Thaimaa vaatii Suomelta selvitystä, miksi yli 200 marjanpoimijaa sairastui – "Tämä ei jää tähän", lupaa aluehallintoylilääkäri
Jotain meni pahasti pieleen, kun iso määrä thaimaalaisia luonnonmarjojen kerääjiä sairastui koronaan Suomessa. Avi haluaa selvittää vastuut. TEM ja THL vaativat tiukempaa sääntelyä, jotta marjanpoimijoiden terveysturvallisuus ei jatkossa pettäisi.
Thaimaa vaatii Suomen viranomaisilta selvitystä siitä, miksi koronatartunnat ryöpsähtivät thaimaalaisten marjanpoimijoiden keskuudessa. Jo yli 200 thaipoimijalla on todettu tartunta.
Viimeksi tänään paljastui tartunta 42 poimijalla Kemijärvellä.
Thaimaan Suomen suurlähettiläs Chavanart Thangsumphant korostaa, että marjanpoimintayritykset ovat kirjallisesti sitoutuneet suojelemaan poimijoiden terveyttä myös korona-aikana.
– Odotamme nyt viranomaisten selvitystä siitä, ovatko yritykset täysin ja asianmukaisesti noudattaneet ehtoja vai eivät, hän sanoo.
Ehdot (siirryt toiseen palveluun) velvoittavat marjayrityksiä pitämään huolta poimijoista ja antamaan heille asianmukaisen kohtelun ja korvauksen. Ehdoissa sovitaan terveysvakuutuksesta, majoituksesta ja liikkumisesta.
Ehdoissa on myös määritelty hyvitys karanteeniajalle ja sovittu jopa korvauksesta kuolemantapauksessa. Mikäli poimija menehtyy Suomessa koronaan, on marjayrityksen maksettava omaisille 25 500 euroa.
Marjanpoiminta työsuhteiseksi?
Thaimaan suurlähetystö toivoo, että marjayritysten ja poimijoiden suhde tunnistettaisiin jatkossa Suomen lakien mukaiseksi työsuhteeksi.
– Näin poimijoille voitaisiin taata reilut ja tasavertaiset oikeudet muun muassa hyvinvointiin ja terveyteen, samanlaiset kuin suomalaisilla työntekijöillä on, Chavanart Thangsumphant sanoo.
Thaimaa haluaa myös nopeuttaa tiedonvaihtoa suomalaisten viranomaisten kanssa tapauksissa, joissa ilmenee ongelmia thaimaalaisten työntekijöiden terveys- ja työoloissa. Tähän liittyen suurlähetystö toivoo Suomen ulkoministeriöltä nopeita toimenpiteitä.
Thaimaalaiset ovat pitäneet yhteyttä suomalaisiin viranomaisiin jo ensimmäisistä tartunnoista lähtien. Suurlähetystö on pyytänyt viranomaisia tutkimaan leirejä ja selvittämään, miksi tartunnat levisivät.
Thangsumphant uskoo, että suomalaiset viranomaiset tekevät kaikkensa thaimaalaisten marjanpoimijoiden suojelemiseksi. Tähän hänen mielestään velvoittaa myös uusi poimijoiden oikeuksia suojaava laki.
Aluehallintovirasto selvittää vastuut
Lapin aluehallintovirasto aikoo selvittää thaimaalaisten marjanpoimijoiden turvallisuuteen liittyviä vastuita.
– Me ainakin kysymme toimijoilta, miten on mennyt. Ei tämä tähän jää, aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen sanoo.
Avissa oltiin siinä uskossa, että Lapin sairaanhoitopiiri ja marjayritykset ovat yhdessä suunnitelleet, miten marjanpoimijoiden kanssa toimitaan, kun he saapuvat maahan.
– Nämä käytännöt ovat THL:n laatimia ja ohjeistusta antanut myös työ- ja elinkeinoministeriö. Käytäntöjen toteuttaminen on ollut marjayritysten vastuulla.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Olli Soraisen mukaan yrityksille annetut ohjeet ovat olleet selkeitä. Soraisen mukaan marjayritysten vastuulla on myös se, että majoitusolosuhteet ovat turvalliset siten kuin säännökset edellyttävät.
Hänen mukaansa tulisi harkita säännösten muuttamista siten, että terveysturvallisuus myös luonnontuotteiden keruussa voisi jatkossa toteutua paremmin.
– Ulkomaalaisten kausityöntekijöiden olosuhteisiin liittyvistä viranomaistoimivalloista, valvonnasta ja laiminlyöntien seuraamuksista on tarkoitus syksyllä käynnistää erillinen kehittämishanke, Sorainen sanoo.
Poimijoiden olosuhteista halutaan paremmat
THL:n johtavan asiantuntijan Jari Jalavan mukaan lainsäädännöllä tulisi puuttua siihen, mihin olosuhteisiin Suomeen tuodaan työntekijöitä. Siihen ei terveysviranomaiset pysty puuttumaan eikä tartuntatautilaki ota kantaa.
– Se on tässä ehkä pettänyt, että nämä ihmiset joutuvat asumaan semmoisissa olosuhteissa, jossa tartunnat leviävät erittäin hyvin.
Tartunnat levisivät marjanpoimijoiden keskuudessa nopeasti elokuun ensimmäisten päivien aikana maahantulotesteistä huolimatta.
Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas arvioi, että karanteenikäytännöissä on ollut puutteita. Epidemian alkusyyksi hän epäilee sitä, ettei maahantulotestit tunnistaneet vasta itämässä olleita ensimmäisiä tartuntoja, joista tauti levisi nopeasti tiiviissä yhteisössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti