Yli miljoona suomalaista voisi joutua pakenemaan idästä länteen, jos Venäjä uhkaisi sodalla – tällainen olisi evakkomatka vuonna 2022
Omalla autolla kulkisi 70–80 prosenttia lähtijöistä, aluehallinnon virkamies Tarja Wiikinkoski sanoo.
Sodan seurauksena syntyisi ennennäkemättömiä liikenneruuhkia, matkapuhelinverkon ylikuormitusta, sydäntäsärkeviä päätöksiä lemmikkejä tai tuotantoeläimiä omistaville sekä valtavia järjestelyjä evakkojen majoittamiseksi ja ruokkimiseksi.
Kerromme kuvitteellisen tilanteen avulla, mitä tapahtuisi, jos Itä-Suomen maakunnat pitäisi tyhjentää ihmisistä sodan tai sen uhkan vuoksi, ja maassa valitsisi poikkeusolot.
Tilanteessa ei esimerkiksi oteta huomioon, että pakomatkalle lähtevän perheen vanhemmista asepalveluksen suorittaneet ja reserviin siirtyneet olisi jo todennäköisesti kutsuttu palvelukseen.
Teimme tämän jutun, koska Ukrainan sota on lisännyt suomalaisten kiinnostustusta niin maanpuolustukseen kuin väestön suojautumiseen kriisitilanteessa. Viranomaisten varautuminen poikkeusoloihin on lakisääteistä, ja aluehallintovirastot järjestävät säännöllisesti valmiusharjoituksia. Tänä syksynä väestönsiirrot ovat olleet erityisenä teemana.
Viranomaiset toivovat, että kansalaisten suojelu olisi yhtä arkinen asia kuin kotitalouksien varmuusvaraston ylläpito tai pitkäkestoiseen sähkökatkoon varautuminen.
Evakkomatka alkaa
Viisihenkisen perheen vanhemmat kuulevat Radio Suomen Yle Joensuun taajuudelta pelastuslaitoksen vaaratiedotteen. Osassa EU-maita on jo käytössä tekstiviestillä lähetettävä vaaratiedote, mutta Suomessa ei vielä.
Sisäministeriö on antanut käskyn, että koko Pohjois-Karjala tyhjennetään ja asukkaita kehotetaan ilmoittautumaan evakuointikeskukseen Joensuun keskustassa.
Perhe on seurannut Suomen turvallisuustilanteen kiristymistä herkeämättä, ja siksi he ovat pitäneet auton polttoainetankin jatkuvasti täynnä ja pakanneet jo tavaroitaan. Perhe jonottaa ruuhkaiseen evakuointikeskukseen, josta heidät ohjataan matkalle kohti Keski-Suomea ja Hankasalmen kuntaa.
Valmiussuunnitelmiin ei ole kirjattu, mikä maakunta millekin alueelle tyhjennettäisiin tai mihin yksittäiset ihmiset siirtyisivät turvaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Tarja Wiikinkoski kuitenkin sanoo, että kaiken suunnittelun ja harjoittelun perustana on, että siirrot tapahtuvat idästä länteen – päinvastaiseen suuntaan tehtäviä väestönsiirtoja ei ole harjoiteltu.
Valtaosa lähtisi matkaan omalla autolla
Omalla autolla matkaan lähtenyt perhe ajaa Joensuusta valtatie E23:a kohti länttä. Matkaa Hankasalmelle on noin 200 kilometriä.
Pelkästään Joensuun kaupungissa on yli 76 000 ihmistä, koko Pohjois-Karjalan maakunnassa yli 160 000.
Kun kaikkien on lähdettävä, se tietää Suomessa ennennäkemättömiä ruuhkia ja vaaratilanteita. Ruuhkia syntyy, koska moni Pohjois-Karjalassa asuva turvautuu omaan autoon.
Samaan aikaan esimerkiksi elintarvike- ja energiakuljetukset pitäisi turvata ja estää niiden juuttuminen ruuhkaan. Sen vuoksi voidaan joutua käyttämään vaihtoehtoisia reittejä, rajoittamaan tai jopa kieltämään liikennettä määräajaksi joillakin alueilla.
Avin Tarja Wiikinkoski toivoisi tietävänsä tarkasti, kuinka moni lähtisi matkaan omalla autolla.
– Harjoituksia varten tehdään arvioita, ja ne vaihtelevat alueittain 70–80 prosentin välillä. Se kuitenkin tiedetään, että luku on suuri.
Perheen naapurissa asuva autoton pariskunta ei mahdu kyytiin. Heidän pitää mennä Joensuun kaupungin järjestelykeskukseen, jossa selvitetään lähtijöiden määrä. Sen jälkeen pelastuslaitos ohjeistaa ely-keskuksen hankkimaan kuljetuksen alueen liikennöitsijöiltä.
Kuljetuksia voidaan tehdä myös rautateitse, jolloin henkilöjunien järjestäminen on VR:n vastuulla. Pelastuslaitoksella on myös oikeus määrätä yksityisten autoja kuljetuksiin.
Ihmiset ovat joutuneet tekemään raskaita päätöksiä jo ennen bussiin astumista. Omaan autoon lemmikin voi ottaa mukaan, mutta busseihin pääsevät vain ihmiset.
– Bussikyytiä tarvitsevalla omistajalla on kaksi vaihtoehtoa: jäädä huolehtimaan eläimistä omalla vastuullaan tai lopettaa ne inhimillisellä tavalla, sanoo Avin Wiikinkoski.
Vakava päätös on edessä myös maatiloilla, sillä tuotantoeläimiä ei siirretä. Ukrainassa ihmisiä on jäänyt sodan jalkoihin omille maatiloilleen hoitamaan eläimiä.
– Tapahtumat ovat karkeita, hirveitä ratkaisuja ihmisille, sanoo Wiikinkoski.
68 000 siirtyisi Keski-Suomeen
Kännykät eivät todennäköisesti toimi. Jos matkapuhelinverkot toimivat vielä perheen lähtiessä, ne luultavasti ylikuormittuvat nopeasti.
Kriisitilanteessa radio on nopein tapa jakaa tietoa. Ylellä on erityinen velvollisuus välittää viranomaisten tiedotteita ja vaaratiedotteita.
Valtavassa ruuhkassa mateleva perhe saapuu vajaan 5 000 asukkaan Hankasalmen kuntaan, joka on noin 50 kilometrin päässä maakuntakeskuksesta Jyväskylästä.
Kun päätös väestönsiirrosta tehdään, maakunnat velvoitetaan ottamaan ihmisiä vastaan. Määrä vastaa neljännestä asukasluvusta. Keski-Suomelle se tarkoittaisi noin 68 000 ja Hankasalmelle noin 1 200 ihmistä.
Perillä perhe ilmoittautuu vastaanottavaan evakuointikeskukseen.
Evakuointikeskus on perustettu yhdessä päivässä Hankasalmen kunnan valmiuspäällikkönä toimivan kunnanjohtaja Matti Mäkisen johdolla.
Siellä tulijat kirjataan ja avuntarve selvitetään. Joensuulaisperheeltä kysytään ensimmäisenä, onko heillä mahdollisuutta majoittua sukulaisten luokse tai onko heillä Keski-Suomessa kesämökkiä.
Jos heillä olisi talviasuttava mökki vaikkapa Varsinais-Suomessa tai sukulaisia Pohjanmaalla, he voisivat Joensuun evakuointikeskuksessa ilmoittaa menevänsä omatoimisesti sinne. Tärkeintä on, että määränpää on riittävän kaukana vaarallisilta alueilta.
Ensimmäisten joukossa saapuvalla joensuulaisperheellä ei ole mitään siteitä Keski-Suomeen, joten heidät majoitetaan rauhanyhdistyksen leirikeskukseen. Sinne on vastikään tehty iso remontti ja laajennus.
Nopeassa majoitustarpeessa on myös eduksi, että tilat ovat normaalissakin tilanteessa jatkuvassa käytössä, ja leirikeskuksessa on keittiö. Majoituksen lisäksi kunta on velvollinen järjestämään ainakin alkuvaiheessa ihmisille ruokaa, vaatteita ja päivittäistavaroita.
Mille tahansa kunnalle satojen tai tuhansien ihmisten nopea vastaanottaminen on erittäin haastavaa. Matti Mäkinen sanoo, että Hankasalmi pystyisi melko nopeasti majoittamaan vähän yli 600 ihmistä. Yli tuhannelle petipaikkojen järjestäminen vaatisi ainakin viikon järjestelyajan.
Mäkinen arvelee petipaikkoja etsittävän myös lomakeskuksesta ja laskettelukeskuksesta sekä lopulta yksityisten talviasuttavista kesämökeistä.
Hän kertoo, että kunnan valmiussuunnitelmaa päivitettiin heti Ukrainan sodan alettua. Tilannetta on harjoiteltu pienimuotoisesti myös käytännössä, kun kunta on ottanut vastaan ukrainalaispakolaisia. Niin on tehty myös monessa muussa suomalaisessa kunnassa.
Nopeasti pois jumppasalien lattioilta
Hankasalmella on monitoimitalossa iso sali ja koululuokkia, mutta niiden käytössä törmättäisiin ensimmäisenä patja- ja sänkyongelmiin. Sama pula on kaikissa vastaanottavissa maakunnissa.
Nukkumispaikkaongelmat koskevat myös kunnan tyhjiä vuokra-asuntoja, eikä niissäkään ole tilaa sadoille ihmisille.
– Meillä on jopa valmiiksi kalustettuja kunnan tyhjiä vuokra-asuntoja ukrainalaispakolaisten varalle, mutta olemme varautuneet noin 50:een ihmiseen, emme yli tuhanteen, sanoo Mäkinen.
Avin Wiikinkoski korostaa, että aikaisemmista pakolaistilanteista on opittu, ettei ihmisiä voida pitää kovin kauan jumppasalien lattioilla. Kodeistaan lähteneet ihmiset pyritään samaan evakuointikeskuksen läpi mahdollisimman nopeasti pitkäaikaisiin asuntoihin.
Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa on asukkaita noin 750 000. Sellaisen ihmisjoukon majoittamiseen eivät valmiit petipaikat, tyhjät asunnot tai talviasuttavat kesämökit riitä.
Avin Wiikinkoski sanoo, että aluksi varmasti kysyttäisiin paikallisten vapaaehtoisuutta majoittaa tulijoita.
– Digi- ja väestötietovirasto voi selvittää valmiuslain turvin, minkä verran asukkaita kussakin asunnossa on. Isojen asuntojen omistajia voitaisiin velvoittaa sijoittamaan tulijoita osaan huoneista.
Järjestetyt kuljetukset saapuvat perille
Joensuulaisperheen naapurit matkustavat täydellä bussilla Jyväskylään, johon on perustettu maakunnallinen järjestelykeskus sekä lukuisia evakuointikeskuksia.
Järjestelykeskuksesta ihmisiä ohjataan myös muualle maakuntaan. Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Pasi Vilhunen sanoo, että oman maakunnan evakuointikeskuksessa tehtävän ilmoittautumisen avulla mahdollisimman moni saadaan ohjattua suoraan oikeisiin paikkoihin ja siten estää sekasorron syntymistä.
Jyväskylän evakuointikeskusten suunnittelusta kriisitilanteessa vastaisi Jyväskylän kaupungin riskienhallintapäällikkö Liina Kuusela, joka toimii kriisitilanteessa johdon tukena.
Evakuointikeskusten yhteyteen tarvitaan myös esimerkiksi ruokahuoltoa, lyhytaikaisia majoituspaikkoja, henkisen avun kriisiryhmiä, lääkintäryhmiä hoitamaan sairaita tai loukkaantuneita sekä liikenteenohjaajia.
– Lähes kaikissa toiminnoissa kolmannen sektorin avustava rooli on tärkeä. Meillä on valmiusverkostoissa useita järjestöjä. Esimerkiksi ruokahuollossa apuun tulisivat esimerkiksi Martat ja Maa- ja kotitalousnaiset, sanoo Kuusela.
Kuusela arvioi, että maksimaalisessa väestönsiirrossa pelkästään Jyväskylän evakuointikeskukset vaatisivat tuhansien ihmisten työpanoksen.
Sairaiden siirto haastavaa
Yksi vaikeimmista väestönsiirron kohteista on laitoksissa asuvat ja sairaaloissa olevat ihmiset. Heidän siirtämisensä on sote-viranomaisten vastuulla.
– Sairaita tai tukea tarvitsevia vanhuksia ei kuljeteta keskusten kautta, vaan suoraan sijoituspaikkaan, sanoo Wiikinkoski.
Tilanne olisi kunnille erityisen haastava, sillä sosiaali- ja terveysala kärsii vakavasta työntekijäpulasta jo nyt. Lisäksi laitospaikoista on tällä hetkellä pulaa monissa paikoissa. Kuntien olisi todennäköisesti järjesteltävä nopeasti väliaikaisia hoitopaikkoja.
Vaikka väestöä siirrettäisiin kauemmas itärajasta, myös lännessä väestöä pitäisi suojella.
Kuuntele tästä, mitä Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Pasi Vilhunen kertoo väestön suojaamisesta väestöhälyttimien avulla
Myös läntisillä alueilla voidaan Wiikinkosken mukaan tehdä valmiusevakuointeja, jotka tarkoittavat esimerkiksi lentokenttien tai sotilaallisten kohteiden lähellä asuvien ihmisten siirtämistä kunnan sisällä toiselle asuinalueelle.
Siirron tarkoituksena on suojata siviiliväestöä mahdollisilta pommituksilta.
Kun väestönsiirtoon ryhdytään, se tarkoittaa, että tilanne kestää kuukausia tai vuosia.
– Kyse ei ole koskaan viikoista, sanoo Wiikinkoski.
Joensuulaisperhekään ei voi jäädä pysyvästi leirikeskukseen. Perhe yritetään todennäköisesti mahdollisimman pian saada pysyvään kotiin, jossa on oma keittiö ja kylpyhuone.
Elämää on jatkettava uudella alueella, mutta kukaan ei tiedä, millaisessa maassa ja tilanteessa.
Lähteet: Sisäministeriö, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen ely-keskus, Jyväskylän kaupunki, Hankasalmen kunta ja Museovirasto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti