Presidentti Martti Ahtisaari on kuollut
Nobel-palkitun rauhanvälittäjän Martti Ahtisaaren presidenttikaudella Suomi kääntyi pysyvästi länteen.
Presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon elämäntyöstään saanut Martti Ahtisaari on kuollut. Hän kuoli maanantaina 16. lokakuuta kello 6.40 Helsingissä. Ahtisaari oli syntynyt 23. kesäkuuta 1937 Viipurissa ja oli kuollessaan 86-vuotias.
Ahtisaari sairasti koronaviruksen maaliskuussa 2020 ja toistamiseen vuoden 2021 lopussa. Tuolloin myös hänen puolisollaan Eeva Ahtisaarella todettiin koronavirustartunta. Molemmat paranivat taudista.
Presidentti Ahtisaari vetäytyi julkisuudesta muistisairauden vuoksi syyskuussa 2021.
Martti Ahtisaari oli Suomen kymmenes presidentti vuosina 1994–2000.
Hän teki mittavan uran myös kansainvälisenä rauhanvälittäjänä ja virkamiehenä. Ahtisaari palkittiin vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnolla.
Mara-ilmiö
Kansainvälinen diplomaatti Martti Ahtisaari nousi presidentiksi Mauno Koiviston jälkeen vuonna 1994. Hän toimi tasavallan päämiehenä yhden kauden eli vuoteen 2000.
SDP:n presidenttiehdokas Martti Ahtisaari sai suorassa kansanvaalissa toisella kierroksella 53 prosenttia äänistä ja voitti vastaehdokkaansa RKP:n Elisabeth Rehnin.
Syntyi niin kutsuttu Mara-ilmiö, joka oli jo SDP:n esivaalissa kaatanut politiikan raskassarjalaisen, myös presidenttiyttä tavoitelleen Kalevi Sorsan (sd.).
Lama-Suomen ilmapiiri oli otollinen puoluekoneiston ulkopuoliselle ja mutkattomalle presidenttiehdokkaalle.
Presidentti noudatti vaalikampanjassaan antamaansa lupausta ja tapasi maakuntamatkoilla kansalaisia eri puolilla Suomea.
Kansanomaisuus myös teki Ahtisaaresta julkisuudessa haavoittuvamman kuin edeltäjänsä.
Lama-ajan presidentti kohdisti Suomen katseen länteen
Ahtisaaren presidenttikauden alkaessa Suomi oli yhä syvässä taloudellisessa lamassa, joka johtui osin idänkaupan romahtamisesta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Poliittisesti Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 merkitsi myös Suomen kääntymistä länteen.
Ahtisaaren virkaanastumisvuonna 1994 suomalaiset päättivät kansanäänestyksellä liittymisestä Euroopan unioniin. Jäsenyys alkoi heti seuraavan vuoden alussa.
EU-jäsenyyden hoito aiheutti kitkaa Ahtisaaren ja pääministeri Esko Ahon (kesk.) välillä.
Ahtisaari ajautui pääministeri Ahon kanssa linjaerimielisyyteen siitä, kumpi osallistuu EU-huippukokouksiin. Ahtisaari piti päänsä ja kirjautti kantansa pöytäkirjoihin: hän osallistuu aina halutessaan. Linjariitaa kutsutaan lautaskiistaksi.
Paavo Lipposen (sd.) pääministerikauden alkaessa instituutioiden jännitteet työnnettiin taustalle.
Suomessa oli tuolloin lähes puoli miljoonaa työtöntä. Ahtisaari seisoi niin sanotun sateenkaarihallituksen tukena ja puolusti julkisesti hallituksen kovia leikkauksia.
Ahtisaari halusi Suomen Natoon
Suomen pitäisi olla mukana kaikissa niissä kansainvälisissä järjestöissä, joihin läntiset demokratiat kuuluvat. Martti Ahtisaari totesi näin jo vuonna 2014 Nykypäivä-lehden haastattelussa, missä hän toisti myös kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen.
Suomen pitää liittyä sotilasliitto Natoon yhdessä Ruotsin kanssa, Ahtisaari totesi.
Sotilasliittoon tulisi liittyä seuraavien hallituskausien aikana, mutta päätös ei saisi perustua pelkästään Venäjän uhkaan.
– Minä toivoisin, että me kykenemme jossain vaiheessa tekemään sellaisen päätöksen ja toivoisin, että se tapahtuisi yhdessä Ruotsin kanssa. En näe mitään syytä, miksi ruotsalaisetkaan eivät tekisi myönteistä päätöstä, Ahtisaari sanoi Nykypäivälle vuonna 2014.
Ahtisaaren mielestä Nato-jäsenyys hyödyttäisi pahasti velkaantunutta Suomea. Sotilasliiton jäsenyys lisäisi hänen mielestään muiden valtioiden luottamusta Suomea kohtaan ja saattaisi lisätä investointeja Suomeen.
Nobel-palkittu rauhan mies
Mittavan kansainvälisen uransa Martti Ahtisaari aloitti ulkoministeriön palveluksessa.
Tie vei kolmekymppisenä suurlähettilääksi Afrikan mantereelle. Jo tuolloin syntyneet verkostot auttoivat Ahtisaarta myöhemmin kansainvälisissä tehtävissä.
Ahtisaari oli YK:n edustajana useaan kertaan auttamassa Namibian matkaa itsenäisyyteen. Ahtisaaret nimitettiin Namibian kunniakansalaisiksi.
Tunnustus vaikuttavasta elämäntyöstä rauhanvälittäjänä tuli presidenttikauden jälkeen.
Vuonna 2008 tuolloin 71-vuotias Ahtisaari palkittiin yli kolme vuosikymmentä jatkuneesta urastaan rauhanvälittäjänä Nobelin rauhanpalkinnolla.
Palkintoperusteluissa mainittiin muun muassa 2005 saavutettu rauhansopimus Indonesian Acehin maakunnan kapinallisten ja maan hallituksen kesken.
Lisäksi Nobel-komitea muistutti Ahtisaaren ponnisteluista Namibian itsenäistymisen ja Kosovon konfliktin ratkaisemisen hyväksi. Presidentti vaikutti myös vahvasti konfliktien ratkaisuun Pohjois-Irlannissa, Keski-Aasiassa ja Afrikan sarvessa.
Ahtisaaren elämäntyö, rauhan rakentaminen, jatkui myös hänen omassa toimistossaan CMI:ssä ja YK:n entisten päämiesten ja vaikuttajien Elders -ryhmässä.
CMI on toiminut aktiivisena rauhanvälittäjänä pitkään myös Ukrainan sodan aikana.
Opettaja Oulusta
Martti Ahtisaari syntyi Viipurissa vuonna 1937.
Hänen vanhemmillaan Tyyne ja Oiva Ahtisaarella oli kolme lasta, joista Martti oli keskimmäinen.
Perheen isä oli armeijassa töissä, ja siksi lapsuuden kotipaikka vaihtui kolmesti. Ahtisaari asui keskikoulun loppuun saakka Kuopiossa ja kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1956.
Ahtisaari opiskeli Oulun opettajankoulutuslaitoksella ja valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1959.
Ahtisaari avioitui vuonna 1968 Eeva Hyvärisen (nyk. Ahtisaari) kanssa, ja seuraavana vuonna heille syntyi poika, Marko Ahtisaari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti