Synkkä koronaraja ylittyi: yli tuhat ihmistä on tähän mennessä kuollut Suomessa koronaan – kuolleista yli puolet on ollut yli 80-vuotiaita
Suomessa on tähän mennessä todettu 1002 koronaan liitettyä kuolemaa. Suurin osa kuolleista on ollut iäkkäitä, mutta joukossa on myös keski-ikäisiä sekä nuoria aikuisia. Miehiä on kuollut naisia enemmän. Valtaosalla on ollut jokin pitkäaikaussairaus.
Tehohoitokaan ei auta kaikkia koronapotilaita. Tähän mennessä Suomessa on todettu 1002 koronaan liitettyä kuolemantapausta. Kuva: Niko Mannonen / Yle
ELISA KALLUNKI
Yli tuhat ihmistä on tähän mennessä kuollut Suomessa koronaan.
THL kertoi tänään lauantaina neljästä uudesta koronavirukseen liitetystä kuolemantapauksesta. Yhteensä Suomessa on tähän mennessä menehtynyt 1002 ihmistä.
Suuri osa menehtyneistä iäkkäitä, mutta joukossa nuoriakin
Vanhimmat ikäryhmät painottuvat vahvasti koronaan liitetyissä kuolemantapauksissa. Koko koronaepidemian aikana noin 60 prosenttia koronavirukseen kuolleista ihmisistä on ollut yli 80-vuotiaita. Heitä on yhteensä 606.
Menehtyneiden joukossa on kuitenkin ollut myös keski-ikäisiä sekä nuoria aikuisia. Nuorimmat Suomessa kuolleet ovat olleet 30–40-vuotiaita. Lapsia koronaan ei ole Suomessa kuollut.
Toisin kuin koronakuolemien kohdalla, tartuntoja on sekä tällä hetkellä että koko koronaepidemian aikana ollut eniten nuorissa ikäryhmissä. Eniten tartuntoja on epidemian aikana todettu 20–29-vuotiailla ja toiseksi eniten 30–39-vuotiailla.
Tänään lauantaina THL kertoi 765 uudesta koronatartunnasta. Varmistettuja tartuntoja on tähän mennessä todettu Suomessa yhteensä 116 996.
Valtaosalla on ollut pitkäaikaissairauksia
Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut jonkin verran enemmän miehiä kuin naisia. Tähän mennessä kuolleista 463 on ollut naisia ja 539 miehiä.
THL:n mukaan tarkemmat terveystiedot ovat olleet saatavilla 52 prosentista menehtyneistä. Heistä yli 95 prosentilla on ollut yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia.
Koronaan on tähän mennessä kuollut Suomessa 1002 ihmistä
Koko koronaepidemian ensimmäiset kuolemantapaukset tapahtuivat Suomessa maaliskuun 2020 lopussa, ja koronaan liitettyjen kuolemien määrä nousi nopeasti huhtikuun 2020 aikana.
Ensimmäistä koronakevättä seuranneen paremman vaiheen jälkeen kuolemantapausten määrä alkoi jälleen nousta marras-joulukuussa 2020. Kevään 2021 kuluessa uusien kuolemantapausten määrä väheni vähitellen rajoitusten ja pikku hiljaa myös rokotusten myötä.
Vaikka tartuntaluvut ovat tällä hetkellä korkealla, koronaan liitettyjen kuolemien määrä ei ole viime kuukausina noussut samaan tahtiin tartuntamäärien kanssa, sillä koronarokotukset antavat jo monille suojaa vakavalta sairastumiselta.
Analyysi: Riikka Purra hyökkää oikealta punavihreän hallituksen kimppuun
Riikka Purran nousu perussuomalaisten johtoon on ollut suoraviivainen ja nopea. Perussuomalaisten poliittisille vastustajille voi tulla Purran kyydissä vielä ikävä Jussi Halla-ahon (ps.) yksitotista tyyliä.
Perussuomalaisten puheenjohtajana Riikka Purra haastaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja koko punavihreän hallituksen taisteluun poliittisesta vallasta. Kuvassa Purra puheenjohtajavaalin tuloksen selvittyä puoluekokouksessa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
PEKKA KINNUNEN
•
Riikka Purra on ottanut nopeasti paikkansa perussuomalaisten eturivissä. Puoluetoimiston työntekijä kipusi eduskuntaan huhtikuussa 2019 ja kaksi kuukautta myöhemmin hänestä tuli puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Puoluetoimistossa poliittisena suunnittelijana vuosina 2016–19 työskennellyt Purra oli keskeisesti mukana halla-aholaisen puolueen ohjelmien kirjoittamisessa.
Purra on korostanut, että puolueen ensimmäisenä varapuheenjohtajana hän on yhdessä muun puoluejohdon kanssa muovannut perussuomalaisten nykyisen poliittisen linjan.
– Puheenjohtaja ja puolue. Se ei ole aivan sama asia kuin linja tai mielipiteet tai edes ohjelmat, vaan totta kai puheenjohtaja persoonallaan, omalla profiilillaan, myös muokkaa sitä, miten puolueeseen suhtaudutaan, millainen puolue on, mihin toimiin se lähtee ja miten se viestii.
Kesäkuun puoluekokouksessa 2019 Riikka Purra valittiin perussuomalaisten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Kuva: Mikko Ahmajärvi/Yle
Purra ei ole huolissaan siitä, että Halla-ahon varjo jäisi jotenkin peittämään uuden puoluejohtajan toimintaa.
– Uuden puheenjohtajan tehtävä on huolehtia siitä, että hän vetää, Purra linjasi ennen puoluekokousta.
Purra haastaa Sanna Marinin
Purra ei pelkää vastakkainasettelua. Perussuomalaisten puheenjohtajana hän valitsee taisteluparinsa politiikan huipulta.
Purra on sanonut, että nykyinen SDP ei sopisi perussuomalaisten hallituskumppaniksi. Purra harkitsisi yhteistyötä vain, mikäli SDP:n linja muuttuisi.
Sanna Marinin ja hänen edeltäjänsä Antti Rinteen johdolla sosiaalidemokraattien poliittinen linja on kääntynyt vasemmalle. Purran ehto SDP:n linjan muutoksesta vaatisi vaihdosta demareiden johdossa, eikä sitä ole näköpiirissä.
Eduskuntakeskustelussa Purra on ollut usein perussuomalaisten terävin viiltäjä. Jussi Halla-aho on jäänyt debateissa Purran varjoon.
Purra on käyttänyt eduskunnassa kahden vuoden aikana 369 puheenvuoroa, kun Halla-aho on ollut äänessä 374 kertaa ja esimerkiksi Purran kanssa puheenjohtajan paikasta kisanneelle Sakari Puistolle on tilastoitu 119 puheenvuoroa.
Toisen suuren oppositiopuolueen puheenjohtajana Purra tulee jatkossa haastamaan pääministeri Sanna Marinia ja koko punavihreää hallitusta tiukasti.
Oppositiossa kokoomuksen johto joutuu entistä tarkemmin seuraamaan, mitä sen oikealla sivulla tapahtuu. Purra ei ole arkaillut iskeä myös kokoomuksen vasempaan kylkeen.
Hallitukseen vain Purran ehdoilla
– Perussuomalaisten pitää mennä hallitukseen, mikäli perussuomalaiset onnistuu siellä oleellisia tavoitteitaan saavuttamaan ja edistämään niitä, Purra on linjannut ehtonsa hallitusyhteistyölle.
Varoittavana esimerkkinä perussuomalaisten johdolla on mielessään Timo Soinin johtaman puolueen vuoristorata Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksessa.
Perussuomalaisten kannatus romahti heti Sipilän hallituksen alkumetreillä, Soinilta karkasi puolue alta ja kesällä 2017 hallitukseen jääneen sinisen tulevaisuuden kohtalo sinetöityi kevään 2019 eduskuntavaaleissa, kun soinilaisten rippeet eivät saaneet yhtään kansanedustajan paikkaa.
Keväällä 2019 eduskuntaan noussut Riikka Purra on ollut perussuomalaisten näkyvimpiä kansanedustajia. Arkistokuva elokuulta 2019 Kuva: Karoliina Simoinen / Yle
Purran hallitusehtojen toteutuminen vaatii perussuomalaisten voittoa kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Vaalivoiton jälkeen Purran on vielä löydettävä hallitusneuvotteluissa kumppanit, jotka suostuvat esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen.
Maahanmuuttopolitiikka ei ole ainoa asiakysymys, johon perussuomalaisten hallitustie voi karahtaa. Esimerkiksi kokoomuksen kanssa perussuomalaisten on vaikea löytää yhteistä näkemystä Suomen EU-politiikasta.
– Se ei ole aivan niin yksinkertaista, kun Suomen kansa kannattaa Euroopan unionia, euroa, hyvin vahvasti, mikä minua ehkä joskus hieman hämmästyttääkin, Purra vastasi puheenjohtajaehdokkaiden paneelissa kysymykseen, pitäisikö Suomen erota EU:sta.
Purra tunnustaa, että euro ja EU kulkevat rinnakkain, eikä Suomi voi erota vain toisesta. Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan toiveuneksi jääkin, että euro törmää seinään ihan itsekseen.
Oikean laidan talouspolitiikkaa
Halla-ahon johdolla ja myös Purran tuella perussuomalaisten talouspoliittinen linja on kääntynyt Timo Soinin ajoista selvästi oikealle.
Seuraava hallitus joutuu hyvin todennäköisesti tasapainottamaan julkista taloutta. Purran ja perussuomalaisten vastaus on ollut, että karsitaan mieluummin menoja kuin kiristetään verotusta.
Perussuomalaisten talouslinja rajaa mahdolliset hallituskumppanit poliittisen kartan oikealle laidalle.
Purra on vierastanut perussuomalaisten sijoittamista perinteiselle oikeisto–vasemmisto-akselille, mutta perussuomalaisten linjasta ei löydy kaivamallakaan yhtäläisyyksiä vihreisiin, sosiaalidemokraatteihin tai vasemmistoliittoon.
Maahanmuuttopolitiikan suunnan muutosta vaatiessaan Purra on kyllä puhunut, että suomalaisille hoitajille pitäisi maksaa parempaa palkkaa, jotta he eivät karkaisi töihin ulkomaille, mutta tässäkin lähtökohtana on ollut ulkomaisen, matalapalkkaisen työvoiman tulon torjuminen.
Maahanmuuttopolitiikan linjauksiin liittyy myös Purran vaatimus siitä, että sosiaaliturvan pitäisi olla kansalaisuusperustaista. Tässäkin kysymyksessä perussuomalaisten on vaikea löytää yhteistyökumppaneita.
Purran poliittista ajattelua ohjaa äärimmilleen viety kansallismielisyys, johon perussuomalaisten johto puheissaan usein taitavasti vetoaa.
– Tämä hyvä, mitä meillä täällä on, liittyy se sitten talouteen, vaurauteen, turvallisuuteen, niin se on saavutettu vuosikymmenten aikana työllä ja välillä verenvuodatuksella, Purra avasi kansallismielistä ajatusarkkuaan puheenjohtajaehdokkaiden paneelissa.
Pieksämäen Partaharjulla pidetyllä rippileirillä altistui yli 80 koronavirukselle – uusia tartuntoja odotettavissa
Leirille kokoontui 67 ulkosuomalaista nuorta 20 eri maasta. Lisäksi leirillä oli 12 isosta ja opettajia.
Kaisa Parta
Pieksämäellä on altistunut kymmeniä ihmisiä koronavirukselle rippileiriltä alkaneessa tartuntaketjussa. Koronatartuntojen määrä kasvanee aiemmin ilmoitetusta yhdestä tartunnasta. Keskiviikkona kaupunki tiedotti yhdestä tartunnasta, joka oli jäljitettävissä Partaharjulla pidetylle kansainväliselle rippileirille.
Koska kaikki paikalla olleet ovat voineet altistua, kokoontuu karanteenityöryhmä keskiviikkona keskustelemaan asiasta.
Leirille kokoontui 67 ulkosuomalaista nuorta 20 eri maasta. Lisäksi leirillä oli 12 isosta ja opettajia.
Leiri alkoi 29. heinäkuuta ja päättyi lauantaina 6. elokuuta.
Leirin järjestäjä Lasten ja nuorten keskus (LNK) sai tiedon tartunnasta tiistaiaamuna.
– Päättymisen jälkeen on ilmennyt joitakin tartuntoja, en tiedä tarkkaa määrää, sanoo LNK:n johtaja Taneli Heikka.
LNK kertoo tiedottaneensa asiasta heti nuorille ja heidän vanhemmilleen, sekä kehottaneensa heitä testeihin.
Heikan mukaan leiriläiset tulivat pääasiassa Euroopan maista, ja terveysturvallisuuteen kiinnitettiin tarkkaa huomiota.
– Maahan tullessa noudatettiin tietysti viranomaisten maakohtaisia säännöksiä. Leirillä pidimme huolta käsihygieniasta ja vältimme lähikontakteja. Tupien väliset vierailut olivat kiellettyjä.
– En ole epidemiologi, mutta teoriassahan on mahdollista, että tartunta on saatu leirin jälkeen, sanoo Heikka.
Heikki Hämäläinen (1966–2021) – Energinen, urheilullinen ja seurallinen kauppaneuvos johti edestäpäin
Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen on kuollut. Hän menehtyi kotonaan Mikkelissä 55-vuotiaana.
Poimimme Länsi-Savon arkistosta kymmenen kuvaa Heikki Hämäläisestä vuosien varrelta. Tässä hän on Mikkelin kauppakeskus Stellan Tähtitorilla pari päivää ennen kauppakeskuksen avajaisia vuonna 2011. TARU HOKKANEN
Timo Laitakari, Sanni Haikarainen, Susanna Koivisto
Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja, kauppaneuvos Heikki ”Heke” Hämäläinen kuoli yllättäen sairauskohtaukseen lauantaina illalla kotonaan Mikkelissä. Hän oli kuollessaan 55-vuotias.
Hämäläinen teki pitkän uran S-ryhmässä, viimeksi Etelä-Savossa osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtajana vuodesta 2007. Lisäksi hän toimi muun muassa Hiihtoliiton liittovaltuuston puheenjohtajana.
Hämäläisen kuolemasta uutisoi ensin Yleisradio. Osuuskauppa Suur-Savon hallintoneuvosto puheenjohtaja Martti Lokka vahvistaa tapahtuneen Länsi-Savolle.
LOKKA KUVAILEE Hämäläistä täysin poikkeukselliseksi toimitusjohtajaksi. Hämäläinen oli hänen mukaansa myös vahva maakunnallinen vaikuttaja, joka teki töitä paitsi osuuskaupan myös koko maakunnan hyväksi taloudessa, urheilussa ja kulttuurissa.
Lokan mukaan kaikkea Hämäläisen tekemistä leimasi energisyys ja liikunnallisuus.
– Hän johti edestäpäin, eikä pelännyt kohdata ihmisiä. Hän arvosti omia työntekijöitä ja läheisiä, Lokka kuvaa.
Missään vaiheessa ei jäänyt epäselväksi, mistä hän oli lähtöisin.
Heikki Laukkanen
HÄMÄLÄINEN oli räiskyvä persoona, joka huomattiin, missä hän liikkuikin.
Hän oli myös intohimoinen liikkuja. Rakkain laji oli hiihto, jossa hän itsekin nuorena kilpaili kansallisella tasolla.
Esimerkiksi Sulkavan soudut olivat hänelle yksi kesän vakiotapahtumista. Hän itse kuvasi soutuja Facebook-päivityksessään jokavuotiseksi terveystarkastukseksi.
LOKKA muistuttaa, että Hämäläinen ei ollut pelkkä maakunnallinen vaikuttaja. Esimerkiksi S-ryhmässä hän toimi vuosien varrella monissa keskeisissä tehtävissä koko kaupparyhmää kehittämässä.
Etelä-Savossa hän oli mukana myös esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlien ja Tanhuvaaran urheiluopiston kehittämisessä.
Muista tehtävistä Lokka nostaa esiin myös Hämäläisen roolin Lähi-Tapiola Savo-Karjalan kehittämisessä heti sen perustamisesta lähtien. Hämäläinen toimi yhtiön hallituksen puheenjohtajana.
HEIKKI HÄMÄLÄINEN oli kotoisin Juvalta ja korosti mielellään juvalaisia juuriaan.
– Missään vaiheessa ei jäänyt epäselväksi, mistä hän oli lähtöisin, sanoo Juvan entinen kunnanjohtaja ja Hämäläisen perheystävä, kunnallisneuvos Heikki Laukkanen.
Laukkanen tunsi Hämäläisen vuosikymmenien ajan. Hän luonnehtii Hämäläistä hyvin energiseksi, urheilulliseksi ja elämänhaluiseksi ihmiseksi, jonka seurassa ei ollut koskaan ikävää.
– Miehessä oli virtaa!
Laukkasen mukaan Hämäläisellä oli valtava halu saada aikaiseksi asioita ja kova kilpailuvietti niin työssä kuin urheilussa. Kun hän sai numeron rintaan, niin mentiin tosissaan.
Laukkanen muistaa Hämäläisen valoisana persoonana, jonka kanssa oli aina mukava heittää huulta.
– Harvoin näki, että hänellä oli suru puserossa. Heikille oli luonteenomaista myös tietty arkisuus ja epämuodollisuus. Hän ei hienostellut. Myös työyhteisössä hän oli mukana kädet savessa ja henkilöstön keskellä, eikä konttorissa, valojen takana piilossa.
Hiihtoliitto muisti Heikki Hämäläistä postuumisti mitalilla – "Hän on todellakin mitalin ansainnut"
Heikki Hämäläinen. Arkistokuva syksyltä 2020. TUIJA PAUHU
Hiihtoliitto on myöntänyt elokuussa menehtyneelleHeikki Hämäläiselle Heikki Koskivuori -mitalin. Hämäläiselle postuumisti annettava mitali on järjestyksessään 37.
Musiikin moniottelija Mika Sundqvist on kuollut – "Hän oli erittäin tärkeä henkilö koko suomalaisen rock-musiikin historiassa"
Sundqvist muistetaan muun muassa Alwari Tuohitorvi -yhtyeestä, vuoden 1982 Syksyn sävel -kilpailun voitosta kappaleella Hormoonihiiret sekä hitistä Moottoripyörä on moottoripyörä.
Mika Sundvist. Kuva: Yle
ANNA NÄVERI
•
Säveltäjä, musiikintuottaja, sanoittaja, muusikko ja suomalaisen kevyen musiikin taustavaikuttaja Mika Sundqvist on kuollut.
Sundqvist kuoli sairauden uuvuttamana lauantain vastaisena yönä, kertoo Ylelle Sundqvistin ystävä Mikko Alatalo.
Vuonna 1947 syntynyt Sundqvist muistetaan muun muassa Alwari Tuohitorvi -yhtyeestä, vuoden 1982 Syksyn sävel -kilpailun voitosta kappaleella Hormoonihiiret sekä hitistä Moottoripyörä on moottoripyörä.
Sundqvistilla oli oma studio, jossa äänitettiin useiden suomalaisten yhtyeiden ja artistien levyjä.
– Vielä viime talven aikana teimme ison kymmenen levyn kokelman, jonka Mika äänitti ja miksasi. Hän on äänittänyt urallani yli 40 lp-levyä, Alatalo kertoo.
Alatalo kuvailee, että Sundqvist ei ollut ainoastaan huumorimuusikko, vaan erittäin tärkeä hahmo tamperelaiselle Manserockille ja uuden aallon muusikoille.
– Hän oli erittäin tärkeä henkilö koko suomalaisen rock-musiikin historiassa. Voisi sanoa, että hän oli myös nuorison kouluttaja, kun punkbändit tulviat äänittämään musiikkia ja Mika opetti heille, miten kitarat viritetään.
– Hän oli erittäin hyvä ystävä ja kertakaikkisen upea ihminen. Jotenkin ajattelimme, että Mika on viimeinen ihminen, joka näin aikaisin lähtee, mutta näin siinä sitten kävi.
Mitä muistoja sinun mieleesi tulee Mika Sundqvistin laajasta ja pitkästä musiikkiurasta? Voit jakaa muistosi kommentoimalla. Keskustelu on auki sunnuntaille 8.8. klo 23.00 saakka.
Poliisi tutkii tapausta liikenneturvallisuuden vaarantamisena, kuolemantuottamuksena ja kuolemansyyn tutkintana.
– Tämä on äärimmäisen vakava ja valitettava tapaus, sanoo tutkinnanjohtaja Mika Paaer Lounais-Suomen poliisilaitokselta.
Onnettomuuspaikka on yksi Turun keskusta-alueen vilkkaimpia risteyksiä, sanoo Paaer.
– Siinä on paljon kaistoja, paljon liikennettä. Linja-auto on tullut Tuomiokirkon suunnasta, aikomuksenaan ylittää Hämeenkatu ja jatkaa matkaa Uudenmaankatua pitkin kohti Kupittaata. Sähköpotkulautailijalla on ollut aikomus ylittää Uudenmaankatu suojatien kohdalla. Poliisi tutkii, mitä liikennevalot ovat kunkin suuntaan näyttäneet, Paaer kuvailee onnettomuusolosuhteita.
Tutkinnanjohtaja Mika Paaer kuolemaan johtaneesta sähköpotkulautaonnettomuudesta
Kuuntele
Suomen ensimmäinen kuolemaan johtanut onnettomuus sähköpotkulaudalla
Poliisin tiedossa ei ole, että tilanteessa olisi ajettu ylinopeutta. Tutkinnan yhteydessä poliisi selvittää myös onnettomuuteen johtaneita syitä yhdessä liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunnan kanssa.
– Yhteistutkinta tehdään, kun kyseessä on vakava kuolemaan johtanut onnettomuus, kertoo Paaer.
Poliisin käsityksen mukaan kyseessä on Suomen ensimmäinen kuolemaan johtanut onnettomuus sähköpotkulaudalla.
STT:lle Paaer toteaa, että liikenneväline ei ollut merkittävässä osassa turmassa. Hänen mukaansa uuden liikennevälineen kohdalla voidaan tietyllä tavalla olettaa, että jonkin aikajakson kuluttua silläkin voi tapahtua näin vakava onnettomuus.
– Siinä mielessä voidaan ajatella, että se oli ajan kysymys ja oli odotettua, että tällainenkin joskus tulee, Paaer sanoo STT:lle.
Kyse oli poliisin mukaan vuokrayrityksen sähköpotkulaudasta.
Poliisi arvioi, että onnettomuuden tutkinta kestää usean kuukauden ajan.
– Meillä on todistajat, silminnäkijähavainnot, videomateriaalien läpikäymistä ja muuta teknistä tutkintaa. Edessä on vielä henkilöiden kuuleminen, se vie oman aikansa. Teemme tutkinnan aikana myös yhteistyötä eri tahojen kanssa. Arvion mukaan esitutkinta vie kolmesta neljään kuukautta.
Poliisi ei tiedota asiasta tässä vaiheessa enempää. Tutkinnan edetessä asiasta voidaan kertoa lisää myöhemmin.
