Analyysi: Riikka Purra hyökkää oikealta punavihreän hallituksen kimppuun
Riikka Purran nousu perussuomalaisten johtoon on ollut suoraviivainen ja nopea. Perussuomalaisten poliittisille vastustajille voi tulla Purran kyydissä vielä ikävä Jussi Halla-ahon (ps.) yksitotista tyyliä.
Riikka Purra on ottanut nopeasti paikkansa perussuomalaisten eturivissä. Puoluetoimiston työntekijä kipusi eduskuntaan huhtikuussa 2019 ja kaksi kuukautta myöhemmin hänestä tuli puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Purra on kertonut, että Jussi Halla-ahon nousu perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesän 2017 dramaattisessa puoluekokouksessa käynnisti puolueen sisällä ohjelmallisen uudistustyön.
Puoluetoimistossa poliittisena suunnittelijana vuosina 2016–19 työskennellyt Purra oli keskeisesti mukana halla-aholaisen puolueen ohjelmien kirjoittamisessa.
Purra on korostanut, että puolueen ensimmäisenä varapuheenjohtajana hän on yhdessä muun puoluejohdon kanssa muovannut perussuomalaisten nykyisen poliittisen linjan.
Puheenjohtajaehdokkaiden paneelissa 5. elokuuta Purra paalutti puolueen ja puoluejohtajan välisen yhteyden.
– Puheenjohtaja ja puolue. Se ei ole aivan sama asia kuin linja tai mielipiteet tai edes ohjelmat, vaan totta kai puheenjohtaja persoonallaan, omalla profiilillaan, myös muokkaa sitä, miten puolueeseen suhtaudutaan, millainen puolue on, mihin toimiin se lähtee ja miten se viestii.
Purra ei ole huolissaan siitä, että Halla-ahon varjo jäisi jotenkin peittämään uuden puoluejohtajan toimintaa.
– Uuden puheenjohtajan tehtävä on huolehtia siitä, että hän vetää, Purra linjasi ennen puoluekokousta.
Purra haastaa Sanna Marinin
Purra ei pelkää vastakkainasettelua. Perussuomalaisten puheenjohtajana hän valitsee taisteluparinsa politiikan huipulta.
Purra on sanonut, että nykyinen SDP ei sopisi perussuomalaisten hallituskumppaniksi. Purra harkitsisi yhteistyötä vain, mikäli SDP:n linja muuttuisi.
Sanna Marinin ja hänen edeltäjänsä Antti Rinteen johdolla sosiaalidemokraattien poliittinen linja on kääntynyt vasemmalle. Purran ehto SDP:n linjan muutoksesta vaatisi vaihdosta demareiden johdossa, eikä sitä ole näköpiirissä.
Eduskuntakeskustelussa Purra on ollut usein perussuomalaisten terävin viiltäjä. Jussi Halla-aho on jäänyt debateissa Purran varjoon.
Purra on käyttänyt eduskunnassa kahden vuoden aikana 369 puheenvuoroa, kun Halla-aho on ollut äänessä 374 kertaa ja esimerkiksi Purran kanssa puheenjohtajan paikasta kisanneelle Sakari Puistolle on tilastoitu 119 puheenvuoroa.
Toisen suuren oppositiopuolueen puheenjohtajana Purra tulee jatkossa haastamaan pääministeri Sanna Marinia ja koko punavihreää hallitusta tiukasti.
Oppositiossa kokoomuksen johto joutuu entistä tarkemmin seuraamaan, mitä sen oikealla sivulla tapahtuu. Purra ei ole arkaillut iskeä myös kokoomuksen vasempaan kylkeen.
Hallitukseen vain Purran ehdoilla
– Perussuomalaisten pitää mennä hallitukseen, mikäli perussuomalaiset onnistuu siellä oleellisia tavoitteitaan saavuttamaan ja edistämään niitä, Purra on linjannut ehtonsa hallitusyhteistyölle.
Varoittavana esimerkkinä perussuomalaisten johdolla on mielessään Timo Soinin johtaman puolueen vuoristorata Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksessa.
Perussuomalaisten kannatus romahti heti Sipilän hallituksen alkumetreillä, Soinilta karkasi puolue alta ja kesällä 2017 hallitukseen jääneen sinisen tulevaisuuden kohtalo sinetöityi kevään 2019 eduskuntavaaleissa, kun soinilaisten rippeet eivät saaneet yhtään kansanedustajan paikkaa.
Purran hallitusehtojen toteutuminen vaatii perussuomalaisten voittoa kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Vaalivoiton jälkeen Purran on vielä löydettävä hallitusneuvotteluissa kumppanit, jotka suostuvat esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen.
Maahanmuuttopolitiikka ei ole ainoa asiakysymys, johon perussuomalaisten hallitustie voi karahtaa. Esimerkiksi kokoomuksen kanssa perussuomalaisten on vaikea löytää yhteistä näkemystä Suomen EU-politiikasta.
– Se ei ole aivan niin yksinkertaista, kun Suomen kansa kannattaa Euroopan unionia, euroa, hyvin vahvasti, mikä minua ehkä joskus hieman hämmästyttääkin, Purra vastasi puheenjohtajaehdokkaiden paneelissa kysymykseen, pitäisikö Suomen erota EU:sta.
Purra tunnustaa, että euro ja EU kulkevat rinnakkain, eikä Suomi voi erota vain toisesta. Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan toiveuneksi jääkin, että euro törmää seinään ihan itsekseen.
Oikean laidan talouspolitiikkaa
Halla-ahon johdolla ja myös Purran tuella perussuomalaisten talouspoliittinen linja on kääntynyt Timo Soinin ajoista selvästi oikealle.
Seuraava hallitus joutuu hyvin todennäköisesti tasapainottamaan julkista taloutta. Purran ja perussuomalaisten vastaus on ollut, että karsitaan mieluummin menoja kuin kiristetään verotusta.
Perussuomalaisten talouslinja rajaa mahdolliset hallituskumppanit poliittisen kartan oikealle laidalle.
Purra on vierastanut perussuomalaisten sijoittamista perinteiselle oikeisto–vasemmisto-akselille, mutta perussuomalaisten linjasta ei löydy kaivamallakaan yhtäläisyyksiä vihreisiin, sosiaalidemokraatteihin tai vasemmistoliittoon.
Maahanmuuttopolitiikan suunnan muutosta vaatiessaan Purra on kyllä puhunut, että suomalaisille hoitajille pitäisi maksaa parempaa palkkaa, jotta he eivät karkaisi töihin ulkomaille, mutta tässäkin lähtökohtana on ollut ulkomaisen, matalapalkkaisen työvoiman tulon torjuminen.
Maahanmuuttopolitiikan linjauksiin liittyy myös Purran vaatimus siitä, että sosiaaliturvan pitäisi olla kansalaisuusperustaista. Tässäkin kysymyksessä perussuomalaisten on vaikea löytää yhteistyökumppaneita.
Purran poliittista ajattelua ohjaa äärimmilleen viety kansallismielisyys, johon perussuomalaisten johto puheissaan usein taitavasti vetoaa.
– Tämä hyvä, mitä meillä täällä on, liittyy se sitten talouteen, vaurauteen, turvallisuuteen, niin se on saavutettu vuosikymmenten aikana työllä ja välillä verenvuodatuksella, Purra avasi kansallismielistä ajatusarkkuaan puheenjohtajaehdokkaiden paneelissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti