13.07.22 Ke Antti Litja on kuollut

 

Mielensäpahoittaja-elokuvasta tuttu näyttelijä Antti Litja on kuollut

Litja kuoli viime yönä 84-vuotiaana. Hänet tunnettiin hiljaisten, humorististen hahmojen tulkkina.

Antti Litja oli yksi Suomen työllistetyimpiä näyttelijöitä. Litja Tampereen teatterin syysinfossa 2005. Kuva: Jukka Kuusisto / AOP

JONNI AROMAA

17:28•Päivitetty 17:28

Antti Litja oli yksi Suomen pidetyimpiä näyttelijöitä. Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi elokuva-, tv- ja teatterirooleistaan.

Litjan viimeiseksi suureksi rooliksi jäi Dome Karukosken ohjaaman elokuvan Mielensäpahoittajan (2014) känisijä. Litja pokkasi parhaan miespääosan Jussin tästä yli puoli miljoonaa katsojaa saaneen elokuvan pääroolista vuonna 2015. Hänet palkittiin samassa gaalassa myös Betoni-Jussilla elämäntyöstään kotimaisessa elokuvassa.

Antti Litja Mielensäpahoittaja-elokuvan kutsuvierasensi-illassa 2014. Kuva: Pasi Murto / AOP

Toinen merkittävä 2000-luvun rooli oli Helsingin kaupunginteatterin kaikkien aikojen suosituimmassa näytelmässä Kvartetti. Siihen Litja tuli mukaan, kun Pentti Siimes sairastui. Litja näytteli Lasse Pöystin, Ritva Valkaman ja Kyllikki Forssellin kanssa nelisen vuotta loppuunmyydyille katsomoille.

Kuva elokuvasta Mies joka ei osannut sanoa ei. Antti Litja polvistuneena Kirsti Wallasvaaran edessä. Elokuva sai ensi-iltansa 1975. Litja pokkasi roolistaan Jussin. Kuva: Kavi

Litja onnistui erityisesti hiljaisten antisankarien tekijänä. Hänen vähäeleiset tulkintansa ujosta suomalaismiehestä puhuttelivat laajasti kansaa. Litjan läpimurto kotimaisessa elokuvassa tapahtui juuri koomisten hahmojen kautta. Hän näytteli kolmessa Risto Jarvan (1934–1977) komediassa pääroolin. Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975), Loma (1976) ja Jäniksen vuosi (1977) tekivät hänestä koko kansan suosikin 1970-luvun jälkipuolella. Ensimmäisestä Jarva-elokuvastaan hänet palkittiin parhaan miespääosan Jussilla. Yhteistyö Jarvan kanssa katkesi ohjaajan odottamattomaan kuolemaan, eikä Litjan elokuvaura lähtenyt myöhemmin enää samanlaiseen lentoon.

Litja tuli koko kansan suosikiksi Risto Jarvan elokuvilla. Kuva elokuvasta Jäniksen vuosi. Ensi-ilta oli vuonna 1977. Kuva: Filminor

Litja tuli tutuksi pitkän uransa aikana monilta näyttämöiltä. Hän oli kiinnitettynä Tampereen Työväen Teatterissa, Kansallisteatterissa ja Helsingin kaupunginteatterissa ja jatkoi näyttelemistä eläkeikän jälkeen. Litja lopetti työnteon aivoinfarktin jälkeen vuonna 2014. Hänen puhekykynsä heikentyi merkittävästi.

Litja syntyi vuonna 1938 Antreassa Etelä-Karjalassa. Viisihenkinen perhe päätyi evakkona Lopelle Etelä-Hämeeseen viime sotien aikana. Antrea kuuluu Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutettuun alueeseen.

Tuleva näyttelijä kävi viisi vuotta oppikoulua Tervakoskella ja muutti 16-vuotiaana yksin Helsinkiin. Hanttihommia pääkaupungissa tehnyt Litja pääsi mukaan Helsingin Nuorisoteatterin eli Kruununhaassa sijaitsevan Kellariteatterin toimintaan. Näyttelijän esikuva oli nuorisoidoli ja filmitähti James Dean.

Antti Litja Ylen tv-näytelmässä Ympyrät: totuus vuodelta 1965. Kuva: Yle

Armeijan jälkeen aukesivat Teatterikoulun, Taideyliopiston teatterikorkeakoulun edeltäjän ovet vuonna 1960.

Litja kuvaili itseään sisäänpäin kääntyneeksi ja hitaasti lämpeäväksi ihmiseksi Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 2008.

– Ujona, arkana ja helposti hämilleen menevänä häpesin tunnetiloja, Litja kertoi lehdessä.

Hän puhui julkisuudessa avoimesti myös alkoholismistaan, joka sotki hänen elämänsä ennen kuin Litja raitistui 1980-luvulla. Hänellä on kolme poikaa kolmen eri naisen kanssa.

Taiteilijaelämää: Antti Litja

Kyllä minä niin mieleni pahoitin

TAKAISIN

12.07.22 Ti Helsingissä linja-auto törmäsi

 Helsingissä linja-auto törmäsi useaan valopylvääseen ajautuessaan Porvoonväylältä keskipientareelle maanantaina, kertoivat viranomaiset. Helsingin pelastuslaitos sai hälytyksen hieman ennen aamukymmentä Kehä III:n liittymän ja Östersundomin liittymän välille. Pelastuslaitos kertoi, että linja-auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi 32 matkustajaa.

© Jaakko StenroosKuvituskuva.

Kyydissä oli kuljettaja mukaanluettuna yhteensä 33 henkeä, neljä loukkaantui ja kaksi loukkaantuneista on johtokeskuksen mukaan toimitettu sairaalaan tarkistettavaksi.

Yksi loukkaantuneista oli linja-auton kuljettaja. Linja-auto ajoi pelastuslaitoksen mukaan hiljaista nopeutta. Helsingin pelastuslaitoksen mukaan ulosajon syynä on todennäköisesti ollut kuljettajan sairauskohtaus. Poliisi johtaa onnettomuuden syiden tutkintaa.

TAKAISIN

07.07.22 To Lapsi menehtyi kuumaan autoon

 

Kuumassa autossa aikuinen on lähes yhtä nopeasti hengenvaarassa kuin lapsi – lämpöhalvaus voi tulla hyvinkin äkkiä

Lapsi menehtyi alkuviikosta kuumaan autoon Itä-Suomessa. Aikuistenkin tulee varoa helteellä kuumenevia autoja.

Lapset eivät välttämättä pääse itse pois kuumasta autosta. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

ALBERTO POLITI

6.7.

Itä-Suomessa alle 15-vuotias lapsi menehtyi alkuviikosta kuumaan autoon. Itä-Suomen yliopiston ensihoidon professori Jouni Kurola kertoo yleisellä tasolla, että autossa lämpöhalvaus voi syntyä hyvinkin nopeasti.

Suomessa lämpötilat ovat kuitenkin harvoin niin korkeita, että autot kuumenisivat nopeasti hengenvaarallisiksi.

– Yleensä se vaatii suomalaisessa ilmastossa pidempikestoisen altistuksen kuin puoli tuntia, Kurola kertoo.

Kurolan mukaan mihinkään puolen tunnin aikarajaan ei kuitenkaan voi luottaa. Suorassa auringonpaisteessa kuumasta autosta tulee sietämättömän kuuma hyvin nopeasti.

Kuumassa autossa ihminen menehtyy lämpöhalvaukseen.

– Se ei ole mikään yksittäinen sairaus tai yhteen elinjärjestelmään kohdistuva asia, vaan kaikki elinjärjestelmät kärsivät kuumuudesta.

Aikuinenkin on vaarassa

Lämpöhalvaukseen vaikuttavat muun muassa auton sisäilman lämpötila, ihmisen koko ja perussairaudet.

– Perussairaudet altistavat nopeammin ongelmille, koska lämmönnousun sieto on alentunut. Kohonnut lämpö rasittaa verenkiertoelimistöä, Kurola toteaa.

Ihmiselimistön lämpötila on tarkkaan säädeltyä. Kun elimistön ydinlämpötila ylittää 42 astetta, puhutaan vakavasta lämpöhalvauksesta.

– Edetessään se johtaa tajuttomuuteen ja jopa menehtymiseen sen takia, että monet elinjärjestelmät vaurioituvat pysyvästi.

Kurolan mukaan sekä aikuinen että lapsi ovat lähtökohtaisesti yhtä suuressa vaarassa juuttuessaan kuumaan autoon. Käytännössä lapsi voi kuitenkin saada lämpöhalvauksen nopeammin, koska lapsella on vähemmän kuumuutta poistavaa ihopinta-alaa.

TAKAISIN

05.07.22 Ti Koira tappoi kaksi joutsenenpoikasta

 

Koirapuistosta karannut koira tappoi kaksi joutsenenpoikasta Mikkelin Pankalammella

Kunnossapitotyöntekijä Tero Herttuainen Viherpalvelut Hyvöseltä kävi tarkistamassa Pankalammen koirapuiston aidan ja porttien kunnon tiistaina aamupäivällä. TARU HOKKANEN

Poliisi arvioi koirapuiston portin pettäneen, mutta ylläpitäjän mukaan portti on kunnossa.

Jyri Huttunen

Tänään 14:21

Koira tappoi kaksi laulujoutsenen poikasta Mikkelin Pankalammella maanantaina puolenpäivän aikaan. Koira oli päässyt karkuun läheisen koirapuiston portista ja hyökännyt rannassa sillan luona olleiden laulujoutsenten kimppuun. Kaksi joutsenenpoikasta menehtyi.

Poliisi kertoo haudanneensa kuolleet laulujoutsenet. Tapaus on poliisin mukaan hyvin harvinainen.

– Koiraa pidettiin koirapuistossa oikeaoppisesti. Se oli päässyt karkuun ilmeisen heiveröisestä portista, kertoo rikosylikonstaapeli Ismo Venäläinen Itä-Suomen poliisista.

Paikalle sattunut luontokuvaaja kertoo järkyttyneensä tapauksesta pahasti. Hänen mukaansa myös koiran omistaja oli järkyttynyt.

– Olin siinä Mikaelin rannassa kuvaamassa joutsenia, kun yhtäkkiä koira juoksi koirapuistosta joutsenten kimppuun. En itse siinä tilanteessa oikein ehtinyt tehdä mitään. Huusin ja karjuin koiralle, mutta se ei auttanut, luontokuvaaja sanoo.

Kuvaaja on huolissaan kaupungin koirapuistojen porteista, jos vastaavanlaisia tapauksia pääsee sattumaan.

– Koirapuiston läheisyydessä kulkee paljon lapsia ja alueella pesii paljon luonnoneläimiä. Jos tosiaan koirapuistossa on näin huono portti, niin tämä on huolestuttavaa, hän sanoo.

Joutsenenpoikaset tappanut koira oli karannut Pankalammen koirapuiston portista. TARU HOKKANEN

Kaupunki vastaa Pankalammen koirapuiston kunnossapidosta. Kaupungin viheralueiden ylläpidosta vastaa Viherpalvelut Hyvönen Oy, jonka vastaavan työnjohtajan Janne Vainikaisen mukaan koirapuiston aita ja portti ovat täysin kunnossa. Viherpalvelut Hyvönen tarkasti portin tiistaina.

Vainikaisen mukaan alueella käydään usein ja samalla tarkastellaan aidan kuntoa. Hänen mielestään myös koirapuiston käyttäjillä on vastuuta.

– Meidän päivystysnumeromme on siellä infotaulussa. Vastaamme siihen 24/7. Suosittelen soittamaan siihen heti, jos ilmenee ongelmia.

Poliisin mukaan kyseessä oli vahinko, eikä tapahtumaan liittyen epäillä rikosta. Laulujoutsen on rauhoitettu laji koko Suomessa.

TAKAISIN

05.07.22 Ti Pieksämäkeläisessä autotallissa syntyy nyt katiskoita

 

Matti V. Markkanen ajoi linja-autoa kunnes "latvatähti räjähti" – Pieksämäkeläisessä autotallissa syntyy nyt katiskoita isältä opitulla tahdilla

Matti V. Markkanen aloittelee katiskoiden teon joulukuussa ja lopettelee juhannuksen aikoihin. JARI ASIKAINEN

Matti V. Markkasen katiskaverstaassa Pieksämäellä syntyy nelisenkymmentä katiskaa vuodessa.

Jari Asikainen

Eilen 16:00

Katiskaseppä Matti V. Markkanen aloitti katiskoiden rakentamisen isänsä apulaisena jo vaahtosammuttimen kokoisena. Hänen isänsä Veikko G. Markkanen oli ammatiltaan kauppias, mutta valmisti sivutoimenaan katiskoita.

Joulukuussa raivattiin yksi huone talosta katiskaverstaaksi ja pyydyksiä tehtiin juhannukselle asti.

– Niitä sitten myytiin esimerkiksi Kuopion torilla. Olin siellä lapsena usein mukana, Matti V. Markkanen muistelee.

Isä lopetti katiskoiden tekemisen vuonna 2007 ja kuoli kahta vuotta myöhemmin.

Matti V. Markkanen jatkoi isänsä työtä vuonna 2010 hyväksi todetuilla malleilla ja työmenetelmillä.

Kysyntää riitti ja riittää edelleen – katiskoille on kehittynyt vuosikymmenten varrella niin kova maine.

– Nämä on todettu kalastaviksi ja kestäviksi. Ei näitä tarvitse kalastajille tuputtaa, Markkanen sanoo.

Katiskanvalmistuksen aloittaminen vuonna 2010 liittyy Matti V. Markkasen vaikeaan elämäntilanteeseen.

Hän työskenteli linja-autonkuljettajana ja piti työstään, mutta joutui työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2009. Syynä oli pitkään kytenyt masennus, joka räjähti käsiin samaisena vuonna ja sai invalidisoivat mittasuhteet.

Nämä on todettu kalastaviksi ja kestäviksi. Ei näitä tarvitse kalastajille tuputtaa.

Matti V. Markkanen

– Työkaverit kysyivät, että missä olet ollut. Minä vastasin, että latvatähti räjähti, Markkanen naurahtaa.

Leipätyöhön ei ollut palaamista, joten tuolloin vielä Hollolassa asunut Markkanen jatkoi isänsä työtä katiskaseppänä ja alkoi samalla ottaa selvää mielen sairauksien mekaniikasta.

Hän kertoo, että kuntoutuminen ja kyseisiin asioihin liittyvä asiantuntijuus on opettanut hänelle enemmän kuin mitkään koulut elämän varrella.

– Olen työskennellyt Mielenterveyden keskusliitossa sekä luennoitsijana että vertaisohjaajana ja puoleeni on kääntynyt ihmisiä lääkäreistä lähtien.

Katiskasepän työ on terapeuttista hommaa.

– Ihmisten kanssa jutteleminenkin on mukavaa. Sekä tietenkin se, kun saa katiskoista hyvää palautetta.

Vuonna 2013 Markkanen muutti Pieksämäelle. Hän on syntynyt Leppävirralla, mutta ollut aikoinaan Pieksämäellä koulussa.

Katiskaverstaan tilat löytyivät autotallista Vesitorninmäeltä. Ei sentään omasta taloyhtiöstä, mutta vain parinsadan metrin päästä.

Hän jatkaa isänsä työrytmillä, eli käynnistelee työt joulukuussa ja lopettelee juhannuksen aikoihin. Tuona aikana valmistuu nelisenkymmentä katiskaa: työvaiheita on paljon ja tukilangatkin on pujotettu verkon sisälle.

– Nämä ovat rakennettuja katiskoita, ei koottuja, Markkanen painottaa.

Koneita ei tarvita, mutta jonkin verran työkaluja kylläkin, sekä tavallisia että erityistyökaluja. Hollolalainen kyläseppä modasi voimapihdeistä työkalun rautalankakoukun puristamiseen ja siskonmies rakensi kelan neljän millin kauppalankarullalle.

Malleja on kaksi, kaksinieluinen susikatiska sekä perinteisemmän näköinen sisänielukatiska. Kummassakin on kaksi kalanpoistoluukkua ja madekynnys nielun alapäässä. Kumpaankaan malliin ei pääse norppa uimaan sisälle, sillä nielu ei avaudu 15 senttiä leveämmälle.

– Nämä ovat virallisesti hyväksyttyjä malleja.

Katiskoiden sisäpuolella roikkuu myös ohut rautalangan pätkä. Mikä on sen tarkoitus?

– Siihen voi keihästää valkosipulinkynnen, se on erinomainen ahvenen ja kuhan houkutin.

Markkanen takaa, että katiska kestää kymmenen vuoden käytön, mikäli se puhdistetaan kolmesti kesässä mäntysuovan ja veden seoksella.

Omia katiskamalleja Matti V. Markkanen ei ole suunnitellut, koska isän malleista on vaikea pistää paremmaksi.

– Sumppuja olen kylläkin tehnyt.

TAKAISIN