tiistai 27. helmikuuta 2024

27.02.24 Ti Jaakko Teppo on kuollut

 

Jaakko Teppo on kuollut – ”Jaakko oli pienen ihmisen asialla”

Kuplettilaulaja ja kansantaiteilija Jaakko Teppo oli kuollessaan 71-vuotias.

Jaakko Teppo kuvattuna vuonna 2019. 

 | Päivitetty 

KANSANTAITEILIJA Jaakko Teppo on kuollut 26. helmikuuta, uutisoi Yle. Hän oli kuollessaan 71-vuotias.

Helmikuussa 1953 Iisalmessa syntynyt Teppo tunnettiin kuplettilaulajana ja kansantaiteilijana. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan olivat muun muassa Pamela, Pilkillä, Hilma ja Onni sekä Sammakkoprinssi.

Tepon menestyksekäs esiintyjän ura päättyi aivoinfarktiin vuonna 1995. Hänet palkittiin Suomi-palkinnolla vuonna 2022.

TEPON taiteessa kuuluivat erityisesti hänen oman kotiseutunsa Savon ja Pohjois-Karjalan murteet, ja hänen musiikissaan ja pakinoissaan teemoina näkyivät niin maaseutukulttuuri kuin yhteiskunnalliset ongelmatkin.

Koneinsinööriksi opiskellut Teppo ei koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Hän keikkaili humorististen kuplettilaulujen tulkkina ensin lähiympäristössään ja myöhemmin myös pääkaupunkiseudulla. Hän voitti kuplettilaulun Suomen mestaruuden vuosina 1978 ja 1979.

Teppo julkaisi debyyttilevynsä Ruikonperän multakurkku vuonna 1980. Uransa aikana häneltä ilmestyi vielä neljä albumia, joista viimeisin, Pers’aukisten piiritarkastaja, julkaistiin 1995. Lisäksi Teppo teki uransa aikana peräti kymmenen kokoelmalevyä.

Teppo oli näkemyksiltään avoimesti vasemmistolainen.

VAIKKA Tepon esiintyjän ura päättyi, hän ei suinkaan jäänyt toimettomaksi. 1990-luvun alkupuolella yritykset julkaista Iisalmessa ilmaisjakelulehti Piällysmiestä menivät mönkään, mutta konkurssin jälkeen Teppo jatkoi pakinoiden kirjoittamista lehtiin. Vielä vuonna 2008 hänen tekstejään julkaistiin vakituisesti Karjalan Heili -ilmaisjakelulehdessä Joensuussa.

Tepon kappaleita esittivät 2000-luvulla hänen kaksi poikaansa Ilja Teppo ja Johannes Teppo, sekä Ilkka ja Ismo Alangon ja Jari ”Cyde” Hyttisen perustama Sössölandian kultakurkut -yhtye.

Vuonna 2009 ilmestyneellä Pörsänmäen Sanomat -tribuuttilevyllä Tepon kappaleet saivat uuden elämän muun muassa Kotiteollisuuden, Nightwishin, Jarkko Martikaisen, Eläkeläisten ja Happoradion tulkinnoissa.

Vuonna 2016 ilmestyi Antti Heikkisen kirjoittama elämäkerta Jaakko Teppo – Suuri elämäkerta, ja seuraavana vuonna Aleksis Kiven Seura myönsi Tepolle Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon. Palkinto myönnetään ansioituneesta "nummisuutarin eskomaisesta" toiminnasta, toisin sanoen sinnikkäästä ja itsepäisestä toiminnasta jollain elämän alueella.

TAITELIJAN POIKA Ilja Teppo kuvaili isäänsä HS:lle joulukuussa 2022 näin:

”Isä on herkkä ja rakastava, mutta piilottelee hellyyttään. Hänen ei ole koskaan ollut helppoa näyttää tunteitaan.”

Ilja Teppo sanoi haastattelussa arvostavansa isässään eniten sitä, että hän oli aina heikomman puolella.

”Ei ole väliä, mitä joku tekee työkseen tai miltä näyttää, jokaista pitää kunnioittaa. Tämä tulee esille isän lauluissakin.”

Haastattelussa Ilja Teppo kuvaili isäänsä työnarkomaaniksi, joka oli harvoin kotona ja teki töitä kolme kertaa enemmän kuin olisi ollut normaalia. Hän teki uransa aikana 5 000 keikkaa.

Jaakko Teppo sanoi haastattelussa tunteneensa murhetta siitä, ettei osannut olla sellainen isä, jollainen hän olisi halunnut olla. Teppo ja hänen vaimonsa olivat naimisissa yli 40 vuotta.

HS:n haastattelussa Teppo kuvaili itseään sanoilla ”rillumareimies musiikissa ja elämässä”.

JARI ”CYDE” HYTTINEN kertoo HS:lle, että Teppo oli hänen henkinen esikuvansa.

”Jaakko oli pienen ihmisen asialla. Hän oli meidän Sössölandian kultakurkkujen suuri idoli juuri sanomansa ja huumorinsa takia”, Hyttinen sanoo.

Syksyllä 2009 kiertueensa aloittanut Onnen kerjäläiset – Jaakko Teppo -musikaali oli Hyttisen tuottama, samoin kuin Tepon live-esiintymisiä ja haastatteluita sisältävä Onnen kerjäläiset -dvd vuodelta 2006. Hyttinen sanoo, että näiden projektien tekeminen ja Tepon kanssa matkan varrella ystävystyminen oli hänelle ilo.

”Monta kertaa istuttiin Jaakon pihalla, tupakoitiin ja parannettiin maailmaa”, Hyttinen muistelee.

Nyt Tepon kuplettiperinnettä vie eteenpäin hänen poikansa Ilja, joka muistelee isäänsä sosiaalisen median kanavissaan.

”Valtava ikävä, valtava kiitollisuus”, Ilja Teppo kirjoittaa Facebookissa ja Instagram-tilillään.


Jaakko Teppo kotonaan Joensuussa vuonna 2013. Seinällä Tepon kultalevyjä. 

Jaakko Teppo kuvattuna vuonna 1993 ennen aktiiviesiintyjän uran päättymistä. 

Jaakko Teppo kuvattuna Ilosaarirockissa vuonna 2006. 

Jaakko Teppo vuonna 1998. Hänelle oli sairaseläkkeelle jäämisen jälkeen myönnetty puolikas taiteilijaeläke. 


maanantai 26. helmikuuta 2024

27.02.24 Ti Urpolan S-​market menee

 Urpolan S-​market menee remonttiin maaliskuussa


Mikkeliläisessä S-market Urpolassa käynnistyy laaja remontti. Remontissa uusitaan sekä kaupan myymäläkalusteita että kylmälaitteita. Investoinnin arvioitu kustannus on miljoona euroa.

Remontti käynnistyy maaliskuussa, ja sen on tarkoitus valmistua juhannukseksi. Liike palvelee asiakkaita koko remontin ajan.

Myymälän kylmälaitteet vaihdetaan uusiin, energiatehokkaisiin laitteisiin. Samalla uusitaan suurin osa myymäläkalusteista ja vaihdetaan kassapöydät ergonomisiin malleihin. Lisäksi myymälässä siirrytään sähköisiin hinnannäyttöihin.


– Myymälän asiakaskunnassa korostuu perhekeskeisyys. Valikoimia tarkastellaan paremmin kysyntää vastaaviksi, joten uutuuksiakin on asiakkaille tarjolla remontin jälkeen, kertoo Urpolan S-marketpäällikkö Niina Pöntinen tiedotteessa.

Urpolan S-market työllistää 23 henkilöä. Kaupan viime vuoden myynti oli noin 11,8 miljoonaa euroa. Myyntipinta-alaa liikkeessä on noin 1 320 neliötä.




torstai 22. helmikuuta 2024

21.02.24 Ke Pulkkisenkulma on pahassa

 Pulkkisenkulma on pahassa pattitilanteessa – suojelupuutalot rapistuvat ja sisäpihan lisärakentaminen on vaikea toteuttaa



Mikkelin ydinkeskustan viimeinen puutalokulmaus, Pulkkisenkulmana tunnettu rakennuskokonaisuus on ajautunut entistä vaikeampaan pattitilanteeseen.

Puutalojen tilat ovat vuokrattavissa, mutta koko paketti on myös myynnissä.

Asemakaavan mukaan kiinteistön tontille sisäpihalle saa rakentaa jopa kerrostalon, mutta investoreita ei ole näköpiirissä.

Puutalokulma on suojeltu asemakaavamääräyksellä. Savilahdenkadun ja Mikonkadun kulmauksen rakennukset ovat menneet vuosien mittaan sen verran huonoon kuntoon, että museoviranomaisetkin ovat alkaneet arvioida suojelun merkitystä.

Vääntö puutalokulmauksen vaiheista henkilöityi pitkään nyt edesmenneeseen Vesa Pulkkiseen. Perikunnan edustaja Matleena Pulkkinen luonnehtii asetelmia todella vaikeiksi.

– Kaikki tilat ovat vuokrattavissa, mutta ensisijainen tavoite on saada myytyä kaikki. Tässä on ollut vaikea tilanne jo pitkään, sanoo Pulkkinen.

Pulkkinen sanoo, että puutalokulmaus on osa laajempaa omaisuudentarkastelua ja että keskustan kiinteistön ratkaisut sattuvat osumaan nyt vaikeimpaan hetkeen.

Keskellä talvea tammikuun pakkasilla Savilahdenkadun puolella kahvilatilojen vesiputkien jäätyminen pysäytti kahvilatoiminnan.

Pulkkinen sanoo, että hän on joutunut olemaan kuin pelastuspartio estämässä enempien vahinkojen syntymistä putkien jäätymisien jäljiltä.

– Tilanne on hallinnassa, mutta näillä näkymin uutta kahvilayrittäjää ei ole tulossa. Jatkajaa ei ole aktiivisesti haettu. Osassa tiloista on vuokralainen.

Puutalokulman tilanteella on yleistä kiinnostusta siksikin, että runsaat 15 vuotta sitten valmistunut asemakaava mahdollistaa tontilla mittavan lisärakentamisen.

Näillä näkymin uutta kahvilayrittäjää ei ole tulossa.

Matleena Pulkkinen

Asemakaava sekä sanelee kulmauksen puutalojen säilyttämisen että sallii lisärakentamisen. Puutalojen suojelua edellyttivät aikoinaan ely-keskus ja museovirasto.

Mikkelin kaupunki laati asemakaavan, jossa lisärakennusoikeutta on tuntuvasti. Yhteensä tontilla on rakennusoikeutta noin 6 000 kerrosneliötä.

Vanhat rakennukset ja mahdollinen uudisrakennus on kaavassa koplattu, eikä rakennusoikeutta saa erotella. Lisärakentamisesta oli varsin näyttäviä suunnitelmia.

Puutalojen sisäpihalle luonnosteltiin jopa kuusikerroksista puukerrostaloa. Rakentamista mainostettiin puurakentamisen piireissä laajalti. Kaavamääräykset sekä naapurikiinteistöjen ja museoviraston suhtautuminen kuitenkin jarruttivat uudisrakentamista.

Mikkelin kaupunginarkkitehti Ilkka Tarkkanen pohtii, että aikoinaan kaavailtu lisärakentaminen on varsin vaikea toteuttaa. Naapurissa on muun muassa pysäköintialuetta, joten kahteen ensimmäiseen kerrokseen ei voisi sijoittaa ikkunallisia tiloja.

– Vuosien mittaan moni taho on tarkastellut rakentamista, mutta hanke ei ole edennyt. Kyse on aika ongelmallisesta paikasta.

Tarkkanen sanoo, että kaupunki on valmis toimiin, mutta kaupungin ja elyn mahdollisuudet ovat rajalliset.

Tarkkanen sanoo omana kantanaan, että kerrostalon mahdollistava lisärakennusoikeus voitaisiin poistaa kaavaa muuttamalla.

– Kaikki ovat valmiita etenemään, mutta ei ole vastauksia. Jos asemakaava ei houkuttele ketään ja jos hyvä ajatus löytyisi, voitaisiin muuttaa asemakaavaa.

– Tilalle voisi tulla esimerkiksi 1-2-kerroksinen rakennusmassa, vaikkapa sauna tai jotain, joka sopisi pihapiiriin ja miljööseen sekä tukisi puutalokokonaisuutta.

– Ensisijainen tavoite on säilyttää puutalot, mutta kun niiden kunto heikkenee, suojeluarvo menee. Kun kriittinen piste ylitetään, voi harkita uutta asemakaavaa.

Matleena Pulkkinen sanoo, että kerrostalorakentamista on pohdittu useaan kertaan.

– Kuitenkaan niiden tahojen, joiden kanssa tilannetta on arvioitu, ei olla edetty.

– Kaiken lisäksi tällä hetkellä on huonoin mahdollinen ajankohta realisoida mitään. Olemme ehdottaneet, että tontille tehtäisiin hallinnonjakosopimus, mutta siihen kaupunki ei ole suostunut.

Jaolla eroteltaisiin puutalot ja uudisrakennusoikeus. Pulkkinen sanoo, että koko hankkeen rasite on puutalojen suojeluvaatimus.

– Tämä on kipeä asia yksityiselle omistajalle. Toivottavasti löytyisi joku taho, jonka avulla vaalittaisiin vanhoja rakennuksia ja saataisiin samalla sisäpihan hankkeelle ratkaisu, sanoo Pulkkinen.

Etelä-Savon alueellisen vastuumuseon rakennustutkija Katri Nousiainen tuntee Pulkkisenkulman tilanteen.

Lainsäädäntö on muuttunut puutalokulman suojelukäsittelystä niin, että vastaavat asiat kuuluvat alueelliselle vastuumuseolle. Nousiainen oli parisen vuotta sitten Mikkelissä tutustumassa puutalokulmaan kaupungin ja ely-keskuksen sekä omistajan edustajan kanssa.

– Kulttuurihistorialliset arvot edellyttävät puutalojen suojelua. Tuon katselmuksen jälkeen ei ole kuulunut tilanteesta mitään uutta. Lähtökohta on se, että rakennukset olisi hyvä saada kuntoon, mutta eri asia on, miten se käytännössä tapahtuu, sanoo Nousiainen.

Onko mahdollista purkaa suojelumääräys?

– Jos suojeluarvot häviävät, voi katsoa, että suojelulle ei ole perustetta. Eihän tämä hyvältä näytä. Suojelun purkaminen vaatii asemakaavan muutoksen.

Nousiainen sanoo, että hän ei tunne lähemmin kiinteistönomistajan tilannetta.

– Elyn ja museoviraston kautta on mahdollista saada avustusta kunnostukseen. Löytyisikö vaikkapa joukkorahoituksella sellaisia, jotka olisivat halukkaita kulttuuriperinnön säilyttämiseen? Mieleen tulee myös oppilaitosyhteistyö. Rakennukset voisivat toimia harjoituskohteina, tuumii Nousiainen.





lauantai 17. helmikuuta 2024

17.02.24 La Pelastuslaitos varoittaa

 Pelastuslaitos varoittaa autoilijoita Etelä-​Savossa äärimmäisen huonosta ajokelistä – Liikenne Viitostiellä on jopa seisahtunut vesilammikoiden vuoksi



Nopeasti lauhtunut sää aiheuttaa vaarallisia tilanteita autoilijoille Etelä-Savon teillä lauantaina.

Teille on muodostunut laajoja ja syviä vesilammikoita, jotka voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa onnettomuuksia. Liikenne on vesilammikoiden vuoksi hetkittäin seisahtunut esimerkiksi Mikkelin ja Juvan välillä Viitostiellä.

– Toistaiseksi vakavilta onnettomuuksilta on vältytty, mutta rikkoutuneita ajoneuvoja on jouduttu hinaamaan pois veden keskeltä, kertoo päivystävä palomestari Eero Aho Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

Vesi kiusaa liikennettä myös Mikkelin eteläpuolisella Viitostiellä. Kulkijoita on paljon talvilomakauden alettua.

Vesialtaita on valtateiden lisäksi Mikkelin keskusta-alueilla. Muun muassa Mannerheimintiellä on vesi lainehtinut.

Pelastuslaitoksen tietojen mukaan tienpitäjät pyrkivät saamaan liikkeelle työvoimaa ja koneita avaamaan pakkasen kovettamia tien penkkoja, jotta vesi valuisi pois ajouralta.

Yön aikana märät tiet muuttuvat äärimmäisen liukkaiksi, joten pelastuslaitos kehottaa autoilijoita pitämään ajonopeuden suhteellisena vallitseviin sääolosuhteisiin sekä huolehtimaan turvaväleistä.




keskiviikko 14. helmikuuta 2024

14.02.24 Ke Jussi Raittinen on kuollut

 

Jussi Raittinen on kuollut

Asiasta kertoo Raittisen poika Facebookissa.

Jussi Raittinen mustavalkoisessa kuvassa.
Jussi Raittinen tunnetaan The Boys -yhtyeen lisäksi soolourastaan ja sanoituksistaan. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
VIIVI KOIVISTOINEN, 
MARKUS HEIKKILÄ

Muusikko Jussi Raittinen on kuollut 80 vuoden iässä. Jussi Raittisen poika Pekka Raittinen kertoi asiasta Facebookissa. Myös Jussi Raittisen ystävä Raimo Öystilä kertoo asiasta Jussi Raittinen - Official -Facebook-sivulla.

”Isäni muusikko Paavo Juhani Jussi Raittinen nukkui eilen 13.2.2024 pois kotikaupungissaan Helsingissä monen pitkään jatkuneen sairauden väsyttämänä. Perhe toivoo hienotunteisuutta ja rauhaa suruaikana”, Pekka Raittinen kirjoittaa.

Raittisen veljekset Jussi ja pikkuveljensä Eero olivat vahvasti mukana, kun rock'n'roll saapui Suomeen. Veljesten yhtye Eero ja Jussi & The Boys perustettiin vuonna 1964, mutta musiikin soitto oli alkanut jo joitakin vuosia aikaisemmin.

Pitkän uransa aikana Raittinen ehti tehdä monenlaista musiikkia. Matkan varrelta löytyy rock'n'rollin lisäksi kantria, jazzia, lastenlauluja ja lauluja stadista. Bändikeikkojen päälle hän on esiintynyt trubaduurina ja vetänyt yhteislauluja. Raittinen esiintyi myös marraskuussa 2023 Helsingin Vuotalossa järjestetyssä mummodiskossa.