1980-luvulla rakennetun Minimaan viimeiset jämät rapistuvat Visulahden Xon-puistossa: "Niitä ei pysty purkamaan millään"
Suomalaisen rakentamisen saavutuksia esitelleestä teemapuistosta ei koskaan tullut Mikkeliin menestyvää matkailutäkyä.
Visulahden Xon-puistossa kököttää keskellä lutakkoa rapistunut Olavinlinnan pienoismalli. Sen takana näkyy Viipurin linna ja lähistöllä on vielä pari pienempää rakennelmaa, joista ei oikein enää ota selvää mitä ne ovat.
Siinä ovat viimeiset muistot Minimaasta. Vuonna 1984 toimintansa aloittaneesta Minimaasta piti tulla yksi Visulahden kiinnostavimmista kohteista. Vaan toisin kävi.
Minimaan tarina on hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on nokkelankin matkailuidean ylläpitäminen ja kehittäminen.
Minimaan ideana oli esitellä suomalaisen rakentamisen historiaa pienoismallien avulla. Noin hehtaarin suuruiselle alueelle otettiin mallia Tanskan Legolandista ja Hollannin Madurodamista.
Idean isä oli tunnettu mikkeliläinen pienoismallirakentaja Heikki Oikkonen (1946–2014).
Oikkonen perusti vuonna 1968 Rantakylään pienoismallitoimisto Malliakopion. Yritys teki vuosien varrella lukuisia pienoismalleja ja kokonaisia dioraamoja Mikkeliin ja koko maahan.
Pienoismallitoimiston ohella Oikkonen toimi opettajana Savonlinnassa ja Kouvolassa käsi- ja taideteollisen alan kouluissa sekä Valamossa. Hän sai Etelä-Savon taidetoimikunnan myöntämän taidekasvatuspalkinnon vuonna 2005.
Oikkonen vastasi myös Minimaan mallirakennusten valmistamisesta. Ne tehtiin mittakaavaan 1:20. Ensimmäisten joukossa oli Kerimäen puukirkko, mutta myös pienimuotoisempaa rakennuskantaa, kuten Ristiinan Pien-Toijolan maalaismiljöön rakennuksia.
Avopuistoon sijoitettiin kymmeniä merkittävien suomalaisten rakennusten pienoismalleja. Heti alkuvaiheessa Visulahdessa saattoi katsella eduskuntataloa, Finlandia-taloa, Ainolaa ja Tamminiemeä. Saimaan kanavakin oli mukana, samoin Ryssänkirkkona tunnettu, Mikkelistä vuonna 1958 purettu ortodoksinen sotilaskirkko.
Suunnitelmat olivat kunnianhimoisia. Aluetta piti rakentaa puistomaisemmaksi ja sinne piti sijoittaa myös vesielementtejä sekä erilaisia maisemia. Minimaahan arvioitiin mahtuvan 120 rakennelmaa.
Kenties jonakin päivänä Minimaassa on Kreml ja Valkoinen talo, kirjoitti suurvaltadiplomaattinen Länsi-Savo avajaisista uutisoidessaan 17.6.1984.
Tämä ei koskaan toteutunut, mutta jotain saatiin aikaan. Rakennuksia elävöitettiin valaistuksen sekä erilaisten ääniefektien avulla.
Alku näytti hyvältä. Kesällä 1985 Minimaassa kerrottiin käyneen 44 000 vierasta ja vuoden 1986 ilmoitettu kävijäluku oli peräti 114 000.
Minimaa Oy:ltä loppuivat rahat sen kehittämiseen.
Pian alkoivat kuitenkin ongelmat. Kävijöitä ei sittenkään ollut riittävästi ja omistajalta loppuivat rahat sen kehittämiseen.
Minimaa ei ollut Visulahden matkailukeskuksen oma bisnes. Sen omisti yksityisistä yrittäjistä koostunut Minimaa Oy, joka oli vuokralaisena Visulahtea pyörittäneen Visulahden Matkailu Oy:n mailla.
Minimaan paikka oli huono. Sinne näki muualta Visulahdesta, eikä riittävän moni kiinnostunut tarpeeksi ostaakseen erillisen pääsylipun.
Jo vuonna 1987 Minimaata yritettiin myydä muun muassa Visulahden Matkailu Oy:lle. Omistajien hintapyyntö oli kuitenkin liian korkea.
Minimaa suunniteltiin kesäkäyttöön, mutta suomalaiset kesäsäät osoittautuivat ylläpidon kannalta vaikeiksi, talvista puhumattakaan. Minimaan puurakenteet rapistuivat vauhdilla.
Oma ongelmansa oli siinä, ettei osaa rakennuksista voitu edes yrittää kuljettaa talvisuojaan, koska esimerkiksi linnarakennelmat oli valettu paikoilleen.
Yhtiö ajautui talousvaikeuksiin ja velkaantui pahasti. Muun muassa Visulahden Matkailu Oy:lle jäi vuokria maksamatta.
Rakennukset jäivät hunningolle.
Sateiden turvottaman ja auringon kupruiseksi paahtaman lastulevylaatikon edessä lukee ”Eduskuntatalo”. Laatikon sisällä vonkuu ääninauha, joka väsyneesti toistaa välikysymyksen loppupuheenvuoroa. Mikkelissä sijaitseva Visulahden Minimaa on autio. Lippukassan hoitaja taistelee pitkästymistä vastaan ottamalla aurinkoa, kirjoitti Suomen Kuvalehden toimittaja Jari Sarasvuo käytyään Minimaassa (SK 19.7.1989).
Minimaa Oy meni konkurssiin vuonna 1992 ja rakennukset putosivat Visulahden Matkailu Oy:n syliin.
Konkurssiin yhtiön haki oli nimenomaan Visulahden Matkailu Oy, vuokrarästien takia. Saatavia jäi myös Mikkelin kaupungille, joka oli taannut Minimaa Oy:n lainoja satojen tuhansien markkojen edestä.
Matti Matikainen toimi Visulahden matkailukeskuksen johtajana vuosina 1990–2008. Hänen mielestään Minimaan idea oli loistava, mutta toteutus jäi keskeneräiseksi.
– Se oli kertakäyttöinen kohde. Kun siellä kävi kerran, ei ollut mitään tarvetta tulla uudelleen, koska sinne ei tehty riittävästi uudistuksia ja muutoksia. Siksi niitä kävijöitäkään ei lopulta ollut tarpeeksi, muistelee Matikainen.
Idean isä oli mikkeliläinen pienoismallirakentaja Heikki Oikkonen.
– Me lunastimme Minimaan rakennukset konkurssipesältä. Monia rakennuksia jouduttiin poistamaankin, koska ne oli päästetty niin huonoon kuntoon.
Helsinkiin valmistumassa oleva presidentin virka-asunto Mäntyniemi näyttää Mikkelissä rannalle unohtuneelta katiskalta, ei miltään tulevalta luksuspalatsilta, kirjoitti Carmen Runonen Länsi-Savossa 15.7.1992, jutussa jonka otsikko kuului Minimaa räjähti käsiin.
– Vahinkoa oli syntynyt myös, kun alueella tehtiin ilkivaltaa. Mutta kyllä niitä rakennuksia meidän aikanamme myös kunnostettiin, Matikainen sanoo.
Vuonna 1996 Minimaa koki pienoisen renessanssin, kun matkailukeskus rakensi rakennusten ympärille liikennepuiston, siivosi pusikoituneet maisemat ja teki rakennusten väliin leveät, sorastetut käytävät.
Siitäkään ei ollut pitkää iloa. Paikalle tuli ensin moottoripuisto ja vuonna 2009 Visulahden yhteyteen avattu Xon-puisto nieli lopullisesti Minimaan maa-alueet, rakennusten jäädessä sen rekvisiitaksi.
Minimaata ei sinänsä koskaan lopetettu. Se vain jäi unholaan ja Visulahden muutoksen ja kehityksen alle. Kaupparekisteristä Minimaa Oy poistui vuonna 2005.
– Monia rakennuksia purettiin Xon-puiston tulon yhteydessä, koska ne olivat jo korjauskelvottomassa kunnossa. Jäljelle jäivät vain kivestä ja betonista tehdyt linnat, muistelee Visulahden puistonjohtajana vuonna 2008 aloittanut Ville Asikainen.
Visulahden nykyinen puistonjohtaja Atte Räsänen on tutkinut Minimaan jämiä.
– Ne ovat huonossa kunnossa. Lisäksi ne on tehty betonista ja kivestä ja ne ovat raskaita ja kookkaita rakennelmia. Niitä ei pysty purkamaan millään järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla, Räsänen kertoo.
Minimaan viimeiset muistot jäävät siis paikalleen.
– Ainakin toistaiseksi. Asiaa pitää miettiä uudelleen, jos Xon-puiston alueella tehdään jotakin muutoksia, Räsänen sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti