusajoneuvossa mahdollisesti oleva tai sieltä karannut koira tarvitsee myös useimmiten hoitoa tai muuta apua. Siksi autosta on hyvä löytyä perustiedot siinä matkustavasta koirasta sekä yhteystiedot henkilölle, jolle voi tilanteesta ilmoittaa, sanoo ensihoitaja ja koiraharrastaja Miida Heikkinen.
Mitä tietoa koirasta on hyvä pitää autossa?
Tärkeimmät tiedot autossa matkustavasta koirasta voi kirjata esimerkiksi kaksipuoleiseen (laminoituun) lappuun, jota on hyvä säilyttää helposti löydettävässä paikassa yhteystietopuoli alaspäin. Lappuun kannattaa kirjata ainakin seuraavat tiedot:
Koiran virallinen nimi ja mikrosirutunniste
Koiran syntymäaika
Koiran rotu, tuntomerkit ja mahdolliset sairaudet
Koiran luonne, onko se aggressiivinen vieraita kohtaan tms.
Jos erikseen ilmoitettua yhteyshenkilöä ei tavoiteta tai tietoa sellaisesta ei ole, voi tapahtuneesta ilmoittaa polisiille, joka viime kädessä huolehtii lemmikin jatkohoitoon onnettomuuspaikalta.
– Pelastustoimessa eläintehtäviä on liikenteessä harvoin. Mutta jo eläinsuojelulaki määrää, että vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa kotieläintä on joko autettava itse tai hankittava apua. Lemmikkikaveriakaan ei siis jätetä, vaan esimerkiksi koirasta huolehditaan joka tapauksessa toimijasta riippumatta, kertoo Itä-Suomen pelastuslaitosten viestintäpäällikkö Mari Voutilainen.
– Jos koira on vielä onnettomuusautossa, ei sitä saa päästää irti, sillä se voi karata helposti. Tärkeintä on muistaa, että koiraa pyritään hoitamaan kolaripaikalla ja siitä eteenpäin kuten ihmistäkin, Taskinen lisää.
Isotalo voitti Ilveksen paidassa seitsemän Suomen-mestaruutta, joka oli pitkään Suomen ennätys.
Pentti Isotalo Tampereella 15. joulukuuta 2016. KUVA: TOMI VUOKOLA / AAMULEHTI
Ilona Tyystjärvi
9.7. 22:31
JääkiekkoleijonaPentti Isotalo on kuollut.
Isotalo oli 94-vuotias. Kuolemasta kertoi perjantaina illalla Tampereen Ilves.
Vuonna1927 Tampereella syntynyt Isotalo edusti Tampereen Ilvestä koko aktiiviuransa vuosina 1942–1958.
Isotalo voitti Ilveksen paidassa seitsemän Suomen-mestaruutta: vuosina 1945, 1946, 1947, 1950, 1951, 1952 ja 1957. SM-sarjassa Isotalo keräsi 91 ottelussa tehot 25+7.
Maajoukkueessa Pentti Isotalo pelasi yhdet MM-kisat ja olympiakisat vuonna 1952 Oslossa. Yhteensä Isotalo edusti Suomea 38 maaottelussa.
Peliuransa jälkeen Isotalo toimi arvostettuna erotuomarina. Hän tuomitsi muun muassa seitsemän kertaa MM-kisoissa ja hänet valittiin vuonna 1971 SM-sarjan parhaaksi tuomariksi. Yhteensä erotuomarina Isotalo toimi 210 SM-sarjaottelussa ja 80 maaottelussa.
SM-liiga on jakanut vuosittain kaudesta 1979–1980 Pentti Isotalo -palkintoa, joka myönnetään liigan parhaalle linjatuomarille.
Viikonloppuna kuusi uutta koronatartuntaa Essoten alueella – Lähemäen päiväkoti joutui karanteenien kouriin
Kahden tartunnan alkuperä on ulkomaan matkustamisessa.
Toisen rokoteannoksensa Essotelta saaneiden määrä on nyt hieman yli kolmasosa kerran rokotettujen määrästä. VESA VUORELA
Aleksi Mäkelä
Kuluneen viikonlopun aikana Essoten toimialueella havaittiin kuusi uutta koronavirustartuntaa. Kaksi tartuntaa liittyi ulkomaan matkustamiseen.
Yksi tartunnoista todettiin Mikkelissä Lähemäen päiväkodissa, mistä aiheutui karanteeneja.
Viimeisen kahden viikon aikana Essoten alueen koronailmaantuvuus on noussut siinä määrin, että siirtyminen epidemian kiihtymisvaiheeseen on ollut lähellä.
– Viime päivien valossa ilmaantuvuus näyttäisi tasaantuvan, vaikka tilanne jatkuu vilkkaahkona. Sairaalahoidossa olevien määrä ei ole enää noussut, Essoten terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä toteaa tiedotteessa.
Huhti-toukokuussa vilkastunut koronarokottaminen näkyy rokotusten painottumisessa nyt yhä enemmän kakkosrokotuksiin. Mikkelin keskussairaalalla annettiin useita satoja kakkosrokotuksia poikkeuksellisesti viime lauantaina ja sunnuntaina.
Tällä hetkellä Essotelta ensimmäisen rokoteannoksensa on saanut lähes 66 000 henkeä, ja reilut 23 000 henkilöä on saanut myös kakkosrokotteensa.
Ilmatieteen laitos: Suomeen saapumassa uusi kuivuusjakso
Korkeapaine ei ole hetkeen poistumassa, vaan kuuman ilman kiertäminen Siperiasta Suomeen jatkuu. Koko maassa ei ole heinäkuussa satanut vielä juuri lainkaan.
Uusi helle- ja kuivuusjakso tietää lisää kasteluhommia. Kaupungin työntekijä Viivi Teirmaa kasteli kasveja Helsingissä Esplanadilla 21. kesäkuuta 2021. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
STT
Suomessa on alkamassa uusi helle- ja kuivuusjakso, ennustaa Ilmatieteen laitos(siirryt toiseen palveluun). Korkeapaine maan itäpuolella ei ole hetkeen poistumassa, vaan jatkaa kuuman ilman kierrättämistä Siperiasta Suomeen.
Ilmatieteen laitoksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että loppuviikolla pieni matalapaine liikkuisi Suomen yli Venäjälle. Tämä toisi jonkin verran sateita lähinnä maan keskiosiin.
Suomessa ei ole heinäkuussa satanut vielä juuri lainkaan. Vain itä- ja kaakkoisrajalla on nähty muutamia pieniä sateita, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan.
Suomen kesäkuu oli mittaushistorian lämpimin, pohjoinen pallonpuolisko hohkaa kuumuutta – tutkija: "Mahdottomuus on muuttunut mahdolliseksi"
Helleaalto ja sulkukorkeapaine tapahtuvat ilmakehässä, joka on lämmennyt ilmastonmuutoksen seurauksena asteen tai kaksi. Tämä selittää Kanadan helleaaltoa. Kesäkuu oli suurimmassa osassa Suomea ennätyksellisen tai poikkeuksellisen lämmin.
Helsingin Kaisaniemen keskilämpötila oli kesäkuussa 19,3 astetta. Se on vuonna 1844 alkaneen mittaushistorian korkein lukema. Ihmiset viettivät kesäpäivää Lauttasaaren uimarannalla torstaina. Kuva: Otso Ritonummi / Yle
VARPU KIVIRANTA
Ilmastonmuutosta ja äärimmäisiä sääilmiöitä tutkiva Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen haluaa tehdä yhden asian selväksi: Ilmastonmuutos itsessään ei aiheuta sääilmiöitä, se on taustalla mukana tuomassa lisänsä sääilmiön voimakkuuteen.
Usein tutkijoilta kysytään, johtuiko jokin helleaalto tai tietty myrsky ilmastonmuutoksesta.
– Se on hieman huonosti asetettu kysymys. Mieluummin olisi kysyttävä, miten ilmastonmuutos vaikutti helleaallon voimakkuuteen? Ilmastonmuutos on taustalla yhtenä osatekijänä, Rantanen selittää.
Sen tutkiminen, kuinka suuri vaikutus ilmastonmuutoksella on ollut esimerkiksi Kanadan helleaaltoon, on kesken.
– Siinä kestää viikkoja, jopa kuukausia, kun tehdään ilmastomallisimulaatioita, Rantanen kertoo.
Lyttonissa Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa mitattiin 29. kesäkuuta +49,6 astetta. Se on kuumin koskaan mitattu lämpötila 45. leveyspiirin pohjoispuolella.
Helleaalto ja sulkukorkeapaine tapahtuvat lämmenneessä ilmakehässä
Päällimmäinen syy Kanadan ja Yhdysvaltojen helleaaltoon on suihkuvirtauksien ja matala- ja korkeapaineiden sijoittuminen. Puhutaan sulkukorkeapaineesta: kun sellainen pääsee pysymään paikallaan monta vuorokautta, ilma lämpenee päivä päivältä.
Lisäksi on otettava huomioon, että helleaalto ja sulkukorkeapaine tapahtuvat ilmakehässä, joka on lämmennyt ilmastonmuutoksen seurauksena asteen tai kaksi.
– Se on resepti sille, miksi lämpöennätyksiä rikottiin Kanadassa laajalti, Rantanen kuvailee.
Edelliset ennätykset Kanadassa olivat 1930-luvulta. Tuohon aikaan verrattuna ilmasto on lämmennyt maailmanlaajuisesti asteen verran, maa-alueet voimakkaammin kuin maapallo keskimäärin.
Nainen lepäsi kissansa kanssa Portlandissa Oregonissa Yhdysvalloissa kokouskeskukseen perustetussa viilennyskeskuksessa maanantaina 28. kesäkuuta. Kuva: Kathryn Elsesser / AFP
Jos ilmastonmuutosta ei olisi, Kanadassa koetun lämpöaallon todennäköisyys olisi ollut häviävän pieni, niin pieni, että sen voi pyöristää nollaan.
– Ilmastonmuutoksen seurauksena tämä häviävän pieni todennäköisyys, tavallaan mahdottomuus, on muuttunut mahdolliseksi, Rantanen sanoo.
Kanadan lämpöaalto oli niin voimakas, että on arvioitu, että sen toistuvuus on luokkaa kerran monessa sadassa vuodessa, jopa tuhansissa vuosissa.
– Nyt siellä asuvien elinaikana ei tulevaisuudessa mitata näin korkeita lämpötiloja, Rantanen arvioi.
Tämä perustuu tilastollisiin toistuvuusarvioihin. Ilmastonmuutos huomioituna on arvioitu, että tällainen lämpöaalto toistuisi kerran noin 500 vuodessa samalla alueella.
– Toki on mahdollista, että vastaava lämpöaalto tulisi 10 vuoden kuluttua uudestaan, mutta se ei ole tilastollisesti todennäköistä, Rantanen selventää.
Mutta todennäköisyys kasvaa, kun ilmasto lämpenee. Helleaaltoja koetaan eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa eri paikoissa eri vuosina.
Tyypillisesti heinä-elokuu on vuoden kuuminta aikaa pohjoisella pallonpuoliskolla.
– Voidaan odottaa, että voimakkaita lämpöaaltoja esiintyy myös heinäkuun aikana jossain päin pohjoista pallonpuoliskoa, hän sanoo.
Vuodet ovat erilaisia myös tulevaisuudessa
Suomen ilmastoa leimaa suuri luonnollinen vaihtelu.
– Meillä tulee olemaan viileitä kesiä, ei ole odotettavissa, että kesät ovat aina hellekesiä, Rantanen muistuttaa.
Vuosien välinen vaihtelu on suurta myös tulevaisuudessa. Siksi lämpenevää trendiä voi olla vaikea huomata Suomessa. Mutta mitä laajempaa aluetta tarkastellaan, sitä selkeämmin lämpenemisen huomaa.
Kanadan ennätyslämpö mitattiin samalla korkeudella kuin Keski-Saksa sijaitsee, 50. leveyspiirillä. Suomen korkeudella, 60. leveyspiirillä on mitattu liki 40 asteen lukemia.
Ihmiset lepäsivät maanantaina 28. kesäkuuta kokouskeskuksessa Portlandissa Oregonissa Yhdysvalloissa. Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa ihmiset ovat voineet paeta kuumuutta niin sanottuihin viilennyskeskuksiin. Kuva: Kathryn Elsesser / AFP
Suomen maantieteellinen sijainti on aivan erilainen kuin Kanadan, Rantanen muistuttaa. Merialueet ovat lähellä.
Suomen lämpöennätys, 37,2 astetta, mitattiin 29. heinäkuuta 2010 Pohjois-Karjalassa Liperissä Joensuun lentoasemalla.
– Ilmakehä lämpenee. En pidä mahdottomana, että Suomessakin 40 astetta rikkoutuisi joskus, mutta se on spekulaation tasolla, Rantanen arvioi.
Suomessa kesäkuussa oli vain viisi päivää, jolloin missään ei ollut hellettä
Kesäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin, kertoo Ilmatieteen laitos, joka on tänään julkaissut kesäkuun tiedot.
Hellepäiviä oli etelässä yli 10 tavanomaista enemmän, käy ilmi tilastoista. Helsingin Kaisaniemen keskilämpötila oli 19,3 astetta. Se on vuonna 1844 alkaneen mittaushistorian korkein lukema.
Kesäkuu oli suurimmassa osassa Suomea ennätyksellisen tai poikkeuksellisen lämmin. Ilmatieteen laitos painottaa meteorologien käyttävän sanaa poikkeuksellinen vain, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin.
Vain osassa Lappia kesäkuu oli harvinaisen lämmin. Tämä tarkoittaa sitä, että siellä vastaava lämpö toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa.
Koko Suomen keskilämpötila oli kesäkuussa ennätyksellisen korkea, noin 16,5 astetta. Edellinen ennätys oli vuodelta 1953, 16,2 astetta.
Ihmiset hakivat viilennystä vedestä helteisenä päivänä Töölönlahdella Helsingissä 23. kesäkuuta. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Helleraja on Suomessa 25,1 astetta. Hellepäiviä on koko Suomen alueella kesäkuun aikana mitattu 25 kappaletta. Se on eniten digitoidun vuorokausiaineiston aikakaudella eli vuodesta 1961 alkaen, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan.
Ilmatieteen laitoksen havaintoasemista eniten hellepäiviä mitattiin Satakunnassa Kankaanpään Niinisalon lentoasemalla, yhteensä 19 päivää.
Kesäkuun ylin lämpötila, 33,6 astetta, mitattiin Etelä-Karjalassa Parikkalan Koitsanlahdella 22. kesäkuuta. Lähellä oli Suomen kesäkuun lämpöennätys, 33,8 astetta, joka mitattiin Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä vuonna 1935.
Kesäkuussa havaittiin maasalamoita noin 78 000. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin kesäkuussa keskimäärin ja yli puolet keskimääräisestä vuotuisesta salamamäärästä. Viimeksi kesäkuussa on mitattu yhtä runsasta salamointia vuonna 2013. Silloin maasalamoita laskettiin 79 000.
Uusia koronatapauksia todettiin viime viikon aikana runsaasti edellisiä viikkoja enemmän. Tartuntoja on todettu erityisesti Venäjältä tulleilla EM-kisaturisteilla, joihin liittyi peräti yli 40 prosenttia viime viikon tartunnoista.
Koronatapausten määrä on kasvussa Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertovat yhteistiedotteessaan, että viime viikon tapausmäärä oli huomattavasti edeltäviä viikkoja korkeampi.
”Uusia koronatapauksia todettiin viime viikon aikana (21.-27.6.) runsaasti edellisiä viikkoja enemmän, yhteensä 947 tapausta. Tapauksia todettiin yli 400 enemmän kuin edeltävällä viikolla”, tiedotteessa kerrotaan.
Tuorein tieto torstaita edeltäneen vuorokauden ajalta on, että Suomessa on todettu jälleen päiväkohtaisesti melko korkea määrä tartuntoja, 222 uutta tapausta.
Uusien tartuntojen määrän kasvun selittää suurimmalta osin jalkapallon EM-kisaturisteilla todetut tartunnat.
Venäjän Pietarissa jalkapallon EM-kisoissa vieraili edellisviikkojen aikana vähintään 4500 suomalaista. Kisoista palanneilla henkilöillä on todettu 30.6. eli keskiviikkoon mennessä 386 positiivista testitulosta ja 50 jatkotartuntaa.
Suurin osa näistä tapauksista on raportoitu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla (yhteensä 264 tapausta ja 17 jatkotartuntaa), sekä Pirkanmaan (38 tapausta ja 8 jatkotartuntaa) ja Varsinais-Suomen (31 tapausta ja 5 jatkotartuntaa) sairaanhoitopiireissä.
Kisojen vaikutus näkyy siinä, että ulkomailla saatujen tartuntojen osuus kaikista uusista tartunnoista on kasvanut, THL ja STM kertovat.
Viikolla 25 puolet tartunnoista (50 prosenttia) oli peräisin ulkomailta, kun edellisellä viikolla ulkomailta saatujen tartuntojen osuus oli 33 prosenttia.
”Yli 40 % viikolla 25 todetuista tartunnoista liittyy suoraan Venäjän kisaturismiin.”
Kuluneen viikon kohonneet tapausmäärät näkyvät ”tehollisen tartuttavuusluvun” arvion nousuna tasolle 0,70–0,90.
Uusia tartuntoja ilmaantui kahden viimeksi kuluneen viikon (14.-27.6.) aikana 27, ja kahden niitä edeltävän viikon (31.5.–13.6.) aikana 23 sataatuhatta asukasta kohden.
Tartuntojen ilmaantuvuus on noussut erityisesti 20-29-vuotiaiden ikäryhmässä. Viikolla 25 todetuista tartunnoista yli kolmannes, 35 prosenttia, todettiin 20-29-vuotiailla.
”Sairaalahoidon tarve on toistaiseksi olennaisesti ennallaan”
Tapausmäärien noususta huolimatta epidemiatilanne on monilla alueilla edelleen rauhallinen.
”Joillakin alueilla on esiintynyt paikallisia tartuntarypäitä. Osalla alueista, etenkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, tartuntojen määrä kasvoi merkittävästi EM-kisaturisteilla todettujen tartuntojen myötä.”
Sairaalahoidossa koronapotilaita oli 30.6.2021 sairaanhoitopiirien ilmoituksen mukaan yhteensä 38, joista perusterveydenhuollon osastoilla kolme, erikoissairaanhoidon osastoilla 28, ja teho-osastoilla seitsemän potilasta.
”Sairaalahoidon tarve on toistaiseksi olennaisesti ennallaan.”
Koko maassa noin 58 prosenttia väestöstä on saanut ainakin yhden rokoteannoksen, ja toisen annoksen 18 prosenttia väestöstä. Noin 72 prosenttia yli 18-vuotiaista on saanut ensimmäisen koronarokotteensa.
