Luumäellä varusmiehen kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden aikaiset keliolosuhteet olivat turmapaikalla valtatie 6:lla normaalit, kertoo Kaakkois-Suomen poliisi.
Yksi Porin prikaatissa palvelustaan suorittamassa ollut varusmies kuoli liikenneonnettomuudessa keskiviikkona Luumäellä Etelä-Karjalassa, kun Puolustusvoimien Defender-maastoautolla kulkeneiden varusmiesten auto suistui tieltä ja ojaan.
Onnettomuus tapahtui aamupäivällä kymmenen aikaan suoralla tieosuudella. Poliisin ja Puolustusvoimien mukaan auto kaatui ympäri.
Kolme muuta autossa ollutta varusmiestä loukkaantui ulosajossa. Poliisi kertoi tiedotteessaan torstaina, ettei autossa olleita eloon jääneitä varusmiehiä ole vielä päästy kuulustelemaan.
Osallistuivat harjoitukseen
Varusmiehet osallistuivat Porin prikaatin Satakunnan tykistörykmentin harjoitukseen. Porin prikaati kertoi keskiviikkona järjestävänsä kriisiapua onnettomuuden vuoksi.
Poliisi kertoo pyrkivänsä saamaan onnettomuusautossa olleiden varusmiesten kuulustelut tehtyä tämän viikon aikana. Poliisi aikoo tiedottaa lisää, kun onnettomuuden syyt ovat selvinneet.
Aira Samulin on kuollut – opetti suomalaiset tanssimaan diskoa
Tanssinopettaja ja yrittäjä Aira Samulin on kuollut 96-vuotiaana. Samulin kuoli tänään Meilahden sairaalassa, kertoo Seiska.
JONNI AROMAA
Tanssinopettaja Aira Samulin kuollut. 96-vuotias Samulin kuoli tänään Meilahden sairaalassa, kertoo Seiska.
Samulin oli yksi Suomen tunnetuimmista julkisuuden henkilöistä. Hän oli liikenainen, tanssinopettaja ja suosittu puhuja. Moni muistaa Samulinin hersyvän naurun.
Evakkona Samulin piti yllä luovutetun Karjalan muistoa, siitä on konkreettisena esimerkkinä Samulinin rakennuttama hirsilinna Hyrsylän Mutka Lohjalla. Hän kunnioitti lottia ja sotaveteraaneja.
Samulin puhui rohkeasti lähisuhdeväkivallasta ja korosti erityisesti mielenterveystyön tärkeyttä yhteiskunnassa. Hänen tyttärensä sairastui skitsofreniaan 1960-luvulla ja oli siitä lähtien laitoshoidossa. Pirjo Samulin kuoli vuonna 2018.
Esiintymisen huippuammattilaisena Samulin nautti esillä olosta ja poseeraamisesta. Hän edusti itseään aina tyylillä ja alkoi iän myötä pukeutua klassisesti. Samulinin saattoi bongata kaupungilta huomattavan nuorekkaissa muotivaatteissa vielä 70-vuotiaana, ja pitkälle sen jälkeen.
Hänestä tuli ”koko kansan Aira” tanssikoulun ansiosta. Samulin perusti sen 1960-luvulla. Koulun lippulaivana toimi Rytmikkäät mannekiinit, jotka esittivät tanssien nuorisomuotia erilaisissa tapahtumissa. Konsepti oli uusi Suomessa, ja se olisi herättänyt huomiota ulkomaillakin. Samulin myi menestyksekkään tanssikoulunsa 1980-luvun jälkipuolella, ja siitä tuli step up -tanssikoulu.
Tehtaan johtajaksi
Aira Samulin (o.s. Suvio) syntyi Ignoilan kylässä Salmissa vuonna 1927. Isä työskenteli rajavartiolaitoksella 1930-luvulla. Äiti oli kotona. Samulin kuvaili myöhemmin äitiään mieleltään epävakaaksi ihmiseksi.
Isä kaatui jatkosodan alkumetreillä vuonna 1941, ja äiti muutti Helsinkiin kolmen tyttärensä kanssa ”Hyrsylän mutkasta” Raja-Karjalassa.
Ennen kuin Samulinista tuli Suomen ehkä tunnetuin tanssinopettaja, hän teki uran vaateteollisuudessa. Samulin oli sodan jälkeen töissä helsinkiläisessä vaatetehtaassa. Myynnissä työskenteli puoliso Helge Samulin. Luontaisen liikevainunsa ansiosta Aira Samulin nousi tehtaalla yhä vaativampiin tehtäviin, ja lopulta tehtaan johtajaksi. Hän oli alle 30-vuotias.
Työ- ja perhe-elämää varjosti kuitenkin salaisuus. Samulin oli lähisuhdeväkivallan uhri. Puoliso Helge pahoinpiteli häntä. Sairaalloinen suhde päättyi vasta 1960-luvun alussa asumuseroon. Helge Samulin jatkoi vielä senkin jälkeen perheensä uhkailua.
Tanssiva mannekiini syntyy
Tanssikoulusta ja tanssivista mannekiineista tuli Samulinin tavaramerkki. Idean tanssiviin malleihin hän keksi Diorinan, Helsingin suurimman muotitalon johtajana.
Valmisvaatteet olivat tulleet markkinoille. Ne eivät kuitenkaan näyttäneet mannekiinien päällä yhtä hyviltä kuin ateljeevaatteet. Tilanne muuttui, kun Samulin keksi laittaa mallit tanssimaan.
Hän oli itse aina tanssinut. Samulinilla oli kilpatanssijan tausta.
Samulinista tuli 1970-luvulla diskon personoituma Suomessa, ja poika Jari Samulin (s. 1955) nousi ilmiön imussa merkittäväksi tanssijaksi ja tanssinopettajaksi äitinsä rinnalle.
Aira Samulin kävi poimimassa uudet tanssityylit Yhdysvalloista. Yksi kohteista oli Studio 54, New Yorkin legendaarinen yökerho.
Samulin meni naimisiin valotaiteilija Ekku Peltomäen kanssa vuonna 1973, Peltomäki työskenteli alunperin Samulinin mallina. Ikäeroa oli parikymmentä vuotta, ja lehdistö otti siitä kaiken irti.
Liitto päättyi eroon vuonna 2004.
Samulin teki töitä loppuun asti. Hän otti vieraita vastaan Hyrsylän Mutkassa sekä Helsingin-kodissaan ja jakoi yleisölle elämäntarinansa.
Samulin oli muutamaan otteeseen myös kunnallispolitiikassa. Ensin Keskustan, sitten Kokoomuksen riveissä.
Aira Samulinista on tehty fiktiivinen elokuva Tango Kabaree (2001). Hänen elämästään kertova musikaali Aira sai kantaesityksensä Suomen Kesäteatterissa Valkeakoskella vuonna 2022.
26.10.2023 Ke
23. lokakuuta menehtyneen Aira Samulinin kuolemasta on saatu nyt lisää tietoja, kertoo Seiska -lehti.
Maanantaina 23.10 menehtyneen Aira Samulinin kuolema on koskettanut syvästi suomalaisia.
Samulin kuoli 96-vuotiaana Meilahden sairaalassa maanantaina 23.10.2023.
Monet ystävät, perheenjäsenet ja eturivin tähdet ovat välittäneet osanottonsa sekä kauniita muisteluita edesmenneen legendan muistolle.
Nyt Seiska -lehti on paljastanut lisää tietoja Samulinin viimeisistä hetkistä ennen tämän kuolemaa.
Tanssilegendan poissaolo Tanssii tähtien kanssa -lähetyksestä viikonloppuna herätti suurta huolta monissa ihmisissä, mutta vielä tuolloin hänen lapsenlapsensa ilmoitti, että Samulin oli vain sairastunut syysflunssaan.
Seiskan mukaan Samulin löydettiin viikonloppuna kotoaan Helsingistä tajuttomana, josta hänet kiidätettiin sairaalaan vaikean aivoverenvuodon takia.
Samulin kuoli myöhemmin maanantaiaamuna sairaalassa.
Ennen tätä viikonloppua Samulin oli jättänyt väliin tiettävästi vain yhden Tanssii tähtien kanssa -lähetyksen vuoden 2006 jälkeen. Hän oli pidetty ja tuttu näky jokaisessa lähetyksessä.
Ahtisaaren valtiolliset hautajaiset järjestetään Helsingissä Martin päivänä
STT
Presidentti Martti Ahtisaaren valtiolliset hautajaiset järjestetään Helsingissä Martin päivänä 10. marraskuuta, valtioneuvoston kanslia kertoo tiedotteessaan.
Ahtisaaren siunaustilaisuus pidetään Helsingin tuomiokirkossa. Hänet haudataan Hietaniemen hautausmaalle samalle alueelle, jonne on haudattu presidentit Risto Ryti, Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto.
Valtioneuvosto päätti Ahtisaaren valtiollisten hautajaisten järjestämisestä tänään yleisistunnossaan.