Osuuskauppa Suur-Savo takoi hyviä lukuja alkuvuonna – Mikkelin uusi Prisma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2025 joulumarkkinoille
Osuuskauppa Suur-Savon liikevaihto ja tulos ovat säilyneet toisena koronavuonna hyvällä tasolla.
maanantai 20. syyskuuta 2021
20.09.21 Ma Mikkelin uusi Prisma
lauantai 18. syyskuuta 2021
18.09.21 La Villieläinhoitolassa robottiruohonleikkureiden silpomia siilejä
Villieläinhoitolassa hoidetaan robottiruohonleikkureiden silpomia siilejä nyt päivittäin – villieläimet tunnistavia robotteja saadaan vielä odottaa
Robottiruohonleikkurien turvastandardit edellyttävät esimerkiksi ihmisen jalan tunnistamista. Pientä siiliä tai oravaa laitteet eivät tunnista – vielä.
HANNE LEIWO
Liian moni siili on joutunut robotti- tai siimaleikkurin silpomaksi
Kuuntele
Mustasaaressa Nordic Wildlife Care -villieläinhoitolassa Pohjanmaalla on ollut poikkeuksellisen monta siiliä hoidettavana tänä syksynä.
VIlliläinhoitolan omistaja Markku Harju kertoo, että siilejä on pahimmillaan tullut hoitoon useita päivässä tai lähes kymmenen viikonlopussa. Keskenkasvuisia hoitoon tuotavia siilejä on ollut paljon.
Osa hoitoon tuotavista siileistä on vahingoittunut siimaleikkurissa tai robottiruohonleikkurissa.
– Useimmilla on esimerkiksi puolet kasvoista, kuonosta, mennyt. Se on selvästi siimaleikkurin tai automaattiruohonleikkurin jälki.
Harju arvelee, että ainakaan vanhemmat robottiruohonleikkurit eivät reagoi, jos törmäävät pieniin, muutaman sadan gramman painoisiin ja muutaman sentin korkuisiin siilehin.
– Ne menee suorastaan sen yli.
Harju suosittelee, että hämärällä ja pimeällä robottiruohonleikkureita ei käytettäisi. Siilit liikkuvat silloin, joten riski jäädä leikkurin alle on suurempi. Myös siimaleikkurin käyttäjän olisi hyvä olla tarkkana eikä touhuta illalla.
Siili jää yhä tunnistamatta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) testautti viime keväänä neljä omakotipihoille soveltuvaa robottiruohonleikkuria.
Leikkurit läpäisivät testit, eikä niissä havaittu teknisiä turvallisuuspuutteita.
Tukes kiinnitti kuitenkin testin yhteydessä huomiota siihen, että robottiruohonleikkurit eivät ehkä tunnista eteensä tulevia pieniä eläimiä.
Ihmiseen ja omaisuuten törmäämiseen varautuminen kuuluu niiden turvallisuusvaatimuksiin, mutta turvallisuussuunnittelussa ei ole erityisesti vaatimuksia pihapiirin eläinten varalle, sanoo ylitarkastaja Kimmo Hakala.
– Leikkurien maavara ja suojapuskurit määritellään turvallisuusstandardin mukaan. On otettu aikuisen jalasta malli ja tuotestandardin testi läpäistään, kun leikkuri ei nouse jalan päälle.
Tunnistamista on lisäksi päivitetty lapsen jalkamallilla.
– Luonnonkappaleista kuten siileistä ei ole standardissa testikohtaa. Jos siili poikkeaa kovasti ihmisen jalan muodosta, voi olla, että laite ei tunnista sitä.
Hakalan mukaan laitevalmistajat ovat alkaneet pohtia tuotteidensa tätä puolta viime aikoina ja kehittää tuotteitaan villieläinystävällisemmiksi.
Yksi mahdollisuus voisi olla, että automatisoidut laitteet kehittyisivät tunnistamaan ympäristöään skannaamalla erilaiset muodot, kuten siilit. Tekniikan kehittyminen vie kuitenkin vielä aikaa.
– Tämä on vielä spekulaatiota. Ongelmakohdat on kuitenkin tunnistettu ja tuotteet kehittyvät koko ajan.
Käyttäjän vastuu
Myös Tukesista ohjeistetaan, että robottiruohonleikkurin käyttäjä sekä määrittäisi robotin leikkausalan niin, että mahdolliset eläinten liikkumisalueet jäisivät sen ulkopuolelle. Samoin ohjelmoinnilla voi välttää leikkurin liikkumisen eläinten liikkumisaikana.
– Parastahan olisi, että käyttäjä itse valvoisi leikkurin toimintaa, mutta ehkä automaattiominaisuus menettää vähän merkitystään, jos tälle tielle lähtee, Hakala sanoo.
Hakalan mukaan siimaleikkurionnettomuuksista ei ole tullut Tukesiin ilmoituksia. Niitäkin valvotaan omilla tuotestandardeillaan. Silti:
– Käyttäjän täytyy tietää minne menee [leikkaamaan] ja missä pyörii. Käyttäjällä on vastuu, Hakala sanoo.
perjantai 17. syyskuuta 2021
17.09.21 Pe HUSin alueella kolmas koronarokotuskierros
HUSin alueella alkaa kolmas koronarokotuskierros – syynä vanhenemassa olevat rokotteet
Rokotusten aloittamiselle on sosiaali- ja terveysministeriön suullinen lupa. HUS Apteekin varastossa on noin 15 000 Modernan koronavirusrokotetta, jotka vanhenevat ensi keskiviikon jälkeen.
VESA MARTTINEN
•
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on päättänyt yhdessä alueen kuntien kanssa käynnistää kolmansien koronavirusrokoteannosten antamisen välittömästi, jotta vanhenemassa oleva rokote-erä saadaan hyödynnettyä.
Päätös syntyi eilen torstaina Uudenmaan alueellisessa koordinaatioryhmässä.
HUS ja kunnat päättivät käynnistää koronavirusrokotteen kolmansien annosten antamisen niille immuunipuutteisille henkilöille, jotka pystytään tavoittamaan käytettävissä olevan ajan puitteissa. Lisäksi rokotteita annetaan koronaviruspotilaita hoitavalle sote-henkilöstölle, jotka saivat rokotteen ensimmäiset annokset kolmen viikon väliajalla vuoden alussa.
– Kolmannen rokotuskierroksen käynnistäminen ennen asetuksen voimaan tuloa on poikkeuksellista, mutta katsoimme, että rokotteiden vanheneminen on riittävä peruste tähän ratkaisuun, kertoo alueellisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja Jari Petäjä HUSin tiedotteessa.
Petäjän mukaan toimien aloittamiselle on saatu sosiaali- ja terveysministeriöstä suullinen lupa.
HUSissa on tehty töitä vanhenemassa olevan rokote-erän hyödyntämiseksi ensimmäisinä ja toisina rokoteannoksina. Rokotteita on tarjottu kunnille, yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja puolustusvoimille.
Osa rokotteista onkin saatu jaettua kuntiin, mutta edelleen HUS Apteekin varastossa on noin 15 000 Modernan koronavirusrokotetta, jonka viimeinen käyttöpäivä on 22.9. eli ensi keskiviikko.
HUSissa toivotaan pikaista päätöstä kolmannen rokotuskierroksen käynnistämisestä, jotta rokotuksia voidaan tämän rokote-erän käytön jälkeen jatkaa. Rokotteiden saatavuus on Uudellamaalla erinomainen eli nyt tehty päätös ei hidasta alueen asukkaiden ensimmäisiä tai toisia rokoteannoksia.
Kunnat tiedottavat immuunipuutteisten henkilöiden rokotuksista sekä sisäisesti oman sote-henkilökuntansa rokotuksista. HUS rokottaa oman henkilökuntansa.
Uusimmat tiedot koronaviruksesta voit lukea päivittyvästä seurannasta.
torstai 16. syyskuuta 2021
17.09.21 Pe Vanhan sähkölaitoksen
Vanhan sähkölaitoksen 50-metrinen piippu kaadettiin Mikkelissä – Länsi-Savo taltioi 35-vuotiaan piipun viimeiset hetket
Vanhan sähkölaitoksen piippu kaadettiin Mikkelissä. Purkutyöt alkoivat torstaiaamuna. Noin kello yhdeltä päivällä 50 metriä korkea piippu oli saatu kaadettua.
tiistai 7. syyskuuta 2021
08.09.21 Ke Urpolan padelkentät
Urpolan padelkentät ovat nyt avoinna – ensi lauantain avajaistilaisuudessa järjestetään maksuton perehdytys lajin saloihin
Urpolassa pääsee nyt lyömään palloa padelin merkeissä. Viime sunnuntaina avattiin pelivuorojen varaaminen kahdelle kentälle. Tulevana lauantaina, joka on kansallinen padelpäivä, vietetään kenttien avajaispäivää. Tuolloin myös kolmas kenttä Urpolassa on valmis pelaamiseen.
7.9.21 Ti Mikkelin Pankalammelle tulee uusi pyörätie
Mikkelin Pankalammelle tulee uusi pyörätie – Rakentaminen alkoi puiden raivauksella
Pankalammen eteläpuolelle Mikkelissä rakennetaan uusi kevyen liikenteen väylä vielä tämän vuoden kuluessa.
08.09.21 To Mitä kahdesti rokotettu voi tehdä?
Mitä kahdesti rokotettu voi tehdä? Pitääkö köhän takia mennä testiin? Tässä helpot vastaukset uuteen koronatilanteeseen
Suomi aikoo luopua kaikista koronarajoituksista syksyn aikana. Ratkaisevassa asemassa ovat alle 40–vuotiaat: jos he innostuvat ottamaan rokotteita nykyistä enemmän, maali on lähellä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio arvioi.
KRISTIINA TOLKKI, ELLI PIIRAINEN
•
Suomi aikoo luopua kaikista koronarajoituksista.
Hallitus julkisti maanantaina uuden koronastrategiansa, jonka tarkoitus oli viitoittaa tie vapauteen. Valtakunnalliset rajoitukset loppuvat ja rajoituksista päätetään tästä lähtien paikallisesti.
Jos tilanne pahenee, hallitus voi painaa hätäjarrua.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) väläytti maanantaina, että rajoituksista luopuminen tarkoittaa myös esimerkiksi kasvomaskeista luopumista. Tähän tilanteeseen päästään vasta, kun 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu. Näillä näkymin tässä tilanteessa ollaan lokakuussa.
Uusi koronastrategia jättää kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä: missä järjestyksessä rajoituksia puretaan ja miten kahdesti rokotetun kannattaa toimia? Etsimme vastaukset seitsemään kysymykseen.
1. Voinko poistaa Koronavilkun?
Koronavilkku kannattaa edelleen pitää käytössä.
Vilkun kautta saat tiedon mahdollisesta altistumisesta, vaikka olisitkin kahdesti rokotettu. Jos altistut koronalle, tiedät hakeutua testiin, jos saat oireita.
2. Pitääkö kahdesti rokotetun käydä testissä, jos yskittää?
Ei, jos olet perusterve, etkä tiedä altistuneesi koronalle missään.
Perusterveillä täysi rokotussarja, eli kaksi rokotetta, antaa erittäin hyvän suojan koronan vakavaa tautimuotoa vastaan. Rokotukset suojaavat sinua oireisen tartunnan saamiselta. Lievien oireiden takia ja ilman ilmeistä altistusta testaus ei aina ole välttämätöntä.
Kaikille kaksi rokotetta ei kuitenkaan tarjoa riittävän vahvaa suojaa, esimerkiksi perussairauden vuoksi, jolloin riski tartunnalle tai jopa vakavammalle tautimuodolle on olemassa.
3. Voinko matkustaa vapaasti ulkomaille?
Voit, koska Suomesta saa aina lähteä ja tulla takaisin. Muiden maiden rajoitukset voivat kuitenkin vaihdella.
Suomen kansalaista ei voi estää lähtemästä ulkomaille tai palaamasta kotiin. EU-maihin voit matkustaa vapaasti, jos sinulla on mukana todistus kahdesta rokotuksesta. Toisesta rokotuksesta on pitänyt kulua vähintään 14 vuorokautta. Englanninkielisen rokotustodistuksen saa Omastakannasta.
Ulkoministeriö suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista EU- ja Schengen-maiden ulkopuolelle. Suositus ei koske maita, joilta Suomi on poistanut rajatarkastukset. Niitä ovat tällä hetkellä esimerkiksi Uusi-Seelanti ja Hongkong.
Jos aiot matkustaa esimerkiksi Aasiaan, kannattaa kuitenkin tarkistaa maakohtaiset rajoitukset. Monet maat ovat sulkeneet rajansa turisteilta, ja rajoitukset voivat muuttua nopeasti.
4. Jatketaanko koronatestausta ja jäljittämistä samalla tavalla kuin ennenkin?
Toistaiseksi niitä jatketaan vanhaan malliin.
Testeihin menosta on kuitenkin erilaisia ohjeita riippuen siitä, missä päin asut. Esimerkiksi Tampereella ja Turussa suositellaan, että lievien oireiden takia sinun ei tarvitse mennä testiin, jos olet kahdesti rokotettu.
Jäljitys ja testaus nielevät kuitenkin niin paljon henkilökuntaa, että hallitus päättää myöhemmin, milloin on aika luopua esimerkiksi kaksi kertaa rokotettujen testaamisesta. Vaarana on, että muut sairaudet jäävät hoitamatta.
5. Kuinka kauan kasvomaskien käyttöä jatketaan?
Kasvomaskisuosituksesta luovutaan sitten, kun rokotekattavuus on saatu riittävän korkealle.
Kaikista rajoituksista voidaan täysin luopua vasta, kun 80–90 prosenttia kansalaisista on rokotettu. Tämä tarkoittaa myös kasvomaskeja. Nyt näyttää siitä, että tässä tilanteessa ollaan lokakuussa. Kasvomaskien käytöstä ei ole lakia, vaan kyseessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkärin Eeva Ruotsalaisen mukaan kasvomaskien käytöstä kannattaisi luopua viimeisenä, ei siis vielä lokakuussa vaan paljon myöhemmin. Kasvomaskit ovat nimittäin sujahtaneet suomalaisten kasvoille ja arkeen luontevaksi osaksi jo nyt. Maskit ovat tuttu näky monissa Aasian suurkaupungeissa, koska se on helpoin tapa pitää kaikenlaiset infektiot loitolla.
6. Jos kahdesti rokotettuna altistun koronalle tänä syksynä, joudunko karanteeniin?
Jos et kuulu ikäsi tai sairauksiesi puolesta riskiryhmään, eikä alueellasi ole pahana riehuva virusmuunnos, et joudu karanteeniin.
Jos altistut koronavirukselle, tartuntatautilääkäri tekee riskiarvion, jossa hän ottaa huomioon tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa rokotteen tehoon. Riskiarvioon vaikuttavat muun muassa paikallinen virusmuunnostilanne, ikäsi ja mahdollinen perustautisi.
Jos tartuntatautilääkäri ei päätä toisin, sinua ei määrätä karanteeniin, jos olet saanut kaksi rokoteannosta ja toisesta annoksesta on kulunut vähintään viikko. Kaksi rokoteannosta suojaa hyvin koronavirustautia ja sen vakavia muotoja vastaan.
7. Voinko kutsua ihmisiä kylään tai järjestää isot juhlat?
Terveet rokotetut ihmiset voivat tavata toisiaan melko vapaasti, ja vaatimus kahden metrin turvavälistä on poistumassa.
Jos voit valita, järjestä juhlat ulkona. Harkintaa kannattaa kuitenkin käyttää, jos joukossa on vieraita, joilla on riski saada tartunta tai vakava tautimuoto. Juhlissa ei kannata udella vieraiden terveystietoja, koska jokainen ihminen päättää itse, haluaako niistä kertoa. Tämä koskee myös saatuja rokotteita tai sairastettua tautia.
Juttua varten käytettiin lähteinä THL:n ja ulkoministeriön verkkosivuja, Husin apulaisylilääkärin Eeva Ruotsalaisen haastattelua, THL:n johtavan asiantuntijan Mia Kontion haastattelua ja sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Pasi Pohjolan haastattelua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)