Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa lähes 800 uutta tartuntaa, rokote vaikuttaa tehoavan myös brittivarianttia vastaan, Hollannissa räjähdys testikeskuksessa
Päivitämme tähän juttuun uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta.
- Hallitus esitteli torstaina 25.2. uusia koronatoimia epidemian leviämis- ja kiihtymisvaiheessa oleville alueille.
- Maaliskuun 8. päivä yläkoululaiset ja toinen aste siirtyvät osassa maata kolmeksi viikoksi etäopetukseen. Myös ravintolat suljetaan osassa maata kolmeksi viikoksi 8.3. alkaen, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Hallitus puhuu kolmen viikon sulkutilasta.
- Kunnat ja alueelliset viranomaiset voivat sulkea yksityisiä harrastus- ja asiakastiloja tai rajoittaa niiden asiakasmäärää kahdeksi viikoksi kerrallaan.
- Suomessa hallitus on luonut rajoitustoimista kolme eri tasoa virusmuunnoksen torjumiseksi. Hallitus on ohjannut ottamaan tason 2. rajoitustoimet käyttöön leviämisalueilla ja suositellut niiden käyttöönottoa kiihtymisvaiheen alueilla. Tasolla 3 luvassa olisi liikkumisrajoituksia.
- Täältä näet oman kuntasi tuoreet koronatartunnat ja rokotettujen osuuden sekä tilanteen kehittymisen Suomessa ja maailmalla. Voit lukea lisää oman maakuntasi tilanteesta täältä.
- Tarkastele koronakriisin talousvaikutuksia päivittyvistä grafiikoista täältä.
Koronatilanne Suomessa
- Tartunnat59 442+4 320
- Rokotetut384 476+96 000
- Tehohoidossa39+5
- Kuolemantapaukset755+21
Laumasuojan kriittinen raja on noin 70 %. Tartunnat päivitetty 3.3.2021 klo 11.48, sairaalahoidossa olevat ja kuolleet päivitetty 2.3.2021 klo 12.08, rokotetut (yhden annoksen saaneet) päivitetty 2.3.2021 klo 13.08. Lähde: THL, Yle.
THL päivittää 7.12. alkaen kuolleita ja sairaalahoidossa olevia arkisin.
Koronatilanne maailmalla
- EurooppaMaailma
- Tartunnat37 812 431114 752 213
- Kuolleet859 3472 549 216
Päivitetty 3.3.2021 klo 12.33. Lähde: Johns Hopkins -yliopisto, Yle.
3.3. klo 11.37 Uusia tartuntoja kirjattu 797 Suomessa
Suomessa on nyt todettu kaikkiaan 59 442 koronavirustartuntaa. Luku on kasvanut eilisestä 797:llä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Eniten tarjuntoja kirjattiin taas Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, 465. Varsinais-Suomessa on 114 uutta tartuntaa ja Satakunnassa 65.
Katso täältä Suomen koronavirustilanteen lukuja.
3.3. klo 10.02 Räjähdys testikeskuksessa lähellä Amsterdamia, kertoo poliisi
Alankomaissa Amsterdamin pohjoispuolella sijaitsevassa kaupungissa on sattunut räjähdys koronatestikeskuksessa, kertoo poliisi.
Räjähdys sattui ennen kuin keskus ehti avautua.
Poliisin mukaan räjähdys rikkoi ikkunoita, mutta kukaan ei loukkaantunut tapauksessa.
Bovenkarspelin kaupungissa sattuneen räjähdyksen tapahtumapaikka on eristetty ja tutkinta tapahtuneesta aloitettu.
Lähteet: AFP, Reuters
3.3. klo 9.24 Hiihtolomalaiset toivat Kuusamoon tartuntoja
Ensimmäinen hiihtolomaviikko toi Kuusamoon useita koronavirustartuntoja. Niistä noin kymmenen on todettu eteläsuomalaisilla vierailla ja paikallisilla viisi.
Kuusamossa on todettu altistumismahdollisuus koronavirukselle useassa ravintolassa Rukalla viime viikolla, ja näihin liittyy myös useita Etelä-Suomen koronavirustapauksia.
Myös kuusamolaisten tartunnat ovat lisääntyneet selvästi, viime viikon aikana on todettu viisi tartuntaa. Tätä ennen tartuntoja on Kuusamon alueella ollut yksittäisiä, kertoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Marika Käkelä Kuusamon terveyskeskuksesta.
3.3. klo 7.06 Tuli immuniteetti piikistä tai taudista, se suojannee ainakin lähes vuoden ja myös brittivarianttia vastaan
Suomessa on rokotettu tähän mennessä lähes 400 000 henkeä, lähinnä sote-alan henkilöstöä ja yli 80-vuotiaita, mutta myös riskiryhmäläisten rokotukset on aloitettu eri puolilla Suomea.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että rokotteen ja sairastetun taudin tuoma suoja tehoaa myös viruksen brittimuunnosta vastaan. Erityisesti pääkaupunkiseudulla brittimuunnos on ottanut sijaa aiemmin Suomessa levinneeltä koronavirukselta.
Sen sijaan suoja ei välttämättä tehoa Etelä-Afrikan tai Brasilian muunnoksiin.
– Se mahdollisuus on olemassa, että virus kehittää muuntuneita muotoja, johon aiemmin sairastettu infektio ei niin hyvin suojaisi. Mutta keskimäärin sekä rokotteen että sairastetun infektion immuniteetti suojaa useampia näitä variantteja vastaan, Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri.
Lue lisää tästä artikkelista.
3.3. klo 6.55 Hallitus valmistelee ulkonaliikkumiskieltoa – näin poliisi valvoisi liikkeitäsi
Hallitus pohtii, täytyykö myös Suomessa ottaa käyttöön ulkonaliikkumisrajoituksia koronaviruksen hillitsemiseksi. Niitä tarvitaan, jos muut jo päätetyt keinot eivät hidasta viruksen leviämistä. Kysyimme poliisilta, miten kieltoa valvottaisiin, ja selvitimme, miten ulkonaliikkumiskiellot ovat toimineet Euroopassa.
3.3. klo 3.20 Vantaa hakee apua jäljitykseen puolusvoimilta, Helsinki lääketieteen opiskelijoilta
A-studiossa tiistai-iltana vieraillut Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoi, että Vantaan on saamassa pahasti jäljessä laahaavaan tilanteeseen virka-apua puolustusvoimilta. Jäljityksen kerrottiin olevan jäljessä noin viikon verran, tavoite jäljityksessä on 1-2 päivää.
Viljanen kuittasi retoriseksi heitoksi kaupungin tartuntatautilääkäri Kirsi Valtosen viikonlopun sanoman tilanteesta, jossa “tassut on mahdollisesti nostettava jäljityksessä pystyyn”, kun enää 10 prosenttia tartunnoista on jäljitettävissä.
Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Isosomppi sanoi, että pääkaupunginkin tilanne on kääntynyt hankalampaan suuntaan.
– Olemme rekrytoimassa 120 henkilöä jäljitykseen, muun muassa lääketieteen opiskelijoista tällä hetkellä olevan 300 jäljittäjän päälle. Seuraamme mielenkiinnolla Vantaan kokemuksia puolustusvoimien avusta, Isosomppi sanoi.
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi tiistain Hufvudstadsbladet-lehden haastattelussa, että kouluista liikkeelle lähteneet kotien jatkotartunnat eivät läheskään aina tilastoidu koulutartunnoiksi.
– Näin ollen koulujen merkitys tartuntaketjuissa tulee aliarvioiduksi. HUS saa paljon yhteydenottoja perheiltä, joissa lapset ovat tuoneet taudin kotiin, Mäkijärvi sanoi.
Mäkijärven mukaan on myös nähtävissä aiempaa enemmän nuorempien ihmisten vakavia sairastumisia.
3.3. klo 01.41 Biden: Rokotetta riittävästi kaikille aikuisille USA:ssa toukokuun loppuun mennessä
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden arvioi, että koronarokotteita on riittävästi kaikkien yhdysvaltalaisten aikuisten rokottamiseen toukokuun loppuun mennessä.
Hänen mukaansa hyvän kehityksen taustalla on tieto siitä, että lääkeyhtiö Merck ryhtyy valmistamaan Johnson & Johnsonin yhden annoksen koronarokotetta, joka sai myyntiluvan Yhdysvalloissa viime sunnuntaina.
Lisäksi Biden vetosi televisiopuheessaan kaikkiin yhdysvaltalaisiin, jotta nämä jatkaisivat yhä kasvomaskien käyttämistä.
Samaan aikaan kuitenkin Texasin kuvernööri ilmoitti, että osavaltio luopuu kokonaan maskipakosta. Hän julisti tiistaina, että on tullut aika avata Texas sataprosenttisesti. Tämä merkitsee sitä, ettei esimerkiksi ravintoloiden tarvitse noudattaa jatkossa rajoituksia asiakasmäärissään.
Lue koko juttu täältä.
Hallitus yrittää padota koronan leviämistä valmistelemalla valmiuslain pykäliä sosiaali- ja terveydenhuoltoon – mitä se tarkoittaisi käytännössä?
Valmiuslailla voidaan määrätä muun muassa työntekijöiden työvelvoitteesta ja kiireettömän hoidon lykkäämisestä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus valmistelee uusia tiukempia toimia koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi. Osaan niistä tarvitaan valmiuslakia.
Jotta hallitus voi käyttää koronataisteluun valmiuslain pykäliä, niiden käytön on oltava välttämätöntä epidemian torjumiseksi tai esimerkiksi tehohoidon turvaamiseksi.
Arvion välttämättömyydestä tekevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Välttämättömyys voi koskea koko maata tai vain tiettyä aluetta.
Ylen tietojen mukaan tehohoidon tilanne on STM:ssä arvioitu hälyttäväksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, mutta ei koko maassa.
Kun hallitus on antanut valmiuslain käyttöönottoasetukset, ne on viipymättä annettava eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää, jäävätkö ne voimaan.
Tämä voi tapahtua nopeasti: esimerkiksi vuosi sitten eduskunta hyväksyi hallituksen antamien valmiuslakien käyttöönottoasetukset yksimielisesti jo seuraavana päivänä.
Pääministeri Marin ilmoitti jo eilen tiistaina A-studiossa, että hallitus valmistelee valmiuslain pykälien 106 ja 107 käyttöönottoa, mutta myös useiden muiden valmiuslain sosiaali- ja terveydenhuollon pykälien käyttöönottoa.
Valmiuslain pykälät 106 ja 107 liittyvät viestintään sekä eri hallinnonalojen riitatilanteiden ratkaisuun.
Hallitus keskustelee suunnitelmistaan tänään keskiviikkona Säätytalossa.
- Tästä pääset juttuun, jossa seuraamme illan keskustelujen antia.
Konkreettisimmin ihmisten elämään vaikuttaisivat juuri terveydenhuollon pykälät. Mitkä näistä valmiuslain pykälistä otetaan todennäköisemmin käyttöön?
Valmiuslain "sote-pykäliä" ovat 86, 87 ja 88
Marinin mainitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon pykäliä on valmiuslaissa useita, ja niistä moni oli viime keväänäkin käytössä.
Pykälä 86:n valtuuksin voidaan esimerkiksi ohjata potilaita hoidettavaksi julkiselta puolelta yksityisiin sairaaloihin.
Terveydenhuollon resursseja voidaan tarvittaessa siirtää toiselle paikkakunnalle. Hoito-osastojen toimintaa voitaisiin muuttaa, esimerkiksi sairaalaosastoja ottaa käyttöön koronapotilaiden hoitamiseen tai koronapotilaiden hoitamiseksi tarkoitettuja osastoja laajentaa.
Pykälä 87:lla puututaan esimerkiksi lääkkeiden hamstraamiseen eli sillä voidaan rajoittaa lääkkeiden ulosmyyntiä apteekeista. Pykälä 87 otettiin viime maaliskuussa käyttöön välittömästi sen jälkeen kun ihmiset olivat hamstranneet lääkkeitä.
Muun muassa hoitotakuusta mainitaan pykälässa 88. Se oikeuttaa muun muassa lykkäämään kiireetöntä hoitoa odottavien potilaiden hoidon määräaikoja, jos se on tarpeen kiireellisen hoidon järjestämiseksi.
Määräaikojen lykkääminen pätee myös sosiaalihuollon asiakkaan avuntarpeen arviointiin, joka normaalioloissa tulee tehdä sosiaalihuoltolain mukaan viipymättä. Tällainen voisi olla esimerkiksi erityistä tukea saavan lapsen suojelun tarve tai yli 75-vuotiaan tai vammaisen ihmisen palvelun tarve.
Järeä keino: työvelvoite 18–67-vuotiaille
Valmiuslain "ylityöpykälä" 93 sallisi tilapäisesti työaikalain lepoaikamääräysten, ylityötä ja vuosilomaa koskevien säädösten sivuuttamisen. Viime vuonna koronaepidemia vei monelta hoitajalta talvilomat ja lyhensi kesälomia.
Valmiuslain pykälä 94 taas rajoittaa työnantajan irtisanomisoikeutta, terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi.
Valmiuslain pykälä 95 määrää terveydenhuoltoalalle koulutettujen työvelvoitteesta. Se on järeä toimi, ja viime keväänä eduskunta torjuikin sen käyttöönoton ja palautti sen takaisin hallituksen valmisteluun.
Pykälän mukaan jokainen, joka on saanut terveydenhuollon koulutusta, esimerkiksi eläkkeellä olevat hoitajat, voitaisiin määrätä töihin enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan. Velvoite koskisi jokaista 18 vuotta mutta ei 68 vuotta täyttänyttä.
Tulossa ehkä seuraavaksi: liikkumisrajoitukset
Pääministeri Marin on kertonut myös valmiuslain pykälä 118:n eli liikkumisrajoituspykälän käyttöönoton valmistelusta siltä varalta, että epidemia pahenee.
Kielto otettaisiin käyttöön pahimmilla korona-alueilla, jos tartuntoja ei saada kuriin muilla tavoilla.
Lisää aiheesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti