Suomalaismies on kuollut sukellusonnettomuudessa Norjassa, kertoivat poliisi ja Norjan media lauantaina. Kuusissakymmenissä ollut mies kuoli perjantaina Länsi-Norjassa Kristiansundissa.
Paikallisen poliisin edustajanArild ReitenVG-lehdellekertomien tietojen mukaan mies kuului nelihenkiseen sukellusryhmään. Mies oli mennyt tajuttomaksi, minkä jälkeen hänet kuljetettiin rantaan elvytettäväksi ja sieltä edelleen sairaalaan. Sukeltajaa ei kuitenkaan onnistuttu pelastamaan.
Paikallisen median tietojen mukaan ryhmä oli sukeltamassa hylkyyn, joka upposi myrskyssä Kristiansundissa vuonna 1992.
Se syntyy, jos sukeltaja hengittää syvällä kaasua, jossa hapen osapaine on liian suuri. Hiilidioksidi- ja happimyrkytys tulevat yleensä ilman ennakkovaroituksia. Sukeltaja ei huomaa mitään poikkeavaa, kunnes hän yhtäkkiä menettää tajuntansa, suukappale irtoaa, hän vetää keuhkoihinsa vettä ja hukkuu.
1980-luvulla rakennetun Minimaan viimeiset jämät rapistuvat Visulahden Xon-puistossa: "Niitä ei pysty purkamaan millään"
Etualalla tutkitaan Kerimäen puukirkkoa, takana näkyvät Viipurin maamerkit Pyöreä torni sekä suomalaisten rakentama Druzba-hotelli. MIKKELIN KAUPUNKILEHDEN ARKISTO
Suomalaisen rakentamisen saavutuksia esitelleestä teemapuistosta ei koskaan tullut Mikkeliin menestyvää matkailutäkyä.
Anssi Mehtälä
Visulahden Xon-puistossa kököttää keskellä lutakkoa rapistunut Olavinlinnan pienoismalli. Sen takana näkyy Viipurin linna ja lähistöllä on vielä pari pienempää rakennelmaa, joista ei oikein enää ota selvää mitä ne ovat.
Siinä ovat viimeiset muistot Minimaasta. Vuonna 1984 toimintansa aloittaneesta Minimaasta piti tulla yksi Visulahden kiinnostavimmista kohteista. Vaan toisin kävi.
Minimaan tarina on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on nokkelankin matkailuidean ylläpitäminen ja kehittäminen.
Tunnettu mikkeliläinen pienoismallirakentaja Heikki Oikkonen teki Minimaan mallirakennukset. JAAKKO AVIKAINEN
Minimaan ideana oli esitellä suomalaisen rakentamisen historiaa pienoismallien avulla. Noin hehtaarin suuruiselle alueelle otettiin mallia Tanskan Legolandista ja Hollannin Madurodamista.
Idean isä oli tunnettu mikkeliläinen pienoismallirakentaja Heikki Oikkonen (1946–2014).
Oikkonen perusti vuonna 1968 Rantakylään pienoismallitoimisto Malliakopion. Yritys teki vuosien varrella lukuisia pienoismalleja ja kokonaisia dioraamoja Mikkeliin ja koko maahan.
Pienoismallitoimiston ohella Oikkonen toimi opettajana Savonlinnassa ja Kouvolassa käsi- ja taideteollisen alan kouluissa sekä Valamossa. Hän sai Etelä-Savon taidetoimikunnan myöntämän taidekasvatuspalkinnon vuonna 2005.
Oikkonen vastasi myös Minimaan mallirakennusten valmistamisesta. Ne tehtiin mittakaavaan 1:20. Ensimmäisten joukossa oli Kerimäen puukirkko, mutta myös pienimuotoisempaa rakennuskantaa, kuten Ristiinan Pien-Toijolan maalaismiljöön rakennuksia.
Avopuistoon sijoitettiin kymmeniä merkittävien suomalaisten rakennusten pienoismalleja. Heti alkuvaiheessa Visulahdessa saattoi katsella eduskuntataloa, Finlandia-taloa, Ainolaa ja Tamminiemeä. Saimaan kanavakin oli mukana, samoin Ryssänkirkkona tunnettu, Mikkelistä vuonna 1958 purettu ortodoksinen sotilaskirkko.
Suunnitelmat olivat kunnianhimoisia. Aluetta piti rakentaa puistomaisemmaksi ja sinne piti sijoittaa myös vesielementtejä sekä erilaisia maisemia. Minimaahan arvioitiin mahtuvan 120 rakennelmaa.
Kenties jonakin päivänä Minimaassa on Kreml ja Valkoinen talo, kirjoitti suurvaltadiplomaattinen Länsi-Savo avajaisista uutisoidessaan 17.6.1984.
Tämä ei koskaan toteutunut, mutta jotain saatiin aikaan. Rakennuksia elävöitettiin valaistuksen sekä erilaisten ääniefektien avulla.
Minimaassa oli kotimaisia merkkirakennuksia. Kuvassa etualalla Alvar Aallon suunnittelema Kolmen ristin kirkko Imatralta, taustalla näkyvät Aallon Finlandia-talo sekä J.S. Sirenin piirtämä eduskuntatalo. MIKKELIN KAUPUNKILEHDEN ARKISTO
Alku näytti hyvältä. Kesällä 1985 Minimaassa kerrottiin käyneen 44 000 vierasta ja vuoden 1986 ilmoitettu kävijäluku oli peräti 114 000.
Minimaa Oy:ltä loppuivat rahat sen kehittämiseen.
Pian alkoivat kuitenkin ongelmat. Kävijöitä ei sittenkään ollut riittävästi ja omistajalta loppuivat rahat sen kehittämiseen.
Minimaa ei ollut Visulahden matkailukeskuksen oma bisnes. Sen omisti yksityisistä yrittäjistä koostunut Minimaa Oy, joka oli vuokralaisena Visulahtea pyörittäneen Visulahden Matkailu Oy:n mailla.
Minimaan paikka oli huono. Sinne näki muualta Visulahdesta, eikä riittävän moni kiinnostunut tarpeeksi ostaakseen erillisen pääsylipun.
Jo vuonna 1987 Minimaata yritettiin myydä muun muassa Visulahden Matkailu Oy:lle. Omistajien hintapyyntö oli kuitenkin liian korkea.
Minimaa suunniteltiin kesäkäyttöön, mutta suomalaiset kesäsäät osoittautuivat ylläpidon kannalta vaikeiksi, talvista puhumattakaan. Minimaan puurakenteet rapistuivat vauhdilla.
Oma ongelmansa oli siinä, ettei osaa rakennuksista voitu edes yrittää kuljettaa talvisuojaan, koska esimerkiksi linnarakennelmat oli valettu paikoilleen.
Yhtiö ajautui talousvaikeuksiin ja velkaantui pahasti. Muun muassa Visulahden Matkailu Oy:lle jäi vuokria maksamatta.
Heinäkuussa 1987 etualalla näkyvän lentokenttärakennuksen olivat jo vallanneet nokkoset. Taustalla vasemmalla Mikkelin tuomiokirkko ja oikealla Linnanmäellä sijainnut ortodoksinen sotilaskirkko. LÄNSI-SAVON ARKISTO
Rakennukset jäivät hunningolle.
Sateiden turvottaman ja auringon kupruiseksi paahtaman lastulevylaatikon edessä lukee ”Eduskuntatalo”. Laatikon sisällä vonkuu ääninauha, joka väsyneesti toistaa välikysymyksen loppupuheenvuoroa. Mikkelissä sijaitseva Visulahden Minimaa on autio. Lippukassan hoitaja taistelee pitkästymistä vastaan ottamalla aurinkoa, kirjoitti Suomen Kuvalehden toimittaja Jari Sarasvuo käytyään Minimaassa (SK 19.7.1989).
Minimaa Oy meni konkurssiin vuonna 1992 ja rakennukset putosivat Visulahden Matkailu Oy:n syliin.
Konkurssiin yhtiön haki oli nimenomaan Visulahden Matkailu Oy, vuokrarästien takia. Saatavia jäi myös Mikkelin kaupungille, joka oli taannut Minimaa Oy:n lainoja satojen tuhansien markkojen edestä.
Matti Matikainen toimi Visulahden matkailukeskuksen johtajana vuosina 1990–2008. Hänen mielestään Minimaan idea oli loistava, mutta toteutus jäi keskeneräiseksi.
– Se oli kertakäyttöinen kohde. Kun siellä kävi kerran, ei ollut mitään tarvetta tulla uudelleen, koska sinne ei tehty riittävästi uudistuksia ja muutoksia. Siksi niitä kävijöitäkään ei lopulta ollut tarpeeksi, muistelee Matikainen.
Idean isä oli mikkeliläinen pienoismallirakentaja Heikki Oikkonen.
– Me lunastimme Minimaan rakennukset konkurssipesältä. Monia rakennuksia jouduttiin poistamaankin, koska ne oli päästetty niin huonoon kuntoon.
Helsinkiin valmistumassa oleva presidentin virka-asunto Mäntyniemi näyttää Mikkelissä rannalle unohtuneelta katiskalta, ei miltään tulevalta luksuspalatsilta, kirjoitti Carmen Runonen Länsi-Savossa 15.7.1992, jutussa jonka otsikko kuului Minimaa räjähti käsiin.
– Vahinkoa oli syntynyt myös, kun alueella tehtiin ilkivaltaa. Mutta kyllä niitä rakennuksia meidän aikanamme myös kunnostettiin, Matikainen sanoo.
Vuonna 1996 Minimaa koki pienoisen renessanssin, kun matkailukeskus rakensi rakennusten ympärille liikennepuiston, siivosi pusikoituneet maisemat ja teki rakennusten väliin leveät, sorastetut käytävät.
Siitäkään ei ollut pitkää iloa. Paikalle tuli ensin moottoripuisto ja vuonna 2009 Visulahden yhteyteen avattu Xon-puisto nieli lopullisesti Minimaan maa-alueet, rakennusten jäädessä sen rekvisiitaksi.
Minimaata ei sinänsä koskaan lopetettu. Se vain jäi unholaan ja Visulahden muutoksen ja kehityksen alle. Kaupparekisteristä Minimaa Oy poistui vuonna 2005.
– Monia rakennuksia purettiin Xon-puiston tulon yhteydessä, koska ne olivat jo korjauskelvottomassa kunnossa. Jäljelle jäivät vain kivestä ja betonista tehdyt linnat, muistelee Visulahden puistonjohtajana vuonna 2008 aloittanut Ville Asikainen.
Huvipuistonjohtaja Atte Räsänen sanoo, että viimeiset Minimaan rakennukset saavat toistaiseksi olla paikallaan. ANNI SUOMELA
Visulahden nykyinen puistonjohtaja Atte Räsänen on tutkinut Minimaan jämiä.
– Ne ovat huonossa kunnossa. Lisäksi ne on tehty betonista ja kivestä ja ne ovat raskaita ja kookkaita rakennelmia. Niitä ei pysty purkamaan millään järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla, Räsänen kertoo.
Minimaan viimeiset muistot jäävät siis paikalleen.
– Ainakin toistaiseksi. Asiaa pitää miettiä uudelleen, jos Xon-puiston alueella tehdään jotakin muutoksia, Räsänen sanoo.
Mikkelissä karannut papukaijatyttö Ciko on taas turvallisesti kotona – Janoinen karkulainen päätyi Pääskyniemen lemmikkieläinhoitolan pihaan Otavaan
Papukaija Ciko omistajansa Isa Kocin sylissä. MINNA MATILAINEN
Ciko tunnisti heti omistajansa ja antoi ottaa itsensä kiinni ihan nätisti, kertoo lemmikkieläinhoitolan yrittäjä Minna Matilainen.
Arja Reinikainen
| Päivitetty
Papukaija Cikon Mikkelistä alkanut, yli viikon kestänyt karkumatka päättyi onnellisesti. Janoinen, mutta muuten hyväkuntoinen lintu lehahti tiistaina puolenpäivän aikoihin Pääskyniemen lemmikkieläinhoitolan pihaan Otavaan.
– Tänne se tulla tupsahti meidän kanoja ihmettelemään. Muuten lintu vaikutti ihan terhakan oloiselta, mutta jano sillä selvästi oli. Onhan tässä ollut monta tosi lämmintä päivää, kertoo lemmikkieläinhoitolan yrittäjä Minna Matilainen.
Matilainen muisti oitis Facebookissa näkemänsä ilmoituksen kadonneesta linnusta ja soitti välittömästi linnun omistajalla Isa Kocille.
Lintuilmeisesti tunnisti omistajansa, koska se Matilaisen mukaan antoi ottaa itsensä ihan nätisti kiinni.
– Yksi työntekijöistämme yritti saada otusta kiinni ojentamalla kätensä, mutta ei se itseään kiinni antanut ottaa, vaan nokkaisi kättä, kertoo Matilainen.
Papukaija Ciko hakeutui lajitovereiksi katsomiensa kanojen luo Pääskyniemen lemmikkieläinhoitolan pihaan Otavaan. ISA KOC
Eclectus roratus -lajia edustava Ciko pääsi omistajaltaan karkuun viikko sitten sunnuntaina Mikkelin lentokentän maastossa. Matka Rantakylästä Otavaan on papukaijan lentotaidoille pitkä, ja huomioita herättävän punaisen höyhenpeittoon omaavalle linnulle myös vaarallinen.
Kaikeksi onneksi Ciko onnistui välttämään karkumatkallaan varikset ja petolinnut kuten kana- ja varpushaukat.
Cikon omistaja Isa Koc kiittää Pääskyniemen lemmikkieläinhoitolan väkeä ripeästä toiminnasta ja kaikkia mikkeliläisiä, jotka ovat jakaneet perheen huolen lemmikin katoamisesta.
Moision sairaala tyhjennetään huutokaupalla kesäkuun alussa – Myynnissä on muun muassa huonekaluja, hanoja ja kuntosalilaitteita
Eloisan vuokrasopimus Moision sairaalassa päättyy kesäkuun lopussa. TARU HOKKANEN
Ensimmäinen huutokauppa pidetään verkossa, toinen yhtäaikaa Moision liikuntahallilla ja verkossa.
Tiina Knaappila
Moision sairaala Mikkelissä tyhjennetään huutokaupalla kesäkuun alkupuolella. Huutokaupan järjestää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa perjantaina 9. kesäkuuta ja lauantaina 10. kesäkuuta.
Perjantain huutokauppa järjestetään verkossa ja lauantain huutokauppa järjestetään hybridihuutokauppana sekä Moision liikuntahallilla että verkossa live-huutokauppana.
Eloisa kertoo tiedotteessa, että vuokrasopimus Moision sairaalassa päättyy kesäkuun lopussa, jolloin päivätoiminta siirtyy Vilhonkadulle.
Irtaimisto on herättänyt kiinnostusta
Myyntiin on tulossa muun muassa vanhoja huonekaluja, kodinkoneita, hanoja, RST-pöytiä, pienelektroniikkaa, työkaluja sekä kuntosalilaitteita. Huutokaupan pidosta vastaa Osto- ja myyntiliike Vilin valinta ky ja myyjänä toimii Etelä-Savon hyvinvointialue.
– Moision irtaimistoa on kevään aikana siirretty Eloisan sisällä jatkokäyttöön ja yksi avustuskuorma on lähtenyt Ukrainaan. Irtaimisto on herättänyt paljon kiinnostusta ja kyselyjä tulee viikoittain. Tällä tavalla kaikki kiinnostuneet saavat yhtäläisen mahdollisuuden osallistumiseen, tilasuunnitteluasiantuntija Emma Pukkila sanoo tiedotteessa.
Eloisa ei vastaa tuotteiden kunnosta
Perjantain huutokauppa alkaa verkossa kello 16. Tuolloin myydään noin 200 kohdetta. Lauantain huutokauppa järjestetään puolestaan kello 12 alkaen yhtä aikaa Moision liikuntahallilla ja verkossa live-huutokauppana.
Huutokaupattavat kohteet tulevat nähtäville noin viikkoa ennen huutokauppaa verkkoon osoitteeseen https://huutokauppa.vilinvalinta.fi.
Lauantain livehuutokaupan kohteisiin pääsee tutustumaan ennakkoon kaksi tuntia ennen huutokauppaa pidettävässä näytössä. Perjantain verkkohuutokaupan kohteille ei järjestetä erillistä näyttöä.
Moision sairaalassa on todettu sisäilmaongelmia. Eloisa ei vastaa tuotteiden kunnosta.
Papukaijatyttö Ciko pääsi karkuteille Mikkelissä – Kesy lintu on nähty viimeksi maanantaina lentokentän maastossa
Papukaijatyttö Ciko on ollut karkuteillä Mikkelissä lentokentän alueella sunnuntaista saakka. Lintu on nähty viimeksi maanantaina. ISA KOC
Eksoottinen lintu pärjää ravinnon puolesta luonnossa, mutta uhkana ovat petolinnut.
Arja Reinikainen
Mikkeliläinen Isa Koc oli sunnuntaina tyttärensä kanssa ulkoilemassa Mikkelin lentokentän alueella. Mukana kuljetusrepussa heillä oli perheen lemmikki, kaksivuotias papukaija Ciko.
Tavalliseen tapaan Koc päästi linnun kuljetusrepusta lentelemään vapaasti ja nauttimaan aurinkoisesta kevätsäästä.
– Lintu on kesy, eikä se koskaan aikaisemmin ole lähtenyt omille teilleen. Se varmaan säikähti jotain kovaa ääntä ja lensi kentän toiselle puolelle, kertoo Koc.
Koc odotteli tyttärensä kanssa linnun palaamista kolme tuntia.
– Kutsuimme sitä nimeltä, mutta se ei vain tullut takaisin.
Jampanvillieläinhoitolaa Mikkelissä pitävä Jarmo Lautamäki toivoo sydämestään, että Ciko löytyisi mahdollisimman pikaisesti.
– Sään puolesta lintu voi hyvinkin selvitä pitkiäkin aikoja, sillä hyönteisiä riittää sille ravinnoksi. Punainen väri on valitettavasti sellainen, joka herättää luonnon vihreydessä huomiota. Vaarana onkin joutua varisten kiusaamaksi ja mikä vielä pahempaa, petolintujen, kuten kana- ja varpushaukan uhriksi.
Karkulaisen kiinni saaminen ei ole Lintumäen mukaan välttämättä helppoa.
– Vaikka lintu tunnistaakin omistajansa äänen, se ei välttämättä halua vapaudesta takaisin häkkiin. Sitä voisi houkutella esimerkiksi sen lempikekseillä. Alueelle voisi jättää myös linnun käyttämän häkin. Sade ja viileä sää saattaisivat houkutella sen häkkiin, opastaa Lautamäki.
Lautamäen mukaan papukaijojen karkumatkat eivät ole kovin harvinaisia.
– Papukaijat ovat ovelia veijareita. Kun ne havaitsevat esimerkiksi vahingossa auki jääneen parvekkeen oven, ne käyttävät kyllä tilaisuuden hyväkseen. Viime kesänä taisin olla mukana pyydystämässä kahta karkulaista, kertoo Lautamäki.
Perheellä on ymmärrettävästi suuri huoli lemmikistään.
– Olemme käyneet etsimässä sitä joka päivä aamuisin ja iltaisin. Viimeksi kuulimme sen ääntelevän maanantaina, kertoo Koc.
Linnusta saatiin maanantaina myös näköhavaintoja.
Koc pyytääkin kaikkia linnusta näkö- tai kuulohavaintoja tehneitä soittamaan numeroon 040 686 3072.
Lauantaina Lotosta osui 6,5 miljoonan euron jättipotti mikkeliläismiehelle. Veikkaus on tavoittanut miehen puhelimitse ja onnitellut tätä.
Loton ainoa täysosuman voittanut pelaaja huomasi suurvoittonsa sunnuntaina.
– Näin ilmoituksen omissa voitoissa, ja siellähän se tosiaan oli. Katsottiin vaimon kanssa niitä numeroita yhdessä ja selvitettiin, että millainenhan voitto sieltä tuli. Olen pelannut tosi kauan näillä samoilla numeroilla. Nyt se sitten viimein onnisti. Tosi iso raha, voittaja kertoo Veikkauksen tiedotteessa.
– Sen verran olen ehtinyt miettiä, että pitää sijoittaa rahoja. Ja tieto asiasta pidetään vain ihan pienessä piirissä. Tässä on ollut hyvin asiat elämässä nyt, ja jatketaan samalla lailla vaan.
Voitonjuhlia ei oltu ainakaan vielä maanantaina Mikkelissä vietetty, vaan tietoa miljoonavoitosta on sulateltu rauhassa.
– Ei tässä kalliimpaa kahvilaatua ole lähdetty ostamaan. Mennään samalla kahvilla vaan eteenpäin, voittaja nauraa.
Voittopotti toimitetaan mikkeliläismiehen pankkitilille kolmen viikon karenssiajan päätyttyä. Hän aikoo auttaa voittorahoilla läheisiään. Veikkauksen mukaan voitto on kuluvan vuoden kolmanneksi suurin Lotto-voitto.
