Tuppuralan koulu palaa Mikkelissä: "Täyden palon vaihe menossa", vahvistaa pelastuslaitos
Koulun läheisellä alueella autoilua ja kulkemista tulee välttää toistaiseksi, pelastuslaitos ohjeistaa. Poliisi ohjaa liikennettä.
Onni Ojala
Tupputalan koululla syttyi tulipalo noin kello 19 aikaan keskiviikkoiltana.
Mikkelin Nuottakadulla sijaitsevassa Tuppuralan koulussa on syttynyt tulipalo keskiviikkoiltana. Hälytys rakennuspalosta tuli kello 19.23.
Kohteeseen lähetettiin heti lähemmäs kymmenkunta Etelä-Savon pelastuslaitoksen yksikköä.
Onni Ojala
Palo levittää savua voimakkaasti.
— Tuppuralan koulu palaa täyden palon vaiheessa, Etelä-Savon pelastuslaitokselta kerrottiin illalla kello 20.20 aikaan.
Pelastuslaitos pyytää, että liikennöintiä ja kulkemista Tuppuralan koulun lähellä vältetään. Paikalla on poliisi ohjaamassa liikennettä.
— Alueella liikkuu runsaasti pelastuslaitoksen ajoneuvoja ja liikenne tulee ruuhkautumaan. Pyydämme, ettei alueella liikuttaisi, pelastuslaitos tiedotti illalla kello 20.30 jälkeen.
Anssi Rautio
Tuppuralan koulussa on syttynyt tulipalo.
Savunmuodostus on runsasta.
— Palosta aiheutuu runsasta savunmuodostusta. Lähellä olevien kiinteistöjen asukkaita pyydetään välttämään ulkona liikkumista sekä sulkemaan ovet, ikkunat ja ilmanvaihdon, Etelä-Savon pelastuslaitoksen Facebook-sivulla todetaan.
Anssi Rautio
Palopaikalla on ihmisiä seuraamassa sammutustöitä.
— Koulu roihahti hetki sitten isoihin liekkeihin. Palosta muodostuu paljon mustaa savua, kertoo palopaikalla oleva Länsi-Savon uutistoimittaja Henri Häkkinen.
—Palo on selkeästi voimakkaimmillaan koulun toisessa siivessä. Tulipalo on levinnyt kaksikerroksisen koulun molempiin kerroksiin, Häkkinen kuvailee.
Anssi Rautio
Koulupalo havaittiin keskiviikkona illalla hieman kello 19:n jälkeen.
Tulipaloa on seuraamassa arviolta sata ihmistä, Häkkinen kertoo illalla kahdeksan aikaan.
Tulipalon sammutustöihin lähetettiin pelastuslaitoksen yksiköitä Mikkelistä, Otavasta, Hiirolasta ja Anttolasta.
Anssi Rautio
Koulun tulipalosta muodostuu runsaasti tummaa savua.
Muokattu uutista illalla kello 20.12 ja kello 20.22 ja kello 20.34 ja kello 20.46. Lisätty palopaikalta ja pelastuslaitokselta saatuja uusia tietoja sekä pelastuslaitoksen pyyntö lähiseudun asukkaille. Länsi-Savo seuraa Tuppuralan koulun tulipalon sammutustöitä.
Antti Rinteen (sd.) hallitukseen tulee 19 ministeriä. SDP saa seitsemän salkkua, keskusta viisi, vihreät kolme ja RKP ja vasemmistoliitto kumpikin kaksi.
Kokoamme tähän juttuun lyhyet kuvaukset kaikista ministereistä.
Antti Rinne, pääministeri, SDP
Antti Rinne, 56, on toiminut SDP:n puheenjohtajana toukokuusta 2014 lähtien. Hän on toisen kauden kansanedustaja, mutta nousi ensimmäistä kertaa ministeriksi heti puheenjohtajaksi tultuaan. Rinne toimi vajaan vuoden ajan valtiovarainministerinä Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallituksissa.
Ennen poliitikon uraansa lakimiehen koulutuksen saanut Rinne tuli tunnetuksi tiukkana ammattiyhdistysjohtajana. Politiikkaan hän siirtyi Ammattiliitto Pron puheenjohtajan paikalta.
Sanna Marin, liikenne- ja viestintäministeri, SDP
Sanna Marin on Tampereelta.Antti Eintola / Yle
Sanna Marin, 33, on puolueensa ensimmäinen varapuheenjohtaja ja nouseva tähti. Hän on kerännyt komeita henkilökohtaisia äänimääriä niin valtakunnallisissa vaaleissa kuin paikallispoliitikkonakin. Marin johti Tampereen kaupunginvaltuustoa vuosina 2013–2017.
Sanna Marin nousi esiin SDP:n kannalta kriittisellä hetkellä, kun hän sijaisti puheenjohtaja Antti Rinnettä tämän sairastuttua vakavasti eduskuntavaalien kynnyksellä. Marin tutki hallintotieteiden gradussaan poliittista johtamista.
Ville Skinnari, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, SDP
Ville Skinnari on Lahdesta.Jukka-Pekka Flander
Ville Skinnari, 45, kuuluu SDP:n talousosaajiin ja poliittisesti hänet sijoitetaan usein puolueen oikealle laidalle. Skinnari on SDP:n kolmas varapuheenjohtaja. Sekä kauppatieteiden että oikeustieteen tutkinnot suorittanut lahtelainen on opiskellut ja työskennyt pitkään myös ulkomailla.
Toisen kauden kansaedustaja on entinen SM-tason jääkiekkoilija ja pitkäaikaisen demaripoliitikon ja entisen ministerin Jouko Skinnarin poika.
Sirpa Paatero, kunta- ja omistajaohjausministeri, SDP
Sirpa Paatero on Kotkasta.Kimmo Brandt / AOP
Sirpa Paatero, 54, on istunut eduskunnassa vuodesta 2006 lähtien ja johtaa SDP:n puoluevaltuustoa. Paatero toimi omistajaohjauksesta vastaavana kehitysministerinä syksystä 2014 seuraavan vuoden vaaleihin asti.
Kotkalainen Paatero on siviiliammatiltaan ehkäisevän päihdetyön ohjaaja. Hän on kotikaupunkinsa valtuutettu ja toiminut lukuisissa luottamustehtävissä. Paateroa kuvataan puheenjohtaja Rinteen luottonaiseksi.
Tytti Tuppurainen, eurooppaministeri, SDP
Tytti Tuppurainen on Oulusta.Martti Kainukainen / Lehtikuva
Tytti Tuppurainen, 43, on kolmannen kauden kansanedustaja Oulusta, jossa hän on toiminut myös kaupunginvaltuutettuna vuosituhannen alusta lähtien. Tuppurainen haastoi Antti Rinteen puheenjohtajakisassa vuoden 2017 puoluekokouksessa.
Tasa-arvokysymykset ovat Tuppuraisen sydäntä lähellä. Hän on demarinaisten puheenjohtaja ja koko eduskunnan naisverkoston vetäjä. Oulun yliopistosta valmistunut Tuppurainen opiskeli pääaineenaan germaanista filologiaa.
Krista Kiuru, perhe- ja peruspalveluministeri, SDP
Krista Kiuru on Porista.Jarno Kuusinen / AOP
Krista Kiuru, 44, on SDP:n kokenut ja sitkeä luottopakki. Erityistä huomiota Kiuru sai viime hallituskauden loppuvaiheen värikkäiden sote-neuvotteluiden keskushahmona, kun hän johti sosiaali- ja terveysvaliokuntaa.
Porilainen Kiuru on neljännen kauden kansanedustaja ja hänellä on monipuolinen ministerikokemus Kataisen–Stubbin hallituskaudelta 2011–2015. Kiuru toimi neljän vuoden aikana asunto- ja viestintäministerinä, opetusministerinä sekä opetus- ja viestintäministerinä.
Timo Harakka, työministeri, SDP
Timo Harakka on helsinkiläinen.Lehtikuva
Timo Harakka, 56, on toisen kauden kansanedustaja ja yllätysnimi SDP:n valintojen joukossa. Työministerin pestiä tarjottiin ensin Antti Lindtmanille, joka kuitenkin halusi jäädä eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.
Äänekoskella syntynyt, nykyään helsinkiläinen Harakka tuli ennen poliitikonuraansa tunnetuksi toimittajana. Hän juonsi 2000-luvun alussa ensin Ylen Musta laatikko -ohjelmaa ja sitten Pressiklubia. Poliitikkona Harakka on pyrkinyt profiloitumaan talousosaajana, ja on muun muassa kirjoittanut kaksi kirjaa edellisen vuosikymmenen talouskriiseistä. Koulutukseltaan Harakka on teatteritieteen maisteri.
Mika Lintilä, valtiovarainministeri, keskusta
Mika Lintilä, 53, nousi väistyvän hallituksen elinkeinoministeriksi Olli Rehninsiirryttyä Suomen Pankkiin joulukuussa 2016. Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva Lintilä on varsin kokenut poliitikko: hän on istunut eduskunnassa vuodesta 1999 lähtien.
Mika Lintilä tulee Toholammilta. Raila Paavola / Yle
Lintilä on ylioppilasmerkonomi ja hallintotieteiden kandidaatti ja perehtynyt valiokuntatyössään muun muassa talouskysymyksiin.
Antti Kaikkonen, puolustusministeri, keskusta
Antti Kaikkonen asuu Tuusulassa. Jouni Immonen / Yle
Antti Kaikkonen, 45, on varsin kokenut ja monessa sopassa keitetty keskustavaikuttaja. Hän on viidennen kauden kansaedustaja ja keräsi huhtikuun vaaleissa Uudeltamaalta tähän mennessä suurimman henkilökohtaisen äänisaaliinsa, yli 10 000 ääntä.
Ministerinä Kaikkonen ei ennen ole toiminut. Viime hallituskausi kului pääosin eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävässä. Häntä on pidetty vahvana ehdokkaana Juha Sipilän seuraajaksi keskustan puheenjohtajana.
Kaikkosen uraa on varjostanut hänen Nuorisosäätiö-vaalirahoitusjutussa vuonna 2013 saamansa viiden kuukauden ehdollinen vankeustuomio.
Annika Saarikko, tiede- ja kulttuuriministeri, keskusta
Annika Saaarikko on Turusta. Kimmo Brandt / AOP
Annika Saarikko, 35, oli sote-asioista vastaavana hallituksen jäsenenä Sipilän hallituksen näkyvimpiä ministereitä, vaikka piti perhe- ja peruspalveluministerin salkkua alle kahden vuoden ajan.
Sanavalmista ja suosittua Saarikkoa on yleisesti veikkailtu keskustan seuraavaksi puolueen puheenjohtajaksi, mutta hän on torjunut ajatuksen perhesyihin vedoten. Kolmannen kauden kansanedustaja toimi ennen kansanedustajauraansa useiden ministerien avustajana.
Hanna Kosonen, tiede- ja kulttuuriministeri, keskusta
Hanna Kosonen tulee Savonlinnasta. Petri Vironen / Yle
Hanna Kosonen, 43, on toisen kauden kansanedustaja. Hän sijaistaa Annika Saarikkoa tiede- ja kulttuuriministerinä tämän äititiysloman ajan.
Hän on toiminut viime vaalikaudella keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ja keskittyi hallitusneuvotteluvaiheessa koulutuskysymyksiin. Kosonen on Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Kosonen on entinen huippu-urheilija. Hän voitti hiihtosuunnistuksessa MM-kultaa ja pronssia vuosituhannen alussa.
Katri Kulmuni, elinkeinoministeri, keskusta
Katri Kulmuni tulee Lapista, Torniosta.Laura Railamaa / Yle
Katri Kulmuni, 31, on keskustan varapuheenjohtaja Torniosta. Toisen kauden kansanedustajan poliittinen ura on ollut nousujohteinen ja ministerinsalkku on sille luonteva jatke. Tornion kunnanvaltuustoa johtava Kulmuni on vaaleissa ollut Lapin keskustalainen ääniharava.
Kulmuni on valmistunut Lapin yliopistosta pääaineenaan kansainväliset suhteet. Kulmuni toimi vuosikymmenen alussa Paavo Väyrysen lehdistöavustajana. Hän on opiskellut Pietarissa ja toimii Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajana.
Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri, keskusta
Jari Leppä on maanviljelijä ja kotoisin Etelä-Savon Pertunmaalta.Jarno Kuusinen / AOP
59-vuotias Jari Leppä edustaa Rinteen hallituksessa keskustalaista kokemusta ja maatalouden tuntemusta sekä Kaakkois-Suomen vaalipiiriä. Leppä toimi Sipilän hallituksen maatalousministerinä keväästä 2017 lähtien.
Leppä on ammatiltaan maanviljelijä. Hän on kuudennen kauden kansanedustaja ja Pertunmaan kunnanvaltuutettu.
Pekka Haavisto, ulkoministeri, vihreät
Pekka HaavistoPekka Tynell / Yle
Pekka Haavisto, 61, kuuluu vihreiden näkyvimpiin, pitkäaikaisimpiin ja suosituimpiin valtakunnanpoliitikkoihin. Hän on mittauttanut valtakunnallista kannatustaan kahdesti presidenttiehdokkaana ja tullut molemmilla kerroilla toiseksi. Haavisto on istunut eduskunnassa useita kausia vuodesta 1987 lähtien ja ollut kahdesti ministerinä.
Haavisto on ollut vihreiden puheenjohtaja kahdesti. Nykyinen pesti alkoi Touko Aallon väistyttyä puheenjohtajan tehtävästä terveysongelmien vuoksi ja päättyy uuden puheenjohtajan valintaan kesäkuun puoluekokouksessa. Haavisto johti puolueensa tänä keväänä kahteen vaalivoittoon.
Maria Ohisalo, sisäministeri, vihreät
Maria OhisaloMarkku Ulander / Lehtikuva
Maria Ohisalo, 34, on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja kaikella todennäköisyydellä vihreiden seuraava puheenjohtaja. Hän on ilmoittanut hakevansa tehtävään, eikä yhtään haastajaa ole ilmoittautunut kesäkuun puoluekokoukseen.
Sosiologiasta tohtoriksi väitellyt helsinkiläinen Ohisalo on työskennellyt köyhyystutkijana ennen poliitikon uraansa. Hän nousi voimalla valtakunnan julkisuuteen sijaistaessaan sairaslomalle jäänyttä Touko Aaltoa vihreiden puheenjohtajana syksyllä 2018.
Krista Mikkonen, ympäristö- ja ilmastoministeri, vihreät
Krista Mikkonen voitti äänestyksen ympäristöministerin paikasta yhdellä äänellä vihreiden puoluevaltuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa.Roni Rekomaa / Lehtikuva
Krista Mikkonen on 46-vuotias toisen kauden kansanedustaja. Hän nousi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi syyskuussa 2016. Mikkonen on ollut vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana kolme kertaa ennen valituksi tulemistaan. Hän on ollut aikanaan ehdolla myös europarlamenttivaaleissa toiminut pitkään Joensuun kunnallispolitiikassa.
Eduskuntavaaleissa äänipottiaan kasvattanut Krista Mikkonen Savo-Karjalan vaalipiirin ainoa vihreä kansanedustaja. Hän koulutukseltaan biologi.
Li Andersson, opetusministeri, vasemmistoliitto
Li AnderssonPekka Tynell / Yle
32-vuotias Li Andersson on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja puolueensa valovoimaisin poliitikko. Hän on profiloitunut suora- ja sujuvasanaisena oikeistopolitiikan arvostelijana ja nauttii omiensa joukossa vankkaa kannatusta. Ministerin salkkuun hän tarttuu ensimmäistä kertaa.
Turkulainen Andersson oli huhtikuun vaaleissa toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas koko maassa. Kaksikielinen Andersson on Turun kaupunginhallituksen jäsen. Hän valmistui valtiotieteen kandidaatiksi Åbo Akademista vuonna 2010.
Hanna Sarkkinen,sosiaali- ja terveysministeri, vasemmistoliitto
Hanna SarkkinenMikko Stig / Lehtikuva
Oululainen Hanna Sarkkinen, 31, nousee ministeriksi toisella kansanedustajakaudellaan. Hän keräsi yli 11 000 ääntä eduskuntavaaleissa ja oli äänimäärällään koko vaalipiirinsä kakkonen keskustan Juha Sipilän jälkeen.
Sarkkinen on toiminut monissa luottamustehtävissä sekä puolueessaan että kunnallispolitiikassa ja hän on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja. Sarkkinen on filosofian maisteri Oulun yliopistosta. Tehtävä jaetaan kahden vuoden jaksoon Aino-Kaisa Pekosen kanssa.
Aino-Kaisa Pekonen, sosiaali- ja terveysministeri, vasemmistoliitto
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen saapuu hallitustunnustelija Antti Rinteen yhteistapaamiseen eduskunnassa Helsingissä 8. toukokuuta.Martti Kainulainen / Lehtikuva
Aino-Kaisa Pekonen, 40 on kolmannen kauden kansanedustaja. Pekonen on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kotoisin Riihimäeltä.
Pekonen jakaa ministerinsalkkunsa Hanna Sarkkisen kanssa kahden vuoden jaksoon. Pekonen aloittaa ministerinä.
Sanvalmis Pekonen on toiminut ennen poliittista uraansa lähihoitajana. Hän on perehtynyt varsin hyvin esimerkiksi sote-uudistukseen.
Anna-Maja Henriksson, oikeusministeri, RKP
Anna-Maja Henriksson on Pietarsaaresta.Jouni Immonen / Yle
Anna-Maja Henriksson, 55, on puolueensa puheenjohtaja ja itseoikeutettuna RKP:n toinen ministeri Rinteen hallituksessa. Hän toimi oikeusministerinä vuodet 2011–2015. Henriksson ryhtyi johtamaan RKP:tä läpi puolueelle harvinaisen oppositiotaipaleen, kun hänet valittiin RKP:n ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi kesällä 2016.
Pietarsaarelainen Henriksson on koulutukseltaan varatuomari. Hän istui edellisen eduskuntakauden perustuslakivaliokunnassa.
Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri, RKP
Thomas Blomqvist on Tammisaaresta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Thoman Blomqvist, 54, on kokenut RKP:n edustaja ja toiminut viimeksi eduskuntaryhmän puheenjohtajana. RKP:lle hieman yllättäen lohjennut toinen ministerisalkku meni puheenjohtaja Henrikssonin mukaan Blomqvistille, koska tämä on tehnyt eduskunnassa pitkään töitä ja nyt "oli hänen vuoronsa".
Tammisaaresta kotoisin oleva maanviljelijä nousi eduskuntaan vuonna 2007. Viime vaalikaudella hän oli eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja.
Leijonat teki ihmeestä totta — Mörkö löi kaksi maalia finaalissa
EPA-EFE/CHRISTIAN BRUNA
Marko Anttila teki kaksi maalia Kanadan verkkoon MM-finaalissa.
Suomi pelasi Slovakiassa satumaisen MM-turnauksen – ja sai sille vielä onnellisen lopun.
Leijonat juhlii maan jääkiekkohistorian kolmatta maailmanmestaruutta kaadettuaan MM-finaalissa Kanadan maalein 3–1.
Ihmeellistä historian sattumaa on, että mestaruus tuli samassa kaupungissa ja saman päävalmentajan johdolla kuin viimeksi. Jukka Jalonen ja Bratislava näyttävät olevan Leijonille lyömätön yhdistelmä.
Satutarinan kuningas ei kuitenkaan lopulta ollut Jalonen, vaan joukkueen kapteeni Marko Anttila.
Anttila teki finaalissa Suomen kaksi ensimmäistä maalia. Erimuotoisia ”Mörkö!”-huutoja oli raikunut Ondrej Nepelan Arenan lehtereillä ja käytävillä jo ennen maaleja. Sen jälkeen, kun Anttila oli maalannut ensin ajassa 22.35 ja 42.35 – siis sekunnilleen 20 minuutin välein – yleisön huudot voimistuivat uusille desibeliluvuille.
Illan päätteeksi koko leijonalauma oli Anttilan ympärillä, kun 203-senttinen Leijona-kapteeni nosti maailmanmestaruuspokaalin korkeuksiin kohti hallin kattoa.
Leijonat taisteli finaalissa vaikeuksien kautta voittoon. Avauserä oli täysin Kanadan hallintaa, ja lukemat olisivat voineet olla suuremmatkin kuin 1-0 vaahteralehtipaidoille.
Suomi sai kyllä hyvän tilaisuuden avausmaalin tekoon, kun Jere Sallinen polki alivoimalla kohti läpiajoa ja tuli kampatuksi. Suomelle tuomittiin rankkari, jota ampumaan asettui Oliwer Kaski. Kasken viileä laukaus osui Matt Murrayn patjan kulmaan – pari senttiä ylemmäs, niin sisällä olisi ollut.
Kanadan maali syntyi erälle ominaisesta tilanteesta. Suomella oli vaikeuksia päästä omista pois. Kun Toni Rajalan purkuyritys epäonnistui, kanadalaispakki Shea Theodore poimi kiekon ja viiletti maalintekoon.
Erän lopulla Tyler Myers täräytti Suomen maalin yläristikkoon sellaisen lämärin, että maali tärähti paikoillaan.
Suomi löysi kateissa olleen energiansa toisessa erässä varhaisen tasoitusmaalin ansiosta. Sen arkkitehdit olivat näiden kisojen kaksi suurinta Leijona-hahmoa. Kaapo Kakko hankki Suomelle ylivoiman lähdettyään rohkeasti ohittamaan Theodorea ja pakottamalla hänet kamppiin. Ylivoimalla maalasi Anttila, jolle tämä oli kolmas iso osuma kolmanteen perättäiseen peliin.
Maali muutti pelinkuvan täysin. Suomi vyöryi toistuvasti vaarallisiin hyökkäyksiin. Viisi minuuttia maalista Anttila oli lähellä osua uudestaan, mutta laukaus osui tällä kertaa tolppaan.
Erän lopussa oli Kanadan Pierre-Luc Dubois'n vuoro kolistella maalirautoja. Muutenkin Kanada sai erän loppua taas otetta pelistä.
Kohtalonpaikka oli viimeisellä 20-minuuttisella. Ennen finaalia Leijonat oli päästänyt kolmansissa erissä vain yhden maalin tasakentällisin. Päävalmentaja Jalonen toi tämän faktan esiin loppuottelun alla ja piti sitä jonkinlaisena signaalina joukkueen vahvasta henkisestä jänteestä.
Sanoille löytyi taas katetta. Veli-Matti Savinaisen röyhkeä päätypeli petasi paikan Anttilalle, joka räväytti A-luokan viimeistelyn aivan yläputken alle.
Maalien jälkeen voiton takuuksi tarvittiin Leijona-vahti Kevin Lankisen huippuesitys. Lauantain välierässä Venäjän nollannut Lankinen oli jälleen kylmänviileä ja pysäytti Kanadan huippupaikkoja toisensa perään. Hänelle kertyi ottelussa peräti 43 torjuntaa.
Ajassa 55.54 syntynyt Harri Pesosen 3–1-maali hellitti painetta Leijonien niskasta, mutta ei vielä ratkaissut peliä. Kanada tiedosti tilanteensa tukaluuden ja veti Murrayn lähes välittömästi maalinsa suulta. Lankinen seisoi muurina maalinsa suulla ja puolustajat blokkasivat vetoja mustelmia säästelemättä.
Toisin kuin lauantaina, tällä kertaa tuomareiden ei voinut sanoa sorsineen Suomea. Leijonat selvisi useammistakin rikkeistä ilman rangaistusta, kun taas Kanada ei saanut armoa raitapaidoilta.
"Suomi rakastaa Mörköä" — Kapteeni Marko Anttilan maali kannatteli Suomen sensaatiovoittoon Venäjästä ja MM-finaaliin
Välierän sankari Marko Anttila on huippusuosittu joukkueen sisällä ja koko kansan keskuudessa.
AOP / Alexander Demianchuk
Marko Anttila vei maalillaan Suomen finaaliin.
Suomi pelaa sunnuntaina jääkiekon MM-finaalissa. Matka sinne on ollut koko joukkueen rakentama, mutta ratkaisuhetkillä valokeilassa paistattelee yksi ylivoimainen yksilö.
Leijonien kapteeni Marko Anttila oli turnauksen alkutaipaleen ajan roolipelaaja ja tärkeä hengenluoja, mutta pelasi seitsemän ensimmäistä ottelua tekemättä maaleja. Sitten alkoi tapahtua ihmeitä. Torstaina Anttila teki Leijonien viime hetken tasoitusmaalin Ruotsia vastaan.
Uskon, että Suomen kansa rakastaa Mörköä. — Jukka Jalonen
Lauantaina hän osui uudestaan Venäjää vastaan. Se oli ottelun ainoa maali ja riitti kaatamaan ylivoimaisen ennakkosuosikin.
— Uskomaton juttu kyllä, päävalmentaja Jukka Jalonen sanoi ottelun jälkeen.
Anttila on empaattinen kaveri
Jalonen myönsi, että jos Suomi olisi saanut turnaukseen enemmän NHL-vahvistuksia, Anttila olisi todennäköisesti ollut kapteenin sijaan varakapteeni. Ilman sitä tätä tarinaa ei tällaisenaan olisi. Anttila on huippusuosittu joukkueen sisällä ja koko kansan keskuudessa.
— Hän on niin empaattinen kaveri. Kaikesta näkyy epäitsekkyys ja joukkueen eteen pelaaminen, niin mikä sen hienompaa, Jalonen kuvaili.
— Uskon, että Suomen kansa rakastaa Mörköä.
Hittibiisikin tehty Anttilasta
"Mörkö-Markosta" on toden totta tullut ilmiö, josta on tehty kasapäin meemejä ja nyt myös hittibiisikin.
— Mun mielestä Marko-hype ei voi nousta tarpeeksi, joukkuetoveri Oliwer Kaski sanoi antaen luvan hehkutukseen.
— Hän näyttää esimerkkiä kentällä ja kopissa puheillaan. Kokenut kaveri, joka ottaa kaikki huomioon. Hyvä linkki koutsien ja pelaajien välillä. Uskomaton kapteeni, Kaski jatkoi.
Leijona-hyökkääjä Harri Pesonen muistutti, että Anttila, 33, on kulkenut huipulle pitkän ja hitaan tien.
— V*tusti sekin jätkä on tehnyt hommia urallaan ja ottanut kuraa niskaan oikein huolella. On vinoiltu sieltä sun täältä. Jätkä vetää upeaa kautta ja upeaa turnausta. Hienoa nähdä, kun tuollainen jätkä liidaa meitä, Pesonen sanoi.
Anttila lukee mieluimmin kirjaa
Anttila on kypsynyt, eikä hän anna ulkoisten tekijöiden vaikuttaa keskittymiseensä. Ympäröivästä hypestä hän on kyllä tullut tietoiseksi.
— Jätkät tuovat sitä kopissa esille, joten ei siltä oikein voi välttyäkään. Olen yrittänyt olla rauhallisemmin puhelimen kanssa. Luen ennemmin kirjaa.
Anttila suhtautui huumorilla ja itseironialla myös siihen, että turnauksen alku sujui ilman tehoja, ja nyt on rysähtänyt kunnolla.
— Olisin tänäänkin voinut jo aiemminkin tehdä. Tämä riitti tänään ja syy seisoo tuossa, hän viittoi vierelleen.
Ylisanoja riitti Lankisellekin
Vieressä seisoi voittopelin toinen suursankari, maalivahti Kevin Lankinen. Lankinen keräsi joukkuetovereiltaan samanlaisia ylisanoja kuin Anttilakin.
— Sanat eivät riitä. Aivan uskomaton heppu, ihan järjetön peli, Kaski sanoi.
Lankinen torjui laukauksia jopa päällään, pariinkin kertaan.
— Muutaman kerran kolahti, mutta mitä väliä, mihin osuu, kunhan osuu, hän hymyili.
Elämän pisimmät pari minuuttia
Lankinen myönsi, että ottelu menee hänen uransa isoimpien joukkoon. Hän pelasi vahvan 60-minuuttisen ja kesti Venäjän tulituksen viimeisten minuuttien hurjassa takaa-ajossa.
— Varmaan yksi elämäni pisimmistä pariminuuttisista, Lankinen sanoi ja jakoi kiitosta myös laukauksia blokanneille kenttäpelaajille.
Palautumisaika MM-finaaliin jää lyhyeksi, mutta sitä on kuitenkin enemmän kuin vastustajalla. Kanada ja Tshekki pelasivat toista välierää Länsi-Savon mennessä painoon.
Anttilakin kellotti ottelussa yli 18 minuutin peliajan.
— Kyllä tämä palauttelua vaatii. Ei voitto ilmaiseksi tullut. Mutta yksi peli jäljellä, sitten kaksi kuukautta lomaa. Kyllä minä ainakin jaksan vetää sen ihan täysillä, Anttila vakuutti. TAKAISIN
