01.09.21 Ke Mauno Koiviston muistomerkki

 

Tämä teos nousee Mauno Koiviston muistomerkiksi – Kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen: "Teoksen kaksi osaa kuvaavat presidenttiä idän ja lännen välissä"

Suunnittelukilpailuun tuli 110 hyväksyttyä teosehdotusta, joista kuusi palkittiin. Palkintolautakunnan mukaan voittajatyö "Välittäjä" tuo uudenlaisen keveämmän näkökulman perinteisiin presidenttimuistomerkkeihin.

Kirsi Kaulasen teos Välittäjä on voittanut Presidentti Mauno Koiviston muistomerkistä järjestetyn suunnittelukilpailun. Havainnekuva. Kuva: Kirsti Kaulanen

SAARA HIRVONEN

1.9. 09:26•Päivitetty 1.9. 12:16

Presidentti Mauno Koiviston muistomerkistä järjestetyn suunnittelukilpailun on voittanut Välittäjä-työ, jonka on suunnitellut Kirsi Kaulanen. Ensimmäinen palkinto on arvoltaan 20 000 euroa.

– Olin 13-vuotias, kun Koivisto valittiin presidentiksi. Koin hänet vakaana ja turvallisena. Teoksen kaksi osaa kuvaavat presidenttiä idän ja lännen välissä, voittaja kertoi omassa puheenvuorossaan.

Kilpailun voittaja Kirsi Kaulanen julkistamistilaisuudessa keskustakirjasto Oodissa. Kuva: Petteri Bulow / Yle

Toisen palkinnon sai Matti Vesanen työllään Hitaalla tiellä.

Palkintolautakunnan mukaan Matti Vesasen Hitaalla tiellä -teos ottaa puiston tilaa haltuun neljällä eri elementillä: kävelevää presidentti Mauno Koivistoa esittävällä näköispatsaalla, pronssiportilla, graniittikäytävällä ja pyöreällä suihkulähteellä. Se on perinteisen kuvanveiston ja käsitteellisemmän tilataiteen yhdistelmä, joka toimii hyvin Pikkuparlamentin puistossa, palkintolautakunta toteaa. Kuva: Matti Vesanen

Kolmas palkinto annettiin Sillanrakentajat-työlle, jonka on suunnitellut Pauno Pohjolainen. Toinen palkinto on 15 000 ja kolmas palkinto 10 000 euroa.

Pauno Pohjolaisen Sillanrakentajat-työ tulkitsee presidentti Mauno Koiviston elämäntyötä sillanrakentajana idän ja lännen, yhteiskuntaluokkien sekä työnantajien ja työntekijöiden välillä, palkintolautakunta katsoo. Tekijä on halunnut tuoda työssään esille presidentti Koivistossa arvostamaansa rakentajaa ja puhdetöiden tekijää. Kuva: Pauno Pohjolainen

Tunnustuspalkinto, 3 333 euroa myönnettiin Markus Kåhren Fundeerauksia, Nestori Syrjälän Sanat ja Anssi Pulkkisen Satamajätkä fundeeraamassa -töille.

Kilpailun tulokset julkistettiin tänään, keskiviikkona aamupäivällä keskustakirjasto Oodissa. Kokoontumisrajoitusten vuoksi julkistamistilaisuuteen ei voinut ottaa yleisöä paikalle.

Markus Kåhren Fundeerauksia teos koostuu korkeista kiillotetuista teräspylväistä, joiden välistä katsojalle avautuu palkkien heijastavissa pinnoissa uusia näkymiä sekä itseensä että ympäristöön. Samalla teos viittaa niihin monimutkaisiin maailmanpoliittisiin tilanteisiin, joissa Koivisto toimi. Kuva: Markus Kåhre

Kaikkiin kilpailutöihin on mahdollisuus tutustua verkossa(siirryt toiseen palveluun). Palkittujen töiden pienoismallit ovat esillä Oodissa kahden viikon ajan, 15. syyskuuta saakka.

Kilpailuun saatiin 110 hyväksyttyä teosehdotusta. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi entinen pääministeri Paavo Lipponen.

Nestori Syrjälän Sanat-työ koostuu useista elementeistä: Kivistä, altaasta ja vedestä, joka nousee ja laskee muutaman kerran päivässä. Nimensä mukaisesti teoksen keskeinen elementti on sanat, joita on kaiverrettu pyöreähköihin punagraniittisiin kiviin. Kuva: Nestori Syrjälä

Raati: Muistomerkkiehdotus heijastaa Suomen asemaa idän ja lännen välissä

Palkintolautakunnan mukaan voittanut muistomerkkiehdotus sijoittuu Pikkuparlamentin puiston läpi kulkevan käytävän molemmin puolin. Sen materiaali, kiillotettu ruostumaton teräs, peilaa ohikulkijan ja teoksen ympäristön osaksi teosta.

Lautakunta katsoo, että teos asettaa katsojan kahdenlaisen ajatusmaailman väliin. Siten se heijastaa Suomen maantieteellistä asemaa idän ja lännen välissä ja presidentti Mauno Koiviston roolia yhteistyön rakentajana.

Välittäjä tuo uudenlaisen keveämmän näkökulman perinteisiin presidenttimuistomerkkeihin. Tilallisena ja vuorovaikutteisena teoksena se heijastaa tämän päivän nykytaidetta ja tuo kiinnostavan lisän julkisen taiteen kenttään ja kaupunkikuvaan. Se on ainutlaatuinen teos myös kansainvälisessä mittakaavassa, perusteluissa sanotaan.

Anssi Pulkkisen Satamajätkä fundeeraamassa -teos edustaa nykyaikaista muistomerkkitaidetta ja on kunnianosoitus presidentti Koiviston ajattelulle. Monumentaalinen veistos koostuu toisiinsa kietoutuvista ristikoista, jotka muistuttavat sataman nostokurkia. Sen yhtenä lähtökohtana on ollut presidentti Mauno Koiviston satamatyön vuodet. Moniulotteinen muoto viittaa siihen monimutkaiseen ympäristöön, jossa valtiomies ja poliitikko toimii. Kuva: Anssi Pulkkinen

Pikkuparlamentin puistoon uusi teos syksyllä 2023

Tavoitteena on, että Pikkuparlamentin puistoon Helsinkiin tarkoitettu muistomerkki on valmis syksyllä 2023. Tuolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Koiviston syntymästä. Hän kuoli Helsingissä 12. toukokuuta 2017.

Koivisto oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, pankinjohtaja ja sosiologi sekä Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti. Hän toimi presidenttinä 27. tammikuuta 1982 alkaen aina 1. maaliskuuta 1994 saakka.

Kaikista entisistä edesmenneistä Suomen tasavallan presidenteistä on toteutettu virallinen muistomerkki. Muistomerkit sijaitsevat Helsingissä ja ne ovat valmistuttuaan lahjoitettu Helsingin kaupungille. Presidentti Koiviston muistomerkkikilpailu jatkaa tätä perinnettä.

Juttua korjattu 1.9. kello 10:14 Aeimmin jutussa kerrottiin, että kaikista entisistä Suomen tasavallan presidenteistä on toteutettu virallinen muistomerkki. Muistomerkki on toteutettu kaikista edesmenneistä presidenteistä.

Korjattu 1.9. kello 11:46 Pauno Pohjosen nimi oikein, etunimi oli kirjoitettu jutussa Taunoksi. SamoinMarkus Kåhren nimeen muutettu å-kirjain.

TAKAISIN

01.09.21 Ke Sähköpotkulautojen nopeuksia

 

Sähköpotkulautojen nopeuksia lasketaan pysyvästi – firmat valmiita poistamaan laudat baarien läheltä, yöllinen ajokielto ei innosta

Sähköpotkulautayritykset eivät innostu yöllisestä ajokiellosta. Yrityksistä Voi kehittää ensi kesäksi tekniikkaa, jossa lauta alkaisi “vinkua” käyttäjälleen, jos tämä törttöilee liikenteessä.

Sähköpotkulautojen maksiminopeutta lasketaan 25:stä 20:een kilometriin tunnissa. Lisäksi Helsingissä yöaikaan nopeus laskee 15 kilometriin tunnissa. Kuva: Matti Myller / Yle

HENNA KORKALA, ROSA KETTUMÄKI, EETU PIETARINEN

31.8. 19:01•Päivitetty 31.8. 19:38

Vuokrattavien sähköpotkulautojen nopeuksia lasketaan pysyvästi kaikkina vuorokauden aikoina. Muutos tulee voimaan saman tien.

Asiasta päätettiin tänään tiistaina, kun liikenne- ja viestintäministeriö, sähköpotkulautayhtiöt sekä Helsingin kaupungin edustajat kokoustivat sähköpotkulautojen turvallisuudesta.

Sähköpotkulautayritykset ovat valmiita alentamaan lautojen maksiminopeutta 25:stä 20:een kilometriin tunnissa. Lisäksi lautojen nopeutta rajoitettaisiin Helsingissä 15 kilometriin tunnissa kaikkina öinä ja kaikilla alueilla klo 00–05. Tällä hetkellä öiset nopeusrajoitukset ovat voimassa vain keskusta-alueella.

Tämän lisäksi ministeriö ja Helsingin kaupunki esittävät, että vuokrattaville sähköpotkulaudoille tulee viikonloppuisin yöllinen ajokielto.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan tämä johtuu viikonloppuöisin humalassa tapahtuneista onnettomuuksista.

– Me emme voi yhteiskuntana hyväksyä sitä, että yksityiset toimijat siirtävät kustannuksia julkisen terveydenhuollon hoidettavaksi.

Sähköpotkulautayritykset antavat vastauksensa esitykseen tämän viikon aikana.

– Jos päädytään siihen, että rajoitus astuu voimaan, niin sitten se olisi jo tämän syyskauden käytössä.

Liikenneministeri Timo Harakan mielestä on kova urakka "piilottaa" sähköpotkulautoja baareista palaavilta asiakkailta. Siksi hän ehdottaa, että yksinkertaisesti viikonloppuöiden tarjonta poistettaisiin. Laudoilla ei voisi ajaa esimerkiksi lauantaiyönä kotiin ollenkaan. Kuva: Silja Viitala / Yle

Yritykset toivoivat aluerajoituksia

Sähköpotkulautayritys VOI toivoi, että yöllistä ajokieltoa ei tulisi, vaan ongelma ratkaistaisiin muilla keinoin.

Yritykset ehdottivat tiistaina, että yöaikaan sähköpotkulautoja ei olisi tarjolla baarien lähistöllä. Harakka kuitenkin suhtautuu ehdotukseen varauksella.

– Se on kova homma kuskata sähköpotkulautoja piiloon baarista tulevilta ja baareja on kuitenkin aika monessa eri paikassa Helsingissä. On selkeämpää mennä samaa tietä kuin Oslossa, että viikonloppuöisin tarjontaa ei olisi lainkaan.

Yöllistä ajokieltoa on toivonut muun muassa HUS Akuutin perusterveydenhuollon osastoylilääkäri Arja Kobylin. Hänen mielestään yöllinen ajokielto vähentäisi vakavia loukkaantumisia merkittävästi.

Katso tuorein Yle Uutiset Recin video: Aivovammoja ja murtuneita luita, miten sähköpotkulautojen turvallisuutta voisi parantaa?

– Kiusaus lähteä illanvietosta sähköpotkulaudalla kotiin on niin suuri, että moni valitsee sen, ja tällöin sattuu onnettomuuksia. Humalassa useimmiten loukkaa nimenomaan pään.

Hänen mielestään yhteiskunnalliset hyödyt ja haitat tulisi puntaroida tarkkaan, kun pohditaan ratkaisuja sähköpotkulautojen ongelmiin.

VOI:n operatiivinen johtaja Alastalo ei innostu yöllisestä ajokiellosta.

– Vähän karsastan tätä, koska ei mitään muutakaan liikennemuotoa suljeta yöksi. Meillä on paljon käyttäjiä, jotka ajavat sähköpotkulaudoilla yöaikaan töihin ja olemme saaneet paljon palautetta siitä, että sähköpotkulautailu koetaan hyväksi liikennemuodoksi yöaikaan, koska sillä vältytään mahdolliselta ahdistelulta. Toivon, että löydettäisiin ne oikeat keinot ja hoidettaisiin humalassa ajaminen kuntoon promillerajoitusten avulla.

Sähköpotkulautaonnettomuuksien tilaston toimitti Ylelle Helsingin Töölön sairaalan tukielin- ja plastiikkakirurgian toimialajohtaja Jarkko Pajarinen.

Promillerajasta keskustellaan

Promillerajaa ei näillä näkymin ole tulossa.

Promillerajaa ovat ehdottaneet niin sähköpotkulautayritykset, viranomaiset kuin poliitikotkin. Harakan mukaan on toive on ymmärrettävä, mutta sähköpotkulautojen tapauksessa keino ei ole paras mahdollinen, sillä kyseessä on paikallinen ongelma isojen kaupunkien keskustassa yöaikaan.

– Lainsäädäntö on kovin hidas ja kömpelö väline. Meillä on kuitenkin tulossa laajempi liikenneturvallisuusstrategian päivitys ja siinä varmasti keskustellaan myös promillerajoista.

Poliisi on toivonut promillerajaa sähköpotkulaudoille.

– Mielestäni minkään ajoneuvon kuljettajaksi ei pitäisi ryhtyä päihtyneenä. Toki se poliisin näkökulmasta helpottaisi valvontaa, jos siinä olis joku raja, sanoo Helsingin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Jani Markkanen.

Ratkaisuksi tekoäly?

Yritykset ovat yrittäneet ratkaista ongelmia kehittämällä lautoja.

Sähköpotkulautayritykset esittivät ratkaisuksi myös ajokursseja. Komisario Markkasen mielestä idea on hyvä.

– Se voisi olla joku kevennetty versio, jossa on käyty ne liikennesäännöt läpi, jotka koskevat sähköpotkulautaa. Silloin ei ainakaan pääsisi kukaan sanomaan, ettei ole koskaan kuullut tällaisista säännöistä.

VOI on kehittänyt sähköpotkulautojen liikennekoulun, mutta se on täysin vapaaehtoinen. Sen suorittamalla käyttäjä saa alennuksia matkoistaan.

Tämän lisäksi VOI:lla on yritetty ratkaista viikonlopun häiriökäyttäytymistä kehittämällä lautojen ominaisuuksia.

– Humalassa ajon estämiseksi olemme tuoneet reaktiotestin sähköpotkulautoihin ja sovelluksessamme hyödynnämme vielä kameraa ja palkitsemme käyttäjän, jos hän käyttää kypärää. Kyseinen testi tulee tehtäväksi 01–05 välillä, Alastalo kertoo.

Testi on pakko tehdä, mutta laudan saa käyttöönsä huolimatta siitä, millaisen tuloksen testistä saa.

Tämän lisäksi apuun on hälytetty myös tekoäly. VOI:lla on käynnissä pilottihanke, jossa konenäön avulla yritetään estää jalkakäytävillä ajo. Kokeilussa testataan uutta kamera- ja konenäköteknologiaa, joka mahdollistaa sen, että sähköpotkulauta tunnistaa paikat, joissa sitä käytetään, kuten pyöräkaistalla, jalkakäytävällä tai tiellä.

– Esimerkiksi jalkakäytävällä ajamisesta lauta voisi ilmoittaa käyttäjälleen äänimerkillä, jotta käyttäjä vaihtaisi oikealle kaistalle. Pilotissa on tarkoituksena myös tutkia, voisiko lauta esimerkiksi hidastaa automaattisesti huomatessaan edessään jalankulkijoita.

Samalla teknologialla pystytään ratkaisemaan pysäköintiin liittyviä ongelmia. Jos sähköpotkulauta ei ole pystyssä, vaan makaa maassa, käyttäjä ei pysty päättämään matkaansa.

TAKAISIN

24.08.21 Ti Mikkeliin uusi Prisma

 

Mikkeliin on tulossa uusi Prisma – Paikaksi on kaavailtu Veturitallien aluetta Satamalahden vierestä

Osuuskauppa Suur-Savon järjesti tiedotustilaisuuden Mikkelin uudesta Prismasta Mikkelin Klubilla tiistaina. Kuvassa toimitusjohtaja Ari Miettinen. TARU HOKKANEN

Osuuskauppa Suur-Savo aikoo rakentaa Mikkeliin uuden Prisman. Uutta liikepaikkaa on kaavailtu Mikkelin Veturitallien läheisyydessä olevalle noin 7,5 hehtaarin tavaraterminaalialueelle.

Mikkeliin on tulossa uusi Prisma, ja paikaksi on kaavailtu Veturitallien aluetta Satamalahden vierestä – 20–30 miljoonan euron investoinnille ei ole vielä tarkkaa aikataulua

Mikkelin uutta Prismaa suunnitellaan Veturitallien ja valtatien väliselle alueelle. Postin käyttämä terminaali, joka on kuvan vasemmassa laidassa väistyy. TARU HOKKANEN

Osuuskauppa Suur-Savo aikoo rakentaa Mikkeliin uuden Prisman. Uutta liikepaikkaa on kaavailtu Mikkelin Veturitallien läheisyydessä olevalle noin 7,5 hehtaarin tavaraterminaalialueelle.

Mikkeliin kaavaillun uuden Prisman liikennejärjestelyt kaupungin työpöydälle: Miten Viitostieltä parkkipaikalle ja ajetaanko autolla junaradan ali Veturitalleille? – Oman mausteensa suunnitteluun tuovat alueella elävät lokit

Mikkelin kaupunki aloittaa liikenteeseen, hulevesiin sekä lokkien elinoloihin liittyvät selvitykset Viitostien ja Savon radan välisellä tontilla. TARU HOKKANEN

Mikkelin kaupunki aloittaa selvitykset uutta Prismaa varten. Kaupunki selvittää alueen liikennejärjestelyjä sekä hulevesien ja alueella elävien lokkien kohtaloa.

TAKAISIN

18.8.21 Ke Thaimaa vaatii Suomelta

 

Thaimaa vaatii Suomelta selvitystä, miksi yli 200 marjanpoimijaa sairastui – "Tämä ei jää tähän", lupaa aluehallintoylilääkäri

Jotain meni pahasti pieleen, kun iso määrä thaimaalaisia luonnonmarjojen kerääjiä sairastui koronaan Suomessa. Avi haluaa selvittää vastuut. TEM ja THL vaativat tiukempaa sääntelyä, jotta marjanpoimijoiden terveysturvallisuus ei jatkossa pettäisi.

Suomessa on tänä kesänä noin 3000 thaimaalaista marjanpoimijaa. Jo useassa yksikössä tartunnat ovat levinneet räjähdysmäisesti. Tartuntoja on todettu jo yli 200. Arkistokuva marjanpoiminnasta. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

VESA-PEKKA HILTUNEN, ANNA RUOHONEN

17.8. 18:27•Päivitetty 17.8. 18:35

Thaimaa vaatii Suomen viranomaisilta selvitystä siitä, miksi koronatartunnat ryöpsähtivät thaimaalaisten marjanpoimijoiden keskuudessa. Jo yli 200 thaipoimijalla on todettu tartunta.

Viimeksi tänään paljastui tartunta 42 poimijalla Kemijärvellä.

Thaimaan Suomen suurlähettiläs Chavanart Thangsumphant korostaa, että marjanpoimintayritykset ovat kirjallisesti sitoutuneet suojelemaan poimijoiden terveyttä myös korona-aikana.

– Odotamme nyt viranomaisten selvitystä siitä, ovatko yritykset täysin ja asianmukaisesti noudattaneet ehtoja vai eivät, hän sanoo.

Ehdot (siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun) velvoittavat marjayrityksiä pitämään huolta poimijoista ja antamaan heille asianmukaisen kohtelun ja korvauksen. Ehdoissa sovitaan terveysvakuutuksesta, majoituksesta ja liikkumisesta.

Ehdoissa on myös määritelty hyvitys karanteeniajalle ja sovittu jopa korvauksesta kuolemantapauksessa. Mikäli poimija menehtyy Suomessa koronaan, on marjayrityksen maksettava omaisille 25 500 euroa.

Lue myös: Marjayrittäjä vakuuttaa, että karanteenit pitävät – poimijat ovat perheittäin karanteenissa ja eristyksessä

Marjanpoiminta työsuhteiseksi?

Thaimaan suurlähetystö toivoo, että marjayritysten ja poimijoiden suhde tunnistettaisiin jatkossa Suomen lakien mukaiseksi työsuhteeksi.

– Näin poimijoille voitaisiin taata reilut ja tasavertaiset oikeudet muun muassa hyvinvointiin ja terveyteen, samanlaiset kuin suomalaisilla työntekijöillä on, Chavanart Thangsumphant sanoo.

Thaimaa haluaa myös nopeuttaa tiedonvaihtoa suomalaisten viranomaisten kanssa tapauksissa, joissa ilmenee ongelmia thaimaalaisten työntekijöiden terveys- ja työoloissa. Tähän liittyen suurlähetystö toivoo Suomen ulkoministeriöltä nopeita toimenpiteitä.

Thaimaalaiset ovat pitäneet yhteyttä suomalaisiin viranomaisiin jo ensimmäisistä tartunnoista lähtien. Suurlähetystö on pyytänyt viranomaisia tutkimaan leirejä ja selvittämään, miksi tartunnat levisivät.

Thangsumphant uskoo, että suomalaiset viranomaiset tekevät kaikkensa thaimaalaisten marjanpoimijoiden suojelemiseksi. Tähän hänen mielestään velvoittaa myös uusi poimijoiden oikeuksia suojaava laki.

Aluehallintovirasto selvittää vastuut

Lapin aluehallintovirasto aikoo selvittää thaimaalaisten marjanpoimijoiden turvallisuuteen liittyviä vastuita.

– Me ainakin kysymme toimijoilta, miten on mennyt. Ei tämä tähän jää, aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen sanoo.

Avissa oltiin siinä uskossa, että Lapin sairaanhoitopiiri ja marjayritykset ovat yhdessä suunnitelleet, miten marjanpoimijoiden kanssa toimitaan, kun he saapuvat maahan.

– Nämä käytännöt ovat THL:n laatimia ja ohjeistusta antanut myös työ- ja elinkeinoministeriö. Käytäntöjen toteuttaminen on ollut marjayritysten vastuulla.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Olli Sorainen sanoo, että marjanpoimijoilla pitää olla turvalliset majoitustilat. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Olli Soraisen mukaan yrityksille annetut ohjeet ovat olleet selkeitä. Soraisen mukaan marjayritysten vastuulla on myös se, että majoitusolosuhteet ovat turvalliset siten kuin säännökset edellyttävät.

Hänen mukaansa tulisi harkita säännösten muuttamista siten, että terveysturvallisuus myös luonnontuotteiden keruussa voisi jatkossa toteutua paremmin.

– Ulkomaalaisten kausityöntekijöiden olosuhteisiin liittyvistä viranomaistoimivalloista, valvonnasta ja laiminlyöntien seuraamuksista on tarkoitus syksyllä käynnistää erillinen kehittämishanke, Sorainen sanoo.

Lue lisää: Toimitusjohtaja: "Toimimme hyvässä uskossa" – marjayritykset siirsivät sairastuneita poimijoita Lapista etelämmäksi, syynä epäselvät ohjeet

Poimijoiden olosuhteista halutaan paremmat

THL:n johtavan asiantuntijan Jari Jalavan mukaan lainsäädännöllä tulisi puuttua siihen, mihin olosuhteisiin Suomeen tuodaan työntekijöitä. Siihen ei terveysviranomaiset pysty puuttumaan eikä tartuntatautilaki ota kantaa.

– Se on tässä ehkä pettänyt, että nämä ihmiset joutuvat asumaan semmoisissa olosuhteissa, jossa tartunnat leviävät erittäin hyvin.

Tartunnat levisivät marjanpoimijoiden keskuudessa nopeasti elokuun ensimmäisten päivien aikana maahantulotesteistä huolimatta.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas arvioi, että karanteenikäytännöissä on ollut puutteita. Epidemian alkusyyksi hän epäilee sitä, ettei maahantulotestit tunnistaneet vasta itämässä olleita ensimmäisiä tartuntoja, joista tauti levisi nopeasti tiiviissä yhteisössä.

Näin poimijoiden tartuntatilanne on edennyt

12.–25.7. Suurin osa thaipoimijoista saapuu Suomeen. Kaikkiaan Suomeen tulee 3000 thaimaalaista ja 500–600 ukrainalaista marjanpoimijaa.

3.8. Kolmella poimijalla todetaan tartunta Lapissa. Testaamista lisätään. Kainuun sote testasi ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ryhmän: 74 henkilön ryhmästä löytyi 44 koronatartuntaa.

4.8. Näin tapahtumat etenivät Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Koronavirus alkoi levitä poimijoiden ryhmässä vasta Suomessa.

5.8. Marjanpoimijoiden joukkotesteissä löytyi jälleen kymmeniä tartuntoja Lapissa – tartunta useammalla kuin joka kolmannella testatuista.

6.8. Ulkomaisten marjanpoimijoiden joukosta löytyy koko ajan lisää tartuntoja Rovaniemellä.

12.8. Infektioylilääkäri Markku Broas Ylelle: Karanteenissa olevat marjanpoimijat ovat leireissä toistensa kanssa tekemisissä, vaikka niin ei saisi olla.

13.8. Kuusamossa on todettu koronavirustartunta 13 ulkomaalaisella marjanpoimijalla.

16.8. Yle uutisoi, että sairastuneita ja altistuneita poimijoita on siirretty Lapista Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.

17.8. Kemijärvellä löytyi poimijoilta 42 tartuntaa

TAKAISIN