Katso täältä oman kuntasi tartunta- ja rokotustilanne
Ylen päivittyvät graafit näyttävät myös Suomen ja maailman koronatilanteen kehitystä laajemmin. Klikkaa tästä grafiikoihin.
4.3.2021 klo 10:56
Jenni Frilander
Rokotustahti paranee huhtikuussa, työikäisten rokotukset alkavat viimeistään kesäkuussa
Suomi on onnistunut rokottamaan kansalaisiaan nopeammin kuin monet muut EU-maat.
Arvio koronarokotusten etenemisestä on hieman parantunut.
– Huhtikuun alusta eteenpäin rokotteita tulee enemmän, noin 160 000 annosta, jossa on kasvua aiempiin lupauksiin nähden, Puumalainen sanoo.
Jos muita rokotteita toimitetaan luvatusti, näyttää siltä, työikäisen väestön rokotukset alkaisivat viimeistään kesäkuussa.
Näihin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta.
Rokotteen teho estämään vakavaa koronatautia on erittäin hyviä. Teholukemat ovat 85 prosenttia Biontech&Pfizerin rokotteelle ja 94 prosenttia Astra Zenecan rokotteelle yhden annoksen jälkeen.
– Rokotteet ovat aivan yhtä hyviä. Molemmat ovat erittäin hyviä, Puumalainen sanoi.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä pohtii lähipäivinä, josko Astra Zenecan rokotettakin alettaisiin antaa myös yli 70-vuotiaille.
THL
4.3.2021 klo 10:44
Ville Laakso
Tartuntatapausten kehitys punaisella melkein joka alueella, HUS toiseksi korkein
Ilmaantuvuusluvun, eli tartuntoja 100 000 asukasta kohden, kehitys kahden viime viikon ajalta näyttää punaista melkein kaikilla alueilla.
Ahvenanmaan ilmaantuvuusluku on kasvanut selvästi eniten ja on pompannut korkeimmalle. Seuraavana on kuitenkin Suomen asukasmäärältään suurin sairaanhoitoalue HUS, mikä kertoo pääkaupunkiseudun huonosta tautitilanteesta.
Tartuntojen nopea lisääntyminen kuormittaa jo terveydenhuoltoa
Valtakunnallisesti sairaalahoidon kuormitus on viimeisen viikon aikana selvästi kasvanut. Myös tehohoidon tarve on lisääntynyt viimeisen parin viikon aikana erityisesti HUSin sairaaloissa, mutta tehohoidon kapasiteetti ei ole ollut valtakunnallisesti uhattuna.
Sairaalahoidossa oli 3.3. kaikkiaan 258 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 106 erikoissairaanhoidossa 115 ja teho-osastoilla 37 potilasta.
Ennusteet tulevan viikon valtakunnallisista erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat edelleen nousussa.
Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 3.3.2021 mennessä raportoitu yhteensä 759.
4.3.2021 klo 10:08
Jenni Frilander
Ihmiset käyvät ahkerasti testeissä, mutta virusmuunnos leviää
THL:n mukaan myönteistä on, että ihmiset hakeutuvat herkästi testeihin.
Koronatestejä on tehty lähes kaksinkertainen määrä vuodenvaihteeseen verrattuna: viikolla 8 testejä tehtiin yli 137 000 kappaletta. Kasvaneista testimääristä huolimatta positiivisia näytteitä on yhä enemmän: kahden viime viikon aikana positiivisten näytteiden osuus oli noin 2,8 prosenttia.
Erityisesti Britannian virusmuunnos jatkaa leviämistään Suomessa. Tähän mennessä Suomessa on todettu uusia virusmuunnoksia yhteensä 1 274 koronavirusnäytteessä. Näistä 1 205 on Britannian virusmuunnosta ja 68 Etelä-Afrikan virusmuunnosta. Brasilian P.1.-virusmuunnoksesta on toistaiseksi tehty Suomessa yksi matkailuun liittyvä havainto.
– Virusmuunnokset leviävät pikku hiljaa Etelä-Suomesta kohti muuta Suomea. Nämä tapaukset johtavat useammin tehohoitoon ja sairaalahoitoon, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.
4.3.2021 klo 10:03
Jenni Frilander
Suomen epidemiatilanne on heikentynyt nopeasti, taudin ilmaantuvuus jyrkässä nousussa
Viimeisten kahden viikon aikana uusia koronatapauksia on todettu Suomessa merkittävästi enemmän kuin aiemmin, ja tapausmäärät ovat lisääntyneet huolestuttavan nopeasti rajoitustoimista huolimatta, THL kertoo tiedotteessaan.
Viimeisen viikon aikana todettiin eniten koronatapauksia koko tähänastisen epidemian aikana. Tilanteen merkittävä heikentyminen edellyttää THL:n mukaan nopeasti entistä järeämpiä toimia epidemian hillitsemiseksi.
Tautitapausten 14 päivän ilmaantuvuus on kasvanut peräti 16 sairaanhoitopiirin alueella. Kahden viikon takaiseen verrattuna vain viidellä alueella ilmaantuvuus on pysynyt samoissa lukemissa tai laskenut.
Erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueilla sekä Ahvenanmaalla epidemiatilanne on heikentynyt nopeasti.
Viikolla 8 (22.2.-28.2.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yli 3 900 tapausta, mikä on noin 400 enemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten seitsemän päivän ilmaantuvuus oli 71 tartuntaa 100 000:ta asukasta kohden.
Viimeisen kahden viikon seurantajaksolla uusien tapausten määrä oli yli 7 400, mikä on lähes 2 300 tapausta enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten 14 päivän ilmaantuvuus oli 134 tartuntaa 100 000:ta asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 93 tartuntaa.
Arvioitu tartuttavuusluku on edelleen kasvanut ja on tällä hetkellä 1,15-1,35 (90 % todennäköisyysväli).
Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa lähes 800 uutta tartuntaa, rokote vaikuttaa tehoavan myös brittivarianttia vastaan, Hollannissa räjähdys testikeskuksessa
Päivitämme tähän juttuun uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta.
Hallitus esitteli torstaina 25.2. uusia koronatoimia epidemian leviämis- ja kiihtymisvaiheessa oleville alueille.
Maaliskuun 8. päivä yläkoululaiset ja toinen aste siirtyvät osassa maata kolmeksi viikoksi etäopetukseen. Myös ravintolat suljetaan osassa maata kolmeksi viikoksi 8.3. alkaen, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Hallitus puhuu kolmen viikon sulkutilasta.
Kunnat ja alueelliset viranomaiset voivat sulkea yksityisiä harrastus- ja asiakastiloja tai rajoittaa niiden asiakasmäärää kahdeksi viikoksi kerrallaan.
Suomessa hallitus on luonut rajoitustoimista kolme eri tasoa virusmuunnoksen torjumiseksi. Hallitus on ohjannut ottamaan tason 2. rajoitustoimet käyttöön leviämisalueilla ja suositellut niiden käyttöönottoa kiihtymisvaiheen alueilla. Tasolla 3 luvassa olisi liikkumisrajoituksia.
Täältä näet oman kuntasi tuoreet koronatartunnat ja rokotettujen osuuden sekä tilanteen kehittymisen Suomessa ja maailmalla. Voit lukea lisää oman maakuntasi tilanteesta täältä.
Laumasuojan kriittinen raja on noin 70 %. Tartunnat päivitetty 3.3.2021 klo 11.48, sairaalahoidossa olevat ja kuolleet päivitetty 2.3.2021 klo 12.08, rokotetut (yhden annoksen saaneet) päivitetty 2.3.2021 klo 13.08. Lähde: THL, Yle.
THL päivittää 7.12. alkaen kuolleita ja sairaalahoidossa olevia arkisin.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Koronatilanne maailmalla
EurooppaMaailma
Tartunnat37 812 431114 752 213
Kuolleet859 3472 549 216
Päivitetty 3.3.2021 klo 12.33. Lähde: Johns Hopkins -yliopisto, Yle.
3.3. klo 11.37 Uusia tartuntoja kirjattu 797 Suomessa
Suomessa on nyt todettu kaikkiaan 59 442 koronavirustartuntaa. Luku on kasvanut eilisestä 797:llä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Eniten tarjuntoja kirjattiin taas Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, 465. Varsinais-Suomessa on 114 uutta tartuntaa ja Satakunnassa 65.
Kuusamossa on todettu altistumismahdollisuus koronavirukselle useassa ravintolassa Rukalla viime viikolla, ja näihin liittyy myös useita Etelä-Suomen koronavirustapauksia.
Myös kuusamolaisten tartunnat ovat lisääntyneet selvästi, viime viikon aikana on todettu viisi tartuntaa. Tätä ennen tartuntoja on Kuusamon alueella ollut yksittäisiä, kertoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Marika Käkelä Kuusamon terveyskeskuksesta.
3.3. klo 7.06 Tuli immuniteetti piikistä tai taudista, se suojannee ainakin lähes vuoden ja myös brittivarianttia vastaan
Suomessa on rokotettu tähän mennessä lähes 400 000 henkeä, lähinnä sote-alan henkilöstöä ja yli 80-vuotiaita, mutta myös riskiryhmäläisten rokotukset on aloitettu eri puolilla Suomea.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että rokotteen ja sairastetun taudin tuoma suoja tehoaa myös viruksen brittimuunnosta vastaan. Erityisesti pääkaupunkiseudulla brittimuunnos on ottanut sijaa aiemmin Suomessa levinneeltä koronavirukselta.
Sen sijaan suoja ei välttämättä tehoa Etelä-Afrikan tai Brasilian muunnoksiin.
– Se mahdollisuus on olemassa, että virus kehittää muuntuneita muotoja, johon aiemmin sairastettu infektio ei niin hyvin suojaisi. Mutta keskimäärin sekä rokotteen että sairastetun infektion immuniteetti suojaa useampia näitä variantteja vastaan, Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri.
3.3. klo 6.55 Hallitus valmistelee ulkonaliikkumiskieltoa – näin poliisi valvoisi liikkeitäsi
Hallitus pohtii, täytyykö myös Suomessa ottaa käyttöön ulkonaliikkumisrajoituksia koronaviruksen hillitsemiseksi. Niitä tarvitaan, jos muut jo päätetyt keinot eivät hidasta viruksen leviämistä. Kysyimme poliisilta, miten kieltoa valvottaisiin, ja selvitimme, miten ulkonaliikkumiskiellot ovat toimineet Euroopassa.
3.3. klo 3.20 Vantaa hakee apua jäljitykseen puolusvoimilta, Helsinki lääketieteen opiskelijoilta
A-studiossa tiistai-iltana vieraillut Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoi, että Vantaan on saamassa pahasti jäljessä laahaavaan tilanteeseen virka-apua puolustusvoimilta. Jäljityksen kerrottiin olevan jäljessä noin viikon verran, tavoite jäljityksessä on 1-2 päivää.
Viljanen kuittasi retoriseksi heitoksi kaupungin tartuntatautilääkäri Kirsi Valtosen viikonlopun sanoman tilanteesta, jossa “tassut on mahdollisesti nostettava jäljityksessä pystyyn”, kun enää 10 prosenttia tartunnoista on jäljitettävissä.
Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Isosomppi sanoi, että pääkaupunginkin tilanne on kääntynyt hankalampaan suuntaan.
– Olemme rekrytoimassa 120 henkilöä jäljitykseen, muun muassa lääketieteen opiskelijoista tällä hetkellä olevan 300 jäljittäjän päälle. Seuraamme mielenkiinnolla Vantaan kokemuksia puolustusvoimien avusta, Isosomppi sanoi.
– Näin ollen koulujen merkitys tartuntaketjuissa tulee aliarvioiduksi. HUS saa paljon yhteydenottoja perheiltä, joissa lapset ovat tuoneet taudin kotiin, Mäkijärvi sanoi.
Mäkijärven mukaan on myös nähtävissä aiempaa enemmän nuorempien ihmisten vakavia sairastumisia.
3.3. klo 01.41 Biden: Rokotetta riittävästi kaikille aikuisille USA:ssa toukokuun loppuun mennessä
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden arvioi, että koronarokotteita on riittävästi kaikkien yhdysvaltalaisten aikuisten rokottamiseen toukokuun loppuun mennessä.
Hänen mukaansa hyvän kehityksen taustalla on tieto siitä, että lääkeyhtiö Merck ryhtyy valmistamaan Johnson & Johnsonin yhden annoksen koronarokotetta, joka sai myyntiluvan Yhdysvalloissa viime sunnuntaina.
Lisäksi Biden vetosi televisiopuheessaan kaikkiin yhdysvaltalaisiin, jotta nämä jatkaisivat yhä kasvomaskien käyttämistä.
Samaan aikaan kuitenkin Texasin kuvernööri ilmoitti, että osavaltio luopuu kokonaan maskipakosta. Hän julisti tiistaina, että on tullut aika avata Texas sataprosenttisesti. Tämä merkitsee sitä, ettei esimerkiksi ravintoloiden tarvitse noudattaa jatkossa rajoituksia asiakasmäärissään.
Valmiuslain käytön on oltava välttämätöntä, jotta sen pykäliä voidaan soveltaa. Yksi peruste valmiuslakien käyttämiseksi on tehohoidon kapasiteetin turvaaminen. Henrietta Hassinen / Yle
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus valmistelee uusia tiukempia toimia koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi. Osaan niistä tarvitaan valmiuslakia.
Jotta hallitus voi käyttää koronataisteluun valmiuslain pykäliä, niiden käytön on oltava välttämätöntä epidemian torjumiseksi tai esimerkiksi tehohoidon turvaamiseksi.
Arvion välttämättömyydestä tekevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Välttämättömyys voi koskea koko maata tai vain tiettyä aluetta.
Ylen tietojen mukaan tehohoidon tilanne on STM:ssä arvioitu hälyttäväksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, mutta ei koko maassa.
Kun hallitus on antanut valmiuslain käyttöönottoasetukset, ne on viipymättä annettava eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää, jäävätkö ne voimaan.
Tämä voi tapahtua nopeasti: esimerkiksi vuosi sitten eduskunta hyväksyi hallituksen antamien valmiuslakien käyttöönottoasetukset yksimielisesti jo seuraavana päivänä.
Pääministeri Marin ilmoitti jo eilen tiistaina A-studiossa, että hallitus valmistelee valmiuslain pykälien 106 ja 107 käyttöönottoa, mutta myös useiden muiden valmiuslain sosiaali- ja terveydenhuollon pykälien käyttöönottoa.
Valmiuslain pykälät 106 ja 107 liittyvät viestintään sekä eri hallinnonalojen riitatilanteiden ratkaisuun.
Hallitus keskustelee suunnitelmistaan tänään keskiviikkona Säätytalossa.
Konkreettisimmin ihmisten elämään vaikuttaisivat juuri terveydenhuollon pykälät. Mitkä näistä valmiuslain pykälistä otetaan todennäköisemmin käyttöön?
Valmiuslain "sote-pykäliä" ovat 86, 87 ja 88
Marinin mainitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon pykäliä on valmiuslaissa useita, ja niistä moni oli viime keväänäkin käytössä.
Pykälä 86:n valtuuksin voidaan esimerkiksi ohjata potilaita hoidettavaksi julkiselta puolelta yksityisiin sairaaloihin.
Terveydenhuollon resursseja voidaan tarvittaessa siirtää toiselle paikkakunnalle. Hoito-osastojen toimintaa voitaisiin muuttaa, esimerkiksi sairaalaosastoja ottaa käyttöön koronapotilaiden hoitamiseen tai koronapotilaiden hoitamiseksi tarkoitettuja osastoja laajentaa.
Pykälä 87:lla puututaan esimerkiksi lääkkeiden hamstraamiseen eli sillä voidaan rajoittaa lääkkeiden ulosmyyntiä apteekeista. Pykälä 87 otettiin viime maaliskuussa käyttöön välittömästi sen jälkeen kun ihmiset olivat hamstranneet lääkkeitä.
Muun muassa hoitotakuusta mainitaan pykälässa 88. Se oikeuttaa muun muassa lykkäämään kiireetöntä hoitoa odottavien potilaiden hoidon määräaikoja, jos se on tarpeen kiireellisen hoidon järjestämiseksi.
Määräaikojen lykkääminen pätee myös sosiaalihuollon asiakkaan avuntarpeen arviointiin, joka normaalioloissa tulee tehdä sosiaalihuoltolain mukaan(siirryt toiseen palveluun) viipymättä. Tällainen voisi olla esimerkiksi erityistä tukea saavan lapsen suojelun tarve tai yli 75-vuotiaan tai vammaisen ihmisen palvelun tarve.
Järeä keino: työvelvoite 18–67-vuotiaille
Valmiuslain "ylityöpykälä" 93 sallisi tilapäisesti työaikalain(siirryt toiseen palveluun) lepoaikamääräysten, ylityötä ja vuosilomaa koskevien säädösten sivuuttamisen. Viime vuonna koronaepidemia vei monelta hoitajalta talvilomat ja lyhensi kesälomia.
Valmiuslain pykälä 94 taas rajoittaa työnantajan irtisanomisoikeutta, terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi.
Valmiuslain pykälä 95 määrää terveydenhuoltoalalle koulutettujen työvelvoitteesta. Se on järeä toimi, ja viime keväänä eduskunta torjuikin sen käyttöönoton ja palautti sen takaisin hallituksen valmisteluun.
Pykälän mukaan jokainen, joka on saanut terveydenhuollon koulutusta, esimerkiksi eläkkeellä olevat hoitajat, voitaisiin määrätä töihin enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Velvoite koskisi jokaista 18 vuotta mutta ei 68 vuotta täyttänyttä.
Tulossa ehkä seuraavaksi: liikkumisrajoitukset
Pääministeri Marin on kertonut myös valmiuslain pykälä 118:n eli liikkumisrajoituspykälän käyttöönoton valmistelusta siltä varalta, että epidemia pahenee.
Kielto otettaisiin käyttöön pahimmilla korona-alueilla, jos tartuntoja ei saada kuriin muilla tavoilla.
