Kuplettilaulaja ja kansantaiteilija Jaakko Teppo oli kuollessaan 71-vuotias.
KANSANTAITEILIJA Jaakko Teppo on kuollut 26. helmikuuta, uutisoi Yle. Hän oli kuollessaan 71-vuotias.
Helmikuussa 1953 Iisalmessa syntynyt Teppo tunnettiin kuplettilaulajana ja kansantaiteilijana. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan olivat muun muassa Pamela, Pilkillä, Hilma ja Onni sekä Sammakkoprinssi.
Tepon menestyksekäs esiintyjän ura päättyi aivoinfarktiin vuonna 1995. Hänet palkittiin Suomi-palkinnolla vuonna 2022.
TEPON taiteessa kuuluivat erityisesti hänen oman kotiseutunsa Savon ja Pohjois-Karjalan murteet, ja hänen musiikissaan ja pakinoissaan teemoina näkyivät niin maaseutukulttuuri kuin yhteiskunnalliset ongelmatkin.
Koneinsinööriksi opiskellut Teppo ei koskaan tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä. Hän keikkaili humorististen kuplettilaulujen tulkkina ensin lähiympäristössään ja myöhemmin myös pääkaupunkiseudulla. Hän voitti kuplettilaulun Suomen mestaruuden vuosina 1978 ja 1979.
Teppo julkaisi debyyttilevynsä Ruikonperän multakurkku vuonna 1980. Uransa aikana häneltä ilmestyi vielä neljä albumia, joista viimeisin, Pers’aukisten piiritarkastaja, julkaistiin 1995. Lisäksi Teppo teki uransa aikana peräti kymmenen kokoelmalevyä.
Teppo oli näkemyksiltään avoimesti vasemmistolainen.
VAIKKA Tepon esiintyjän ura päättyi, hän ei suinkaan jäänyt toimettomaksi. 1990-luvun alkupuolella yritykset julkaista Iisalmessa ilmaisjakelulehti Piällysmiestä menivät mönkään, mutta konkurssin jälkeen Teppo jatkoi pakinoiden kirjoittamista lehtiin. Vielä vuonna 2008 hänen tekstejään julkaistiin vakituisesti Karjalan Heili -ilmaisjakelulehdessä Joensuussa.
Tepon kappaleita esittivät 2000-luvulla hänen kaksi poikaansa Ilja Teppo ja Johannes Teppo, sekä Ilkka ja Ismo Alangon ja Jari ”Cyde” Hyttisen perustama Sössölandian kultakurkut -yhtye.
Vuonna 2009 ilmestyneellä Pörsänmäen Sanomat -tribuuttilevyllä Tepon kappaleet saivat uuden elämän muun muassa Kotiteollisuuden, Nightwishin, Jarkko Martikaisen, Eläkeläisten ja Happoradion tulkinnoissa.
Vuonna 2016 ilmestyi Antti Heikkisen kirjoittama elämäkerta Jaakko Teppo – Suuri elämäkerta, ja seuraavana vuonna Aleksis Kiven Seura myönsi Tepolle Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon. Palkinto myönnetään ansioituneesta "nummisuutarin eskomaisesta" toiminnasta, toisin sanoen sinnikkäästä ja itsepäisestä toiminnasta jollain elämän alueella.
TAITELIJAN POIKA Ilja Teppo kuvaili isäänsä HS:lle joulukuussa 2022 näin:
”Isä on herkkä ja rakastava, mutta piilottelee hellyyttään. Hänen ei ole koskaan ollut helppoa näyttää tunteitaan.”
Ilja Teppo sanoi haastattelussa arvostavansa isässään eniten sitä, että hän oli aina heikomman puolella.
”Ei ole väliä, mitä joku tekee työkseen tai miltä näyttää, jokaista pitää kunnioittaa. Tämä tulee esille isän lauluissakin.”
Haastattelussa Ilja Teppo kuvaili isäänsä työnarkomaaniksi, joka oli harvoin kotona ja teki töitä kolme kertaa enemmän kuin olisi ollut normaalia. Hän teki uransa aikana 5 000 keikkaa.
Jaakko Teppo sanoi haastattelussa tunteneensa murhetta siitä, ettei osannut olla sellainen isä, jollainen hän olisi halunnut olla. Teppo ja hänen vaimonsa olivat naimisissa yli 40 vuotta.
HS:n haastattelussa Teppo kuvaili itseään sanoilla ”rillumareimies musiikissa ja elämässä”.
JARI ”CYDE” HYTTINEN kertoo HS:lle, että Teppo oli hänen henkinen esikuvansa.
”Jaakko oli pienen ihmisen asialla. Hän oli meidän Sössölandian kultakurkkujen suuri idoli juuri sanomansa ja huumorinsa takia”, Hyttinen sanoo.
Syksyllä 2009 kiertueensa aloittanut Onnen kerjäläiset – Jaakko Teppo -musikaali oli Hyttisen tuottama, samoin kuin Tepon live-esiintymisiä ja haastatteluita sisältävä Onnen kerjäläiset -dvd vuodelta 2006. Hyttinen sanoo, että näiden projektien tekeminen ja Tepon kanssa matkan varrella ystävystyminen oli hänelle ilo.
”Monta kertaa istuttiin Jaakon pihalla, tupakoitiin ja parannettiin maailmaa”, Hyttinen muistelee.
Nyt Tepon kuplettiperinnettä vie eteenpäin hänen poikansa Ilja, joka muistelee isäänsä sosiaalisen median kanavissaan.
”Valtava ikävä, valtava kiitollisuus”, Ilja Teppo kirjoittaa Facebookissa ja Instagram-tilillään.
Jaakko Teppo kotonaan Joensuussa vuonna 2013. Seinällä Tepon kultalevyjä. KUVA: MIKKO MAKKONEN
Jaakko Teppo kuvattuna vuonna 1993 ennen aktiiviesiintyjän uran päättymistä. KUVA: KAUKO VARIS
Jaakko Teppo kuvattuna Ilosaarirockissa vuonna 2006. KUVA: RIIKKA HURRI
Jaakko Teppo vuonna 1998. Hänelle oli sairaseläkkeelle jäämisen jälkeen myönnetty puolikas taiteilijaeläke. KUVA: KAUKO VARIS
