Pulkkisenkulma on pahassa pattitilanteessa – suojelupuutalot rapistuvat ja sisäpihan lisärakentaminen on vaikea toteuttaa
Mikkelin ydinkeskustan viimeinen puutalokulmaus, Pulkkisenkulmana tunnettu rakennuskokonaisuus on ajautunut entistä vaikeampaan pattitilanteeseen.
Puutalojen tilat ovat vuokrattavissa, mutta koko paketti on myös myynnissä.
Asemakaavan mukaan kiinteistön tontille sisäpihalle saa rakentaa jopa kerrostalon, mutta investoreita ei ole näköpiirissä.
Puutalokulma on suojeltu asemakaavamääräyksellä. Savilahdenkadun ja Mikonkadun kulmauksen rakennukset ovat menneet vuosien mittaan sen verran huonoon kuntoon, että museoviranomaisetkin ovat alkaneet arvioida suojelun merkitystä.
Vääntö puutalokulmauksen vaiheista henkilöityi pitkään nyt edesmenneeseen Vesa Pulkkiseen. Perikunnan edustaja Matleena Pulkkinen luonnehtii asetelmia todella vaikeiksi.
– Kaikki tilat ovat vuokrattavissa, mutta ensisijainen tavoite on saada myytyä kaikki. Tässä on ollut vaikea tilanne jo pitkään, sanoo Pulkkinen.
Pulkkinen sanoo, että puutalokulmaus on osa laajempaa omaisuudentarkastelua ja että keskustan kiinteistön ratkaisut sattuvat osumaan nyt vaikeimpaan hetkeen.
Keskellä talvea tammikuun pakkasilla Savilahdenkadun puolella kahvilatilojen vesiputkien jäätyminen pysäytti kahvilatoiminnan.
Pulkkinen sanoo, että hän on joutunut olemaan kuin pelastuspartio estämässä enempien vahinkojen syntymistä putkien jäätymisien jäljiltä.
– Tilanne on hallinnassa, mutta näillä näkymin uutta kahvilayrittäjää ei ole tulossa. Jatkajaa ei ole aktiivisesti haettu. Osassa tiloista on vuokralainen.
Puutalokulman tilanteella on yleistä kiinnostusta siksikin, että runsaat 15 vuotta sitten valmistunut asemakaava mahdollistaa tontilla mittavan lisärakentamisen.
Näillä näkymin uutta kahvilayrittäjää ei ole tulossa.
Matleena Pulkkinen
Asemakaava sekä sanelee kulmauksen puutalojen säilyttämisen että sallii lisärakentamisen. Puutalojen suojelua edellyttivät aikoinaan ely-keskus ja museovirasto.
Mikkelin kaupunki laati asemakaavan, jossa lisärakennusoikeutta on tuntuvasti. Yhteensä tontilla on rakennusoikeutta noin 6 000 kerrosneliötä.
Vanhat rakennukset ja mahdollinen uudisrakennus on kaavassa koplattu, eikä rakennusoikeutta saa erotella. Lisärakentamisesta oli varsin näyttäviä suunnitelmia.
Puutalojen sisäpihalle luonnosteltiin jopa kuusikerroksista puukerrostaloa. Rakentamista mainostettiin puurakentamisen piireissä laajalti. Kaavamääräykset sekä naapurikiinteistöjen ja museoviraston suhtautuminen kuitenkin jarruttivat uudisrakentamista.
Mikkelin kaupunginarkkitehti Ilkka Tarkkanen pohtii, että aikoinaan kaavailtu lisärakentaminen on varsin vaikea toteuttaa. Naapurissa on muun muassa pysäköintialuetta, joten kahteen ensimmäiseen kerrokseen ei voisi sijoittaa ikkunallisia tiloja.
– Vuosien mittaan moni taho on tarkastellut rakentamista, mutta hanke ei ole edennyt. Kyse on aika ongelmallisesta paikasta.
Tarkkanen sanoo, että kaupunki on valmis toimiin, mutta kaupungin ja elyn mahdollisuudet ovat rajalliset.
Tarkkanen sanoo omana kantanaan, että kerrostalon mahdollistava lisärakennusoikeus voitaisiin poistaa kaavaa muuttamalla.
– Kaikki ovat valmiita etenemään, mutta ei ole vastauksia. Jos asemakaava ei houkuttele ketään ja jos hyvä ajatus löytyisi, voitaisiin muuttaa asemakaavaa.
– Tilalle voisi tulla esimerkiksi 1-2-kerroksinen rakennusmassa, vaikkapa sauna tai jotain, joka sopisi pihapiiriin ja miljööseen sekä tukisi puutalokokonaisuutta.
– Ensisijainen tavoite on säilyttää puutalot, mutta kun niiden kunto heikkenee, suojeluarvo menee. Kun kriittinen piste ylitetään, voi harkita uutta asemakaavaa.
Matleena Pulkkinen sanoo, että kerrostalorakentamista on pohdittu useaan kertaan.
– Kuitenkaan niiden tahojen, joiden kanssa tilannetta on arvioitu, ei olla edetty.
– Kaiken lisäksi tällä hetkellä on huonoin mahdollinen ajankohta realisoida mitään. Olemme ehdottaneet, että tontille tehtäisiin hallinnonjakosopimus, mutta siihen kaupunki ei ole suostunut.
Jaolla eroteltaisiin puutalot ja uudisrakennusoikeus. Pulkkinen sanoo, että koko hankkeen rasite on puutalojen suojeluvaatimus.
– Tämä on kipeä asia yksityiselle omistajalle. Toivottavasti löytyisi joku taho, jonka avulla vaalittaisiin vanhoja rakennuksia ja saataisiin samalla sisäpihan hankkeelle ratkaisu, sanoo Pulkkinen.
Etelä-Savon alueellisen vastuumuseon rakennustutkija Katri Nousiainen tuntee Pulkkisenkulman tilanteen.
Lainsäädäntö on muuttunut puutalokulman suojelukäsittelystä niin, että vastaavat asiat kuuluvat alueelliselle vastuumuseolle. Nousiainen oli parisen vuotta sitten Mikkelissä tutustumassa puutalokulmaan kaupungin ja ely-keskuksen sekä omistajan edustajan kanssa.
– Kulttuurihistorialliset arvot edellyttävät puutalojen suojelua. Tuon katselmuksen jälkeen ei ole kuulunut tilanteesta mitään uutta. Lähtökohta on se, että rakennukset olisi hyvä saada kuntoon, mutta eri asia on, miten se käytännössä tapahtuu, sanoo Nousiainen.
Onko mahdollista purkaa suojelumääräys?
– Jos suojeluarvot häviävät, voi katsoa, että suojelulle ei ole perustetta. Eihän tämä hyvältä näytä. Suojelun purkaminen vaatii asemakaavan muutoksen.
Nousiainen sanoo, että hän ei tunne lähemmin kiinteistönomistajan tilannetta.
– Elyn ja museoviraston kautta on mahdollista saada avustusta kunnostukseen. Löytyisikö vaikkapa joukkorahoituksella sellaisia, jotka olisivat halukkaita kulttuuriperinnön säilyttämiseen? Mieleen tulee myös oppilaitosyhteistyö. Rakennukset voisivat toimia harjoituskohteina, tuumii Nousiainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti