tiistai 31. elokuuta 2021

01.09.21 Ke Sähköpotkulautojen nopeuksia

 

Sähköpotkulautojen nopeuksia lasketaan pysyvästi – firmat valmiita poistamaan laudat baarien läheltä, yöllinen ajokielto ei innosta

Sähköpotkulautayritykset eivät innostu yöllisestä ajokiellosta. Yrityksistä Voi kehittää ensi kesäksi tekniikkaa, jossa lauta alkaisi “vinkua” käyttäjälleen, jos tämä törttöilee liikenteessä.

Sähköpotkulautojen maksiminopeutta lasketaan 25:stä 20:een kilometriin tunnissa. Lisäksi Helsingissä yöaikaan nopeus laskee 15 kilometriin tunnissa. Kuva: Matti Myller / Yle

Vuokrattavien sähköpotkulautojen nopeuksia lasketaan pysyvästi kaikkina vuorokauden aikoina. Muutos tulee voimaan saman tien.

Asiasta päätettiin tänään tiistaina, kun liikenne- ja viestintäministeriö, sähköpotkulautayhtiöt sekä Helsingin kaupungin edustajat kokoustivat sähköpotkulautojen turvallisuudesta.

Sähköpotkulautayritykset ovat valmiita alentamaan lautojen maksiminopeutta 25:stä 20:een kilometriin tunnissa. Lisäksi lautojen nopeutta rajoitettaisiin Helsingissä 15 kilometriin tunnissa kaikkina öinä ja kaikilla alueilla klo 00–05. Tällä hetkellä öiset nopeusrajoitukset ovat voimassa vain keskusta-alueella.

Tämän lisäksi ministeriö ja Helsingin kaupunki esittävät, että vuokrattaville sähköpotkulaudoille tulee viikonloppuisin yöllinen ajokielto.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan tämä johtuu viikonloppuöisin humalassa tapahtuneista onnettomuuksista.

– Me emme voi yhteiskuntana hyväksyä sitä, että yksityiset toimijat siirtävät kustannuksia julkisen terveydenhuollon hoidettavaksi.

Sähköpotkulautayritykset antavat vastauksensa esitykseen tämän viikon aikana.

– Jos päädytään siihen, että rajoitus astuu voimaan, niin sitten se olisi jo tämän syyskauden käytössä.

Liikenneministeri Timo Harakan mielestä on kova urakka "piilottaa" sähköpotkulautoja baareista palaavilta asiakkailta. Siksi hän ehdottaa, että yksinkertaisesti viikonloppuöiden tarjonta poistettaisiin. Laudoilla ei voisi ajaa esimerkiksi lauantaiyönä kotiin ollenkaan. Kuva: Silja Viitala / Yle

Yritykset toivoivat aluerajoituksia

Sähköpotkulautayritys VOI toivoi, että yöllistä ajokieltoa ei tulisi, vaan ongelma ratkaistaisiin muilla keinoin.

Yritykset ehdottivat tiistaina, että yöaikaan sähköpotkulautoja ei olisi tarjolla baarien lähistöllä. Harakka kuitenkin suhtautuu ehdotukseen varauksella.

– Se on kova homma kuskata sähköpotkulautoja piiloon baarista tulevilta ja baareja on kuitenkin aika monessa eri paikassa Helsingissä. On selkeämpää mennä samaa tietä kuin Oslossa, että viikonloppuöisin tarjontaa ei olisi lainkaan.

Yöllistä ajokieltoa on toivonut muun muassa HUS Akuutin perusterveydenhuollon osastoylilääkäri Arja Kobylin. Hänen mielestään yöllinen ajokielto vähentäisi vakavia loukkaantumisia merkittävästi.

Katso tuorein Yle Uutiset Recin video: Aivovammoja ja murtuneita luita, miten sähköpotkulautojen turvallisuutta voisi parantaa?

– Kiusaus lähteä illanvietosta sähköpotkulaudalla kotiin on niin suuri, että moni valitsee sen, ja tällöin sattuu onnettomuuksia. Humalassa useimmiten loukkaa nimenomaan pään.

Hänen mielestään yhteiskunnalliset hyödyt ja haitat tulisi puntaroida tarkkaan, kun pohditaan ratkaisuja sähköpotkulautojen ongelmiin.

VOI:n operatiivinen johtaja Alastalo ei innostu yöllisestä ajokiellosta.

– Vähän karsastan tätä, koska ei mitään muutakaan liikennemuotoa suljeta yöksi. Meillä on paljon käyttäjiä, jotka ajavat sähköpotkulaudoilla yöaikaan töihin ja olemme saaneet paljon palautetta siitä, että sähköpotkulautailu koetaan hyväksi liikennemuodoksi yöaikaan, koska sillä vältytään mahdolliselta ahdistelulta. Toivon, että löydettäisiin ne oikeat keinot ja hoidettaisiin humalassa ajaminen kuntoon promillerajoitusten avulla.

Sähköpotkulautaonnettomuuksien tilaston toimitti Ylelle Helsingin Töölön sairaalan tukielin- ja plastiikkakirurgian toimialajohtaja Jarkko Pajarinen.

Promillerajasta keskustellaan

Promillerajaa ei näillä näkymin ole tulossa.

Promillerajaa ovat ehdottaneet niin sähköpotkulautayritykset, viranomaiset kuin poliitikotkin. Harakan mukaan on toive on ymmärrettävä, mutta sähköpotkulautojen tapauksessa keino ei ole paras mahdollinen, sillä kyseessä on paikallinen ongelma isojen kaupunkien keskustassa yöaikaan.

– Lainsäädäntö on kovin hidas ja kömpelö väline. Meillä on kuitenkin tulossa laajempi liikenneturvallisuusstrategian päivitys ja siinä varmasti keskustellaan myös promillerajoista.

Poliisi on toivonut promillerajaa sähköpotkulaudoille.

– Mielestäni minkään ajoneuvon kuljettajaksi ei pitäisi ryhtyä päihtyneenä. Toki se poliisin näkökulmasta helpottaisi valvontaa, jos siinä olis joku raja, sanoo Helsingin poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Jani Markkanen.

Ratkaisuksi tekoäly?

Yritykset ovat yrittäneet ratkaista ongelmia kehittämällä lautoja.

Sähköpotkulautayritykset esittivät ratkaisuksi myös ajokursseja. Komisario Markkasen mielestä idea on hyvä.

– Se voisi olla joku kevennetty versio, jossa on käyty ne liikennesäännöt läpi, jotka koskevat sähköpotkulautaa. Silloin ei ainakaan pääsisi kukaan sanomaan, ettei ole koskaan kuullut tällaisista säännöistä.

VOI on kehittänyt sähköpotkulautojen liikennekoulun, mutta se on täysin vapaaehtoinen. Sen suorittamalla käyttäjä saa alennuksia matkoistaan.

Tämän lisäksi VOI:lla on yritetty ratkaista viikonlopun häiriökäyttäytymistä kehittämällä lautojen ominaisuuksia.

– Humalassa ajon estämiseksi olemme tuoneet reaktiotestin sähköpotkulautoihin ja sovelluksessamme hyödynnämme vielä kameraa ja palkitsemme käyttäjän, jos hän käyttää kypärää. Kyseinen testi tulee tehtäväksi 01–05 välillä, Alastalo kertoo.

Testi on pakko tehdä, mutta laudan saa käyttöönsä huolimatta siitä, millaisen tuloksen testistä saa.

Tämän lisäksi apuun on hälytetty myös tekoäly. VOI:lla on käynnissä pilottihanke, jossa konenäön avulla yritetään estää jalkakäytävillä ajo. Kokeilussa testataan uutta kamera- ja konenäköteknologiaa, joka mahdollistaa sen, että sähköpotkulauta tunnistaa paikat, joissa sitä käytetään, kuten pyöräkaistalla, jalkakäytävällä tai tiellä.

– Esimerkiksi jalkakäytävällä ajamisesta lauta voisi ilmoittaa käyttäjälleen äänimerkillä, jotta käyttäjä vaihtaisi oikealle kaistalle. Pilotissa on tarkoituksena myös tutkia, voisiko lauta esimerkiksi hidastaa automaattisesti huomatessaan edessään jalankulkijoita.

Samalla teknologialla pystytään ratkaisemaan pysäköintiin liittyviä ongelmia. Jos sähköpotkulauta ei ole pystyssä, vaan makaa maassa, käyttäjä ei pysty päättämään matkaansa.

TAKAISIN

tiistai 24. elokuuta 2021

24.08.21 Ti Mikkeliin uusi Prisma

 

Mikkeliin on tulossa uusi Prisma – Paikaksi on kaavailtu Veturitallien aluetta Satamalahden vierestä

Osuuskauppa Suur-Savon järjesti tiedotustilaisuuden Mikkelin uudesta Prismasta Mikkelin Klubilla tiistaina. Kuvassa toimitusjohtaja Ari Miettinen. TARU HOKKANEN

Osuuskauppa Suur-Savo aikoo rakentaa Mikkeliin uuden Prisman. Uutta liikepaikkaa on kaavailtu Mikkelin Veturitallien läheisyydessä olevalle noin 7,5 hehtaarin tavaraterminaalialueelle.

Mikkeliin on tulossa uusi Prisma, ja paikaksi on kaavailtu Veturitallien aluetta Satamalahden vierestä – 20–30 miljoonan euron investoinnille ei ole vielä tarkkaa aikataulua

Mikkelin uutta Prismaa suunnitellaan Veturitallien ja valtatien väliselle alueelle. Postin käyttämä terminaali, joka on kuvan vasemmassa laidassa väistyy. TARU HOKKANEN

Osuuskauppa Suur-Savo aikoo rakentaa Mikkeliin uuden Prisman. Uutta liikepaikkaa on kaavailtu Mikkelin Veturitallien läheisyydessä olevalle noin 7,5 hehtaarin tavaraterminaalialueelle.

Mikkeliin kaavaillun uuden Prisman liikennejärjestelyt kaupungin työpöydälle: Miten Viitostieltä parkkipaikalle ja ajetaanko autolla junaradan ali Veturitalleille? – Oman mausteensa suunnitteluun tuovat alueella elävät lokit

Mikkelin kaupunki aloittaa liikenteeseen, hulevesiin sekä lokkien elinoloihin liittyvät selvitykset Viitostien ja Savon radan välisellä tontilla. TARU HOKKANEN

Mikkelin kaupunki aloittaa selvitykset uutta Prismaa varten. Kaupunki selvittää alueen liikennejärjestelyjä sekä hulevesien ja alueella elävien lokkien kohtaloa.

TAKAISIN

tiistai 17. elokuuta 2021

18.8.21 Ke Thaimaa vaatii Suomelta

 

Thaimaa vaatii Suomelta selvitystä, miksi yli 200 marjanpoimijaa sairastui – "Tämä ei jää tähän", lupaa aluehallintoylilääkäri

Jotain meni pahasti pieleen, kun iso määrä thaimaalaisia luonnonmarjojen kerääjiä sairastui koronaan Suomessa. Avi haluaa selvittää vastuut. TEM ja THL vaativat tiukempaa sääntelyä, jotta marjanpoimijoiden terveysturvallisuus ei jatkossa pettäisi.

Suomessa on tänä kesänä noin 3000 thaimaalaista marjanpoimijaa. Jo useassa yksikössä tartunnat ovat levinneet räjähdysmäisesti. Tartuntoja on todettu jo yli 200. Arkistokuva marjanpoiminnasta. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Thaimaa vaatii Suomen viranomaisilta selvitystä siitä, miksi koronatartunnat ryöpsähtivät thaimaalaisten marjanpoimijoiden keskuudessa. Jo yli 200 thaipoimijalla on todettu tartunta.

Viimeksi tänään paljastui tartunta 42 poimijalla Kemijärvellä.

Thaimaan Suomen suurlähettiläs Chavanart Thangsumphant korostaa, että marjanpoimintayritykset ovat kirjallisesti sitoutuneet suojelemaan poimijoiden terveyttä myös korona-aikana.

– Odotamme nyt viranomaisten selvitystä siitä, ovatko yritykset täysin ja asianmukaisesti noudattaneet ehtoja vai eivät, hän sanoo.

Ehdot (siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun) velvoittavat marjayrityksiä pitämään huolta poimijoista ja antamaan heille asianmukaisen kohtelun ja korvauksen. Ehdoissa sovitaan terveysvakuutuksesta, majoituksesta ja liikkumisesta.

Ehdoissa on myös määritelty hyvitys karanteeniajalle ja sovittu jopa korvauksesta kuolemantapauksessa. Mikäli poimija menehtyy Suomessa koronaan, on marjayrityksen maksettava omaisille 25 500 euroa.

Lue myös: Marjayrittäjä vakuuttaa, että karanteenit pitävät – poimijat ovat perheittäin karanteenissa ja eristyksessä

Marjanpoiminta työsuhteiseksi?

Thaimaan suurlähetystö toivoo, että marjayritysten ja poimijoiden suhde tunnistettaisiin jatkossa Suomen lakien mukaiseksi työsuhteeksi.

– Näin poimijoille voitaisiin taata reilut ja tasavertaiset oikeudet muun muassa hyvinvointiin ja terveyteen, samanlaiset kuin suomalaisilla työntekijöillä on, Chavanart Thangsumphant sanoo.

Thaimaa haluaa myös nopeuttaa tiedonvaihtoa suomalaisten viranomaisten kanssa tapauksissa, joissa ilmenee ongelmia thaimaalaisten työntekijöiden terveys- ja työoloissa. Tähän liittyen suurlähetystö toivoo Suomen ulkoministeriöltä nopeita toimenpiteitä.

Thaimaalaiset ovat pitäneet yhteyttä suomalaisiin viranomaisiin jo ensimmäisistä tartunnoista lähtien. Suurlähetystö on pyytänyt viranomaisia tutkimaan leirejä ja selvittämään, miksi tartunnat levisivät.

Thangsumphant uskoo, että suomalaiset viranomaiset tekevät kaikkensa thaimaalaisten marjanpoimijoiden suojelemiseksi. Tähän hänen mielestään velvoittaa myös uusi poimijoiden oikeuksia suojaava laki.

Aluehallintovirasto selvittää vastuut

Lapin aluehallintovirasto aikoo selvittää thaimaalaisten marjanpoimijoiden turvallisuuteen liittyviä vastuita.

– Me ainakin kysymme toimijoilta, miten on mennyt. Ei tämä tähän jää, aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen sanoo.

Avissa oltiin siinä uskossa, että Lapin sairaanhoitopiiri ja marjayritykset ovat yhdessä suunnitelleet, miten marjanpoimijoiden kanssa toimitaan, kun he saapuvat maahan.

– Nämä käytännöt ovat THL:n laatimia ja ohjeistusta antanut myös työ- ja elinkeinoministeriö. Käytäntöjen toteuttaminen on ollut marjayritysten vastuulla.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Olli Sorainen sanoo, että marjanpoimijoilla pitää olla turvalliset majoitustilat. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Olli Soraisen mukaan yrityksille annetut ohjeet ovat olleet selkeitä. Soraisen mukaan marjayritysten vastuulla on myös se, että majoitusolosuhteet ovat turvalliset siten kuin säännökset edellyttävät.

Hänen mukaansa tulisi harkita säännösten muuttamista siten, että terveysturvallisuus myös luonnontuotteiden keruussa voisi jatkossa toteutua paremmin.

– Ulkomaalaisten kausityöntekijöiden olosuhteisiin liittyvistä viranomaistoimivalloista, valvonnasta ja laiminlyöntien seuraamuksista on tarkoitus syksyllä käynnistää erillinen kehittämishanke, Sorainen sanoo.

Lue lisää: Toimitusjohtaja: "Toimimme hyvässä uskossa" – marjayritykset siirsivät sairastuneita poimijoita Lapista etelämmäksi, syynä epäselvät ohjeet

Poimijoiden olosuhteista halutaan paremmat

THL:n johtavan asiantuntijan Jari Jalavan mukaan lainsäädännöllä tulisi puuttua siihen, mihin olosuhteisiin Suomeen tuodaan työntekijöitä. Siihen ei terveysviranomaiset pysty puuttumaan eikä tartuntatautilaki ota kantaa.

– Se on tässä ehkä pettänyt, että nämä ihmiset joutuvat asumaan semmoisissa olosuhteissa, jossa tartunnat leviävät erittäin hyvin.

Tartunnat levisivät marjanpoimijoiden keskuudessa nopeasti elokuun ensimmäisten päivien aikana maahantulotesteistä huolimatta.

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas arvioi, että karanteenikäytännöissä on ollut puutteita. Epidemian alkusyyksi hän epäilee sitä, ettei maahantulotestit tunnistaneet vasta itämässä olleita ensimmäisiä tartuntoja, joista tauti levisi nopeasti tiiviissä yhteisössä.

lauantai 14. elokuuta 2021

15.08.21 Su Synkkä koronaraja ylittyi

 

Synkkä koronaraja ylittyi: yli tuhat ihmistä on tähän mennessä kuollut Suomessa koronaan – kuolleista yli puolet on ollut yli 80-vuotiaita

Suomessa on tähän mennessä todettu 1002 koronaan liitettyä kuolemaa. Suurin osa kuolleista on ollut iäkkäitä, mutta joukossa on myös keski-ikäisiä sekä nuoria aikuisia. Miehiä on kuollut naisia enemmän. Valtaosalla on ollut jokin pitkäaikaussairaus.

Tehohoitokaan ei auta kaikkia koronapotilaita. Tähän mennessä Suomessa on todettu 1002 koronaan liitettyä kuolemantapausta. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Yli tuhat ihmistä on tähän mennessä kuollut Suomessa koronaan.

THL kertoi tänään lauantaina neljästä uudesta koronavirukseen liitetystä kuolemantapauksesta. Yhteensä Suomessa on tähän mennessä menehtynyt 1002 ihmistä.

Suuri osa menehtyneistä iäkkäitä, mutta joukossa nuoriakin

Vanhimmat ikäryhmät painottuvat vahvasti koronaan liitetyissä kuolemantapauksissa. Koko koronaepidemian aikana noin 60 prosenttia koronavirukseen kuolleista ihmisistä on ollut yli 80-vuotiaita. Heitä on yhteensä 606.

Menehtyneiden joukossa on kuitenkin ollut myös keski-ikäisiä sekä nuoria aikuisia. Nuorimmat Suomessa kuolleet ovat olleet 30–40-vuotiaita. Lapsia koronaan ei ole Suomessa kuollut.

Toisin kuin koronakuolemien kohdalla, tartuntoja on sekä tällä hetkellä että koko koronaepidemian aikana ollut eniten nuorissa ikäryhmissä. Eniten tartuntoja on epidemian aikana todettu 20–29-vuotiailla ja toiseksi eniten 30–39-vuotiailla.

Tänään lauantaina THL kertoi 765 uudesta koronatartunnasta. Varmistettuja tartuntoja on tähän mennessä todettu Suomessa yhteensä 116 996.

Valtaosalla on ollut pitkäaikaissairauksia

Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut jonkin verran enemmän miehiä kuin naisia. Tähän mennessä kuolleista 463 on ollut naisia ja 539 miehiä.

THL:n mukaan tarkemmat terveystiedot ovat olleet saatavilla 52 prosentista menehtyneistä. Heistä yli 95 prosentilla on ollut yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia.

Koronakuolemiin liittyviä taustasairauksia ei THL:n mukaan ole vielä kunnolla selvitetty. Vakavan koronavirustaudin riskiä lisäävät kuitenkin ne perussairaudet(siirryt toiseen palveluun), jotka huonontavat merkittävästi keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Koronaan on tähän mennessä kuollut Suomessa 1002 ihmistä

Koko koronaepidemian ensimmäiset kuolemantapaukset tapahtuivat Suomessa maaliskuun 2020 lopussa, ja koronaan liitettyjen kuolemien määrä nousi nopeasti huhtikuun 2020 aikana.

Ensimmäistä koronakevättä seuranneen paremman vaiheen jälkeen kuolemantapausten määrä alkoi jälleen nousta marras-joulukuussa 2020. Kevään 2021 kuluessa uusien kuolemantapausten määrä väheni vähitellen rajoitusten ja pikku hiljaa myös rokotusten myötä.

Vaikka tartuntaluvut ovat tällä hetkellä korkealla, koronaan liitettyjen kuolemien määrä ei ole viime kuukausina noussut samaan tahtiin tartuntamäärien kanssa, sillä koronarokotukset antavat jo monille suojaa vakavalta sairastumiselta.

THL:n tiedot koronaan liitetyistä kuolemista perustuvat tartuntatautirekisterin tietoihin. THL:n sivuilta löytyy tarkempaa tietoa COVID-19-tautiin liittyvien kuolemien tilastoinnista(siirryt toiseen palveluun).

TAKAISIN

14.08.21 La Riikka Purra hyökkää

 

Analyysi: Riikka Purra hyökkää oikealta punavihreän hallituksen kimppuun

Riikka Purran nousu perussuomalaisten johtoon on ollut suoraviivainen ja nopea. Perussuomalaisten poliittisille vastustajille voi tulla Purran kyydissä vielä ikävä Jussi Halla-ahon (ps.) yksitotista tyyliä.

Perussuomalaisten puheenjohtajana Riikka Purra haastaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja koko punavihreän hallituksen taisteluun poliittisesta vallasta. Kuvassa Purra puheenjohtajavaalin tuloksen selvittyä puoluekokouksessa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Riikka Purra on ottanut nopeasti paikkansa perussuomalaisten eturivissä. Puoluetoimiston työntekijä kipusi eduskuntaan huhtikuussa 2019 ja kaksi kuukautta myöhemmin hänestä tuli puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Purra on kertonut, että Jussi Halla-ahon nousu perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesän 2017 dramaattisessa puoluekokouksessa käynnisti puolueen sisällä ohjelmallisen uudistustyön.

Puoluetoimistossa poliittisena suunnittelijana vuosina 2016–19 työskennellyt Purra oli keskeisesti mukana halla-aholaisen puolueen ohjelmien kirjoittamisessa.

Purra on korostanut, että puolueen ensimmäisenä varapuheenjohtajana hän on yhdessä muun puoluejohdon kanssa muovannut perussuomalaisten nykyisen poliittisen linjan.

Puheenjohtajaehdokkaiden paneelissa 5. elokuuta Purra paalutti puolueen ja puoluejohtajan välisen yhteyden.

– Puheenjohtaja ja puolue. Se ei ole aivan sama asia kuin linja tai mielipiteet tai edes ohjelmat, vaan totta kai puheenjohtaja persoonallaan, omalla profiilillaan, myös muokkaa sitä, miten puolueeseen suhtaudutaan, millainen puolue on, mihin toimiin se lähtee ja miten se viestii.

Kesäkuun puoluekokouksessa 2019 Riikka Purra valittiin perussuomalaisten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Kuva: Mikko Ahmajärvi/Yle

Purra ei ole huolissaan siitä, että Halla-ahon varjo jäisi jotenkin peittämään uuden puoluejohtajan toimintaa.

– Uuden puheenjohtajan tehtävä on huolehtia siitä, että hän vetää, Purra linjasi ennen puoluekokousta.

Purra haastaa Sanna Marinin

Purra ei pelkää vastakkainasettelua. Perussuomalaisten puheenjohtajana hän valitsee taisteluparinsa politiikan huipulta.

Purra on sanonut, että nykyinen SDP ei sopisi perussuomalaisten hallituskumppaniksi. Purra harkitsisi yhteistyötä vain, mikäli SDP:n linja muuttuisi.

Sanna Marinin ja hänen edeltäjänsä Antti Rinteen johdolla sosiaalidemokraattien poliittinen linja on kääntynyt vasemmalle. Purran ehto SDP:n linjan muutoksesta vaatisi vaihdosta demareiden johdossa, eikä sitä ole näköpiirissä.

Eduskuntakeskustelussa Purra on ollut usein perussuomalaisten terävin viiltäjä. Jussi Halla-aho on jäänyt debateissa Purran varjoon.

Purra on käyttänyt eduskunnassa kahden vuoden aikana 369 puheenvuoroa, kun Halla-aho on ollut äänessä 374 kertaa ja esimerkiksi Purran kanssa puheenjohtajan paikasta kisanneelle Sakari Puistolle on tilastoitu 119 puheenvuoroa.

Toisen suuren oppositiopuolueen puheenjohtajana Purra tulee jatkossa haastamaan pääministeri Sanna Marinia ja koko punavihreää hallitusta tiukasti.

Oppositiossa kokoomuksen johto joutuu entistä tarkemmin seuraamaan, mitä sen oikealla sivulla tapahtuu. Purra ei ole arkaillut iskeä myös kokoomuksen vasempaan kylkeen.

Hallitukseen vain Purran ehdoilla

– Perussuomalaisten pitää mennä hallitukseen, mikäli perussuomalaiset onnistuu siellä oleellisia tavoitteitaan saavuttamaan ja edistämään niitä, Purra on linjannut ehtonsa hallitusyhteistyölle.

Varoittavana esimerkkinä perussuomalaisten johdolla on mielessään Timo Soinin johtaman puolueen vuoristorata Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksessa.

Perussuomalaisten kannatus romahti heti Sipilän hallituksen alkumetreillä, Soinilta karkasi puolue alta ja kesällä 2017 hallitukseen jääneen sinisen tulevaisuuden kohtalo sinetöityi kevään 2019 eduskuntavaaleissa, kun soinilaisten rippeet eivät saaneet yhtään kansanedustajan paikkaa.

Keväällä 2019 eduskuntaan noussut Riikka Purra on ollut perussuomalaisten näkyvimpiä kansanedustajia. Arkistokuva elokuulta 2019 Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

Purran hallitusehtojen toteutuminen vaatii perussuomalaisten voittoa kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Vaalivoiton jälkeen Purran on vielä löydettävä hallitusneuvotteluissa kumppanit, jotka suostuvat esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen.

Maahanmuuttopolitiikka ei ole ainoa asiakysymys, johon perussuomalaisten hallitustie voi karahtaa. Esimerkiksi kokoomuksen kanssa perussuomalaisten on vaikea löytää yhteistä näkemystä Suomen EU-politiikasta.

– Se ei ole aivan niin yksinkertaista, kun Suomen kansa kannattaa Euroopan unionia, euroa, hyvin vahvasti, mikä minua ehkä joskus hieman hämmästyttääkin, Purra vastasi puheenjohtajaehdokkaiden paneelissa kysymykseen, pitäisikö Suomen erota EU:sta.

Purra tunnustaa, että euro ja EU kulkevat rinnakkain, eikä Suomi voi erota vain toisesta. Perussuomalaisten uuden puheenjohtajan toiveuneksi jääkin, että euro törmää seinään ihan itsekseen.

Oikean laidan talouspolitiikkaa

Halla-ahon johdolla ja myös Purran tuella perussuomalaisten talouspoliittinen linja on kääntynyt Timo Soinin ajoista selvästi oikealle.

Seuraava hallitus joutuu hyvin todennäköisesti tasapainottamaan julkista taloutta. Purran ja perussuomalaisten vastaus on ollut, että karsitaan mieluummin menoja kuin kiristetään verotusta.

Perussuomalaisten talouslinja rajaa mahdolliset hallituskumppanit poliittisen kartan oikealle laidalle.

Purra on vierastanut perussuomalaisten sijoittamista perinteiselle oikeisto–vasemmisto-akselille, mutta perussuomalaisten linjasta ei löydy kaivamallakaan yhtäläisyyksiä vihreisiin, sosiaalidemokraatteihin tai vasemmistoliittoon.

Maahanmuuttopolitiikan suunnan muutosta vaatiessaan Purra on kyllä puhunut, että suomalaisille hoitajille pitäisi maksaa parempaa palkkaa, jotta he eivät karkaisi töihin ulkomaille, mutta tässäkin lähtökohtana on ollut ulkomaisen, matalapalkkaisen työvoiman tulon torjuminen.

Maahanmuuttopolitiikan linjauksiin liittyy myös Purran vaatimus siitä, että sosiaaliturvan pitäisi olla kansalaisuusperustaista. Tässäkin kysymyksessä perussuomalaisten on vaikea löytää yhteistyökumppaneita.

Purran poliittista ajattelua ohjaa äärimmilleen viety kansallismielisyys, johon perussuomalaisten johto puheissaan usein taitavasti vetoaa.

– Tämä hyvä, mitä meillä täällä on, liittyy se sitten talouteen, vaurauteen, turvallisuuteen, niin se on saavutettu vuosikymmenten aikana työllä ja välillä verenvuodatuksella, Purra avasi kansallismielistä ajatusarkkuaan puheenjohtajaehdokkaiden paneelissa.

TAKAISIN