THL:n Mika Salmisen mukaan Suomi on nyt koronaviruksen neljännessä aallossa – "Jos halutaan rajoittaa tapausmääriä, niin rajoitusten kiristäminen on järkevä päätös"
Korkeat tartuntaluvut voidaan Salmisen mukaan katsoa jo taudin neljänneksi aalloksi, mutta rokotusten ansiosta tilanne on erilainen kuin talvella, sillä suurin osa vakavassa taudinriskissä olevasta väestöstä on rokotettu. Ravintolarajoituksista tulee päätöksiä tällä viikolla.
THL:n johtajan Mika Salmisen mukaan Suomi on siirtynyt koronaviruksen neljänteen aaltoon. Kuva: Tommi Pylkkö / Yle
JARI STRÖMBERG, ANNA NÄVERI, VIIVI KOIVISTOINEN
•
Tänään on raporoitu kesän suurin tartuntamäärä, 461 uutta koronavirustartuntaa. MTV:n haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) ja asiaa Ylelle kommentoidessaan THL:n johtaja Mika Salminen tulkitsee korkean luvun merkitsevän sitä, että Suomi on nyt taudin neljännessä aallossa.
– Näitä aaltojahan voidaan laskea epidemiapiikkien perusteella. Esimerkiksi Espanjassa on sen perusteella ollut kuusi aaltoa. Infektiolla on aina aalto, joka kestää aina syys-talven ja kevään, ja kesällä on rauhallisempaa. Kaikissa maissa on käytetty voimakkaita rajoitustoimia, jotka ovat muokanneet epidemian kuvaa siten, että aaltoja on ollut monia. Onko tämä nyt neljäs aalto Suomessa, voi hyvinkin olla.
Salminen sanoo, että Suomi on nyt samassa tilanteessa kuin suuri osa Eurooppaa, missä tartuntaluvut ovat lähteneet nousuun.
Tilanne tässä aallossa on Salmisen mukaan kuitenkin erilainen verrattuna viime syksyyn ja talveen.
– Koskaan ei ole hyvä, että tapausmäärät nousevat, mutta tapausmäärien nousu ei tarkoita samaa tänä syksynä kuin viime syksynä ja talvena. Meillä suurin osa vakavassa taudinriskissä olevasta väestöstä on rokotettu.
Salmisen mukaan tällä hetkellä yli 70 vuotta täyttäneiden osuus kaikista uusista tartunnoista on alle yhden prosentin.
Tartunnat leviävät enimmäkseen rokottomattomien joukossa ja kohdistuvat nyt enimmäkseen nuoriin.
Salminen kertoo, että rajoituksia on purettu juuri vaikuttavimmasta päästä. Nyt hän arvelee, että rajoituksiin palataan joillakin alueilla lähipäivinä. THL ei aio vastustaa uusia rajoituksia, joista valtioneuvosto päättänee jo tällä viikolla.
– Jos halutaan yrittää rajoittaa tapausmääriä, niin se (rajoitusten kiristäminen) on järkevä päätös, Salminen sanoo.
Nuoria Salminen haluaakin muistuttaa yöelämän korkeasta riskistä koronan suhteen. Ongelmallisena hän pitää myös sitä, että tartuntoja tapahtuu ravintoloiden ulkopuolella yksityistilaisuuksissa.
– Täällä eteläisessä Suomessa ja kaupungeissa tartunnan riski yöelämässä on aika korkea, ja se on itse kunkin hyvä ymmärtää, kun valitsee mitä tekee. Tässä vaiheessa olisi viisasta yrittää vähän vähentää sitä kanssakäymistä isojen ihmismäärien kanssa. Sillä pystytään vähentämään myös omaa riskiä sairastua, Salminen toteaa.
Ministeri Kiuru Ylelle: Ravintolarajoituksia tulossa
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi viime perjantaina Ylen aamussa, että tämän viikon torstaina on tarkoitus ottaa käyttöön ravintolarajoituksia kiihtymisvaiheen alueilla.
Ravintolat menisivät Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa kiinni viimeistään kello yksi yöllä. Anniskelu loppuisi puoliltaöin eli kello 12. Uudellamaalla on samat rajoitukset.
– Olemme menossa huolestuttavaan suuntaan, meillä on jonkinlainen kilpajuoksu meneillään. Rokotekattavuus nousee, mutta deltavariantti leviää entistä ärhäkämmin, Kiuru sanoi.
Kiuru kertoi, että ministeriö aikoi pyytää lausunnot kiihtymisvaiheen alueilta. Niiden tuli arvioida tähän päivään mennessä, onko tilanne sellainen, että ravintolarajoitukset tulevat ja alueet pysyvät kiihtymisvaiheessa.
Aluehallintovirastot päättävät muista kuin ravintoloihin kohdistuvista alueellisista koronatoimista.
Voit katsoa Kiurun haastattelun alta:
Aluehallintovirastot eivät ole vielä päättäneet uusista rajoituksista
Ravintolarajoituksista päättää valtioneuvosto.
Sen sijaan esimerkiksi yleisötilaisuuksia ja asiakastiloja, kuten kuntosaleja, koskevat rajoitukset ovat aluehallintovirastojen ja kuntien vastuulla.
Yle kysyi Etelä-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoilta, onko kiihtymisvaiheen alueille suunnitelmissa uusia rajoituksia.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden johtaja Leena Laajala sanoo Ylelle, että alueen koronaryhmä kokoontuu huomenna kello 10 alkaen, joten uutta tietoa saadaan sen jälkeen.
Tänään kiihtymisvaiheeseen siirtynyt Pirkanmaa kuuluu Sisä-Suomen aluehallintoviraston piiriin.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Oona Mölsä puolestaan sanoo, että aluehallintovirasto ei ole tällä hetkellä tekemässä uusia rajoituspäätöksiä, mutta tilannetta seurataan jatkuvasti koronakoordinaatiorymien kanssa yhdessä.
Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa puolestaan kuuluvat Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueeseen. Uudeltamaalta kiihtymisvaiheessa ovat pääkaupunkiseutu ja Itä-Uusimaa.
Kiihtymisvaiheessa on myös Varsinais-Suomi, mutta se kuuluu Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueelle.
HUS ei näe syytä siirtyä vielä leviämisvaiheeseen
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa ei vielä nähdä syytä siirtyä alueella kiihtymisvaiheesta leviämisvaiheeseen.
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärveä loman ajan sijaistava HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Matti Holia sanoo, että asiaa varmasti tarkastellaan tällä viikolla nousevien tartuntalukujen takia, mutta olennaista on kuitenkin terveydenhuollon kantokyvyn säilyminen. Nyt tartunnat eivät uhkaa sitä.
– Itse uskoisin, että pysytään kiihtymisvaiheessa. Näyttää siltä, että terveydenhuollon kantokyky ei tällä hetkellä ole uhattuna, koska rokotuksista johtuen vähemmän ihmisiä päätyy sairaalahoitoon. Tällä hetkellä heitä on vain kymmenen, Holia arvioi.
Holian mukaan tilanne on hyvä rokotekattavuuden koko ajan parantuessa. Hän korostaakin sitä, että rokotukset ovat olennaisesti helpottamassa tilannetta.
Valvontakamera kuvasi kun vankia hakattiin metallitangolla päähän, syyllinen pääsi silti pälkähästä – MOT:n tutkima tapaus paljastaa ison ongelman Suomen vankiloissa
Osa vankien välisistä väkivaltatapauksista jää vaille ratkaisua vankiloiden käyttökelvottoman valvontakamerakuvan takia. Myös DNA-näytteet voivat jäädä hyödyntämättä esitutkinnan hitaan aloittamisen vuoksi.
Vaikka vankilat ovat tiukasti vartioituja, osa vankien välisistä väkivaltatapauksista jää ratkaisematta vajavaisen todistusaineiston vuoksi. Arkistokuva Riihimäen vankilasta. Kuva: Jaani Lampinen / Yle
JONNA KARJALAINEN
•
Vanki kuntoilee ulkoilupihalla. Pian alkaa silmitön väkivalta. Yksi vangeista lähestyy toista ja alkaa hutkia tätä päähän kuntoilulaitteen metalliputkella.
Yllätyshyökkäyksen kohteeksi joutunut vanki pakenee ja kaatuu lopulta lumiseen maahan. Väkivalta jatkuu useiden lyöntien ajan, vaikka uhri ei enää liiku. Ylätaljan tanko osuu uhriin ainakin 20 kertaa.
Sairaalassa uhrin tietoihin kirjataan muun muassa murtuma, kallon turvotusta sekä tikkaamista vaativia pään haavoja. Lääkärinlausunnon mukaan päähän kohdistuvat vammat ovat potentiaalisesti hengenvaarallisia.
Ulkoilupihan tilanne tallentuu valvontakameroihin. Vartijoille uhri kuitenkin kertoo, että hän kaatui sellissä ja löi päänsä.
– Ei ole mitään sanottavaa tähän. Minulla ei ole mitään vaatimuksia, uhri kertoo poliisille esitutkinnassa.
Epäilty tekijä on myös niukkasanainen. Hän toteaa kuulusteluissa, ettei tiedä asiasta mitään.
Mies kertoo, ettei ulkoillut kyseisenä päivänä.
– Kiistän teon. Epäiltynä on väärä mies.
Vankiloiden vanhentunut rakennuskanta mahdollistaa väkivallan pysymisen piilossa. Tutkijan mukaan vankiaines on vuosien varrella muuttunut ja huumausainerikollisuus tuo ongelmia vankiloiden arkeen aiempaa enemmän. Kuva: Janne Järvinen / Yle
Väkivallanteko tapahtui Riihimäen vankilassa tammikuussa 2019. Tapahtuman kuvaus on koostettu käräjäoikeuden asiakirjoista ja tapauksen esitutkintamateriaalista.
Ylen MOT-toimitus on selvittänyt vankilaväkivaltaa. Tutkimme Riihimäen tapauksen lisäksi tilastoja vankien välisestä väkivallasta ja perehdyimme laajaan selvitykseen vankiloiden turvallisuudesta ja valvontatyöstä. Lisäksi toimitus haastatteli Sukevan, Turun ja Riihimäen vankiloiden alueella työskenteleviä poliiseja.
Riihimäen tapaus on kuvaava esimerkki vankilaväkivallasta ja ongelmista sen selvittämisessä. Vuosittain vankiloissa tapahtuu yhteensä kolmisensataa väkivalta- ja uhkailutapausta.
Vaikka valvotussa ulkoilussa tapahtunut hyökkäys tallentui videokuviin, jäi syyllinen silti tuomitsematta.
Pikselimössöä ja vanhentuneita rakennuksia
Vankilat ovat tiukasti vartioituja, mutta osa vankien välisistä väkivaltatapauksista jää ratkaisematta juuri vajavaisen todistusaineiston vuoksi. Riihimäen tapaus paljastaa laajemman ongelman: valvontakamerakuva on usein niin huonolaatuista, ettei sen avulla saada tekijää selville.
Kameratallenteiden kelvottomuus tulee esille myös tuoreessa raportissa, jossa on selvitetty vankiloiden turvallisuutta ja niitä hallinnoivan Rikosseuraamuslaitoksen valvontatyön onnistumista.
Kameratallenteessa kaksi pikseliä tökkivät toisiaan.
Henkilökunnan vastaus tutkimuskyselyyn
Raportin on tehnyt Vaasan yliopiston tutkija ja oikeustieteen tohtori Jyri Paasonen. Hän on perehtynyt laajasti turvallisuusalaan. Raporttia varten on haastateltu vankiloiden henkilökuntaa.
Henkilökunta kuvailee vankiloiden turvatekniikkaa auttamattoman vanhaksi ja on tyytymätön sen laatuun ja määrään.
– Kameratallenteessa kaksi pikseliä tökkivät toisiaan, henkilökunnan jäsen toteaa.
Osa vankiloiden valvontakameroista on tullut tiensä päähän, eikä niiden kuvaamasta materiaalista ole näytöksi oikeudessa. Arkistokuva Riihimäen vankilasta. Kuva: Jaani Lampinen / Yle
Eräs kyselyyn vastaaja toivoo, että turvallisuustekniikka saataisiin "edes sille tasolle, että sitä voidaan huoltaa, eikä varaosia tarvitse etsiä museoista."
Valvontakameroiden puutteellinen laatu nousee esiin myös MOT:n haastattelussa Itä-Suomen poliisin kanssa.
– Osa vankilan valvontakameroista on sellaisia, ettei niistä saada apua rikosten näytön kannalta, rikoskomisario Tiina Borg kertoo.
Surkean laadun lisäksi ongelmana on valvonnan heikko kattavuus. Tämän myöntää myös Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtaja Ari Juuti.
– Tekninen valvonta ei kata kaikkia tiloja. Tilanteita on mahdollisuus järjestää kameravalvonnan ulkopuolella, esimerkiksi sellissä, Juuti sanoo.
Ongelmaa korostaa se, että vankiloiden infrastruktuuri on muutenkin osin vanhentunutta.
– Aikoinaan vankilat rakennettiin hyvin eri periaatteella kuin nykyisin. Sen takia niissä on valvonnan kannalta tosi paljon pimeitä paikkoja, turvallisuusselvityksen laatinut tutkija Paasonen toteaa.
Vanhoja laitoksia ei ole Paasosen mukaan myöskään osastoitu samalla tavalla kuin uusia. Vanhoissa vankilarakennuksissa osastot ovat isompia ja niiden välillä joutuu kulkemaan enemmän sisätiloissa esimerkiksi ulkoiluihin ja ruokailuun. Uusissa laitoksissa tämä on otettu huomioon. Niissä ulkoilupihoja on enemmän ja vangit syövät osastoillaan.
Vankien suut supussa, esitutkinta junnaa
Valvontakameroiden toimivuus olisi tärkeää todistusaineiston keräämisen kannalta, sillä kuten Riihimäen tapaus osoittaa, osa vangeista ei halua kertoa kohtaamastaan väkivallasta.
Taustalla voivat olla pelko omasta turvallisuudesta tai muut syyt. Vaikenemisen kulttuurin vuoksi vankien välisestä kiristämisestä ja uhkaamisesta on erittäin vaikea saada näyttöä niin, että tapaukset päätyisivät poliisin esitutkintaan.
Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtajan mukaan tekninen valvonta ei kata kaikkia tiloja. Tilanteita on mahdollisuus järjestää kameravalvonnan ulkopuolella, esimerkiksi sellissä. Arkistokuva Riihimäen vankilasta. Kuva: Jarno Kuusinen / AOP
Vankilassa tapahtuneissa rikostapauksissa kestää myös usein liian kauan ennen kuin poliisi saa esitutkinnan käynnistettyä. Tällöin esimerkiksi väkivaltatilanteessa käytetyn välineen DNA-todisteita ei voida enää täysin hyödyntää.
– Selvitystä tehdessä tuli vastaan muutama pahoinpitelytapaus, joissa poliisille oli ilmoitettu pahoinpitelystä heti, mutta esitutkinnan käynnistämisessä oli venynyt pitkään, viikkoja ja useampi kuukausikin, Paasonen kertoo.
Risen turvallisuusjohtaja Ari Juuti tunnistaa kehittämisen paikan.
– Vankiloissa tarvitaan koulutusta rikostutkinnan turvaamisesta, kuten todistusaineiston tallentamisesta, jotta tekovälineet osattaisiin ottaa talteen oikein. Silloin ne eivät ehtisi kontaminoitua, Juuti sanoo.
Tutkija Paasonen on itse työskennellyt vartijana Riihimäen ja Mikkelin vankiloissa parikymmentä vuotta sitten.
Osa vangeista toivoisi, että sellien ovet olisivat enemmän kiinni ja tuomiota saisi lusia rauhassa.
Tutkija Jyri Paasonen
Hän painottaa, että vankiaines on vuosien aikana muuttunut. Järjestäytynyt rikollisuus on koventunut ja kansainvälistynyt, kuten muissakin Pohjoismaissa. Varsinkin huumausainerikoksista tuomiota suorittavien vankien määrä on noussut.
Paasosen mukaan sellit ovat tänä päivänä pidempään auki kuin aiemmin. Osastoilla liikkuminen on vapaampaa.
– Osa vangeista toivoisi, että sellien ovet olisivat enemmän kiinni ja tuomiota saisi lusia rauhassa. Tämä korostuu varsinkin vankiloissa, joissa järjestäytyneen rikollisuuden painostusta ja uhkaa on olemassa.
Lähivuosien vankilaväkivaltatapausten taustalla ovat olleet myös usein järjestäytyneen rikollisuuden, lähinnä United Brotherhoodin motiivit: velan perintä, vasikoinnista kostaminen sekä henkilökohtaiset ristiriitaisuudet ja välienselvittely.
Vankiloiden turvallisuutta huojuttaa myös järjestäytyneen rikollisuuden organisoima huumausainekauppa.
Turussa ja Sukevalla erittäin vakavaa väkivaltaa
Vankiloissa tapahtuva väkivalta on noussut myös apulaisoikeusasiamiehen pöydälle. Turun ja Pohjois-Savossa sijaitsevan Sukevan vankiloissa on viime vuosina tapahtunut runsaasti vankien välisiä väkivaltatapauksia, joista muutamat ovat olleet erittäin vakavia.
Vuonna 2019 Sukevan vankilan tarkastuskäynnillä kirjattiin, että linjaukset sellien ulkopuolisesta ajasta yhdistettynä vankilan rakenteeseen luovat erittäin otollisia paikkoja vankien väliselle väkivallalle. Useissa tapauksessa valvontahenkilökunnan resurssien määrä ei mahdollista riittävää ennalta estävää vaikutusta.
Risen turvallisuusjohtajan mukaan Sukevan turvallisuustilannetta on ryhdytty parantamaan sijoittamalla järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät vangit omalle osastolleen erilleen muista ja ulkoilupihan rakentamisella.
Riihimäen tapauksessa erikoisia käänteitä
Riihimäen vankilan ulkoilupihalla tapahtunut raaka väkivalta tallentui valvontakameroihin. Lisäksi syytetyn ja uhrin hyvin tunteva vartija kertoi poliisikuulustelussa tunnistavansa kummankin vangin nauhalta varmuudella.
Rikosseuraamuslaitos toimitti poliisille ja syyteharkintaa varten alunperin vain yhden kameran kuvaaman videonauhan tilanteesta.
Jutun syyttäjä Veera Lamberg kuitenkin luki tapauksesta vankilan sisäisen selvityksen, ja hänelle selvisi, että valvontanauhoja täytyy olla useampi.
Hän pyysi puuttuvat tallenteet lisätutkinnassa. Niitä ei kuitenkaan ollut enää saatavissa.
– Ilmeni, ettei muita tallenteita enää silloin ollut, koska vankilan tallennusjärjestelmä on vaihdettu tai päivitetty tapahtuneen jälkeen, Lamberg kertoo.
Järjestäytynyt rikollisuus on koventunut ja kansainvälistynyt Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa. Kuva: Janne Järvinen / Yle
Syyttäjän saama videomateriaali oli heikkolaatuista ja vaikka vartija kertoi tunnistaneensa uhrin ja toisen osapuolen, se ei riittänyt todisteeksi. Lamberg teki syyttämättäjättämispäätöksen viime vuonna elokuussa.
Vain hetki tämän jälkeen hän sai yhteydenoton Valtakunnansyyttäjän toimistosta. Rise oli kannellut Lambergin syyttämättäjättämispäätöksestä. Lambergin mukaan kantelun liitteeksi oli toimitettu muistitikku, jossa olikin kolme videotallennetta. Kaksi ulkoilupihalta ja yksi vankilan osaston käytävältä.
– Katsottuani tallenteet tein lisätutkintapyynnön todistajan uudelleen kuulemisesta. Tämän jälkeen peruutin tekemäni syyttämättäjättämispäätöksen, joka perustui olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. Nostin asiassa syytteen törkeästä pahoinpitelystä, joka käsiteltiin Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa, Lamberg kertaa.
Lopulta erikoinen tapahtumasarja päättyi siihen, että viime kesäkuussa oikeus hylkäsi syytteet katsottuaan kaikki valvontakameranauhat. Niistä mistään ei voitu tunnistaa henkilöitä kasvonpiirteiden tai ulkonäön perusteella. Perusteeksi ei riittänyt myöskään vartijan tunnistus ja tarkkaan kuvailema epäillyn kävelytyyli.
Vankilan valvontajärjestelmä pitäisi päivittää vastaamaan oikeusjärjestelmän tarpeita.
Syyttäjä Veera Lamberg
Oikeuden asiakirjoissa kävelytyylistä käytetään sanaa swagger: "Puolelta toiselle heiluva retee kävelytyyli, joka kuvaa kävelijän asennetta’". Syytetyn puolustuksen laatimassa vastauksessa pidettiin mahdottomana yhdistää kävelytyyliä vain yhteen vankiin.
Laajan turvallisuusselvityksen laatineen Jyri Paasosen mukaan Suomen rikosseuraamuskäytännössä on isoja kriminaalipoliittisia kysymyksiä, joista tulisi keskustella. Vankien luokittelu on yksi niistä. Kuva: Janne Järvinen / Yle
Tuomioistuimen ratkaisu ei yllättänyt Lambergia.
– Edelleen katson, että minulla oli selkeästi todennäköiset syyt syytteen nostamiseksi asiassa saadun uuden näytön perusteella, vaikka ulkopihan tallenteiden laatu ei riittänytkään henkilön tunnistamiseen kasvoista.
Lamberg toivoo, että tapauksesta otetaan opiksi.
– Vankilan valvontajärjestelmä pitäisi päivittää vastaamaan oikeusjärjestelmän tarpeita.
Risen turvallisuusjohtaja Ari Juuti kertoo, ettei vankilalta pyydetty vielä esitutkinnassa lisäselvityksiä, muita mahdollisia kameratallenteita tai muutakaan materiaalia. Esitutkintaan toimitettua materiaalia pidettiin riittävänä.
– Vankilalla ei ollut syytä selvittää syvällisemmin tapahtumien kulkua. Syyttäjän päätös jättää syyttämättä tulikin yllätyksenä ja kaikkien osapuolten oikeusturvan takia Riihimäen vankilasta oltiin yhteydessä keskushallintoyksikköön, josta reklamoitiin asiasta edelleen Valtakunnansyyttäjänvirastoon, Juuti kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Valvontakameraongelmaan ollaan puuttumassa. Risen tämän vuoden budjetissa on varattu 3,2 miljoonaa euroa turvatekniikan uusimiseen.
– Se on kohdistettu kriittisimpiin korjattaviin ja uudistettaviin järjestelmiin, turvallisuusjohtaja Juuti sanoo.
Kilpisjärvellä havaittiin todennäköisesti koko Euroopalle uusi lintulaji
Uusi lintuhavainto tehtiin käsivarren Lapissa, missä retkeilijät havaitsivat entuudestaan tuntemattoman laulajan, kamtshatkanuunilinnun. Aasian itäisimmissä osissa pesivästä linnusta ei ole Euroopassa aiemmin tehty hyväksyttyä havaintoa.
Kamtshatkanuunilintu havaittiin Suomessa ensimmäistä kertaa Enontekiöllä Kilpisjärvellä 18. heinäkuuta. Kuva: Petteri Lehikoinen / Avescapes
MARKKU HAAVISTO
Suomen ja tiettävästi koko Euroopan ensimmäinen kamtshatkanuunilintu havaittiin tänään iltapäivällä Enontekiön Kilpisjärvellä, kertoo lintuyhdistysten keskusjärjestö Birdlife Suomi tiedotteessaan(siirryt toiseen palveluun).
Käsivarren Lapissa retkeilleet Petteri ja Aleksi Lehikoinen sekä Hanna Laakkonen kuulivat heille entuudestaan tuntematonta linnunlaulua. Näkyviin saatu lintu näytti lapinuunilinnulta, mutta laulu ei sopinut sille.
Kokeneet lintumäärittäjät totesivat laulun kuulostavan kamtshatkanuunilinnulta. Varmuuden vuoksi lintu vielä pyydystettiin ja mitattiin. Myös mitat sopivat paremmin kamtshatkanuunilintuun kuin lapinuunilintuun.
Lopullinen lajimääritys varmistuu, kun linnusta pudonneista höyhenistä tehdään DNA-analyysi.
Aasian itäisimmissä osissa pesivää lintua ei tiettävästi ole aiemmin havaittu Euroopassa
Kamtshatkanuunilintu pesii Aasian itäisimmissä osissa Tšuktšien niemimaalla, Kamtšatkan niemimaalla sekä Sahalinin saarella. Laji talvehtii Filippiineillä ja Indonesiassa.
Euroopasta ei ole aiempia hyväksyttyjä havaintoja lajista. Norjasta on ilmoitettu mahdollinen havainto kamtshatkanuunilinnusta syyskuussa 2016.
Birdlife Suomen rariteettikomitea tarkastaa Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja arvioi, ovatko määritysperusteet riittävät ja onko lintu luonnonvaraisesti harhautunut.
Saarikoski työskenteli myös muun muassa toimittajana, kääntäjänä ja kustannustoimittajana. Hän oli syntynyt Viipurissa joulukuussa 1936.
Tuula Saarikoski Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2015. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
STT
Kirjailija Tuula Saarikoski on kuollut 84-vuotiaana. Saarikosken tytär Helena Saarikoski kertoi tapahtuneesta Facebook-päivityksessään torstaina.
Saarikoski kuoli Pakilakodissa Helsingissä varhain torstaiaamuna. Hän oli syntynyt Viipurissa 27. joulukuuta 1936.
Saarikoski työskenteli uransa aikana kirjailijana, toimittajana, kaunokirjallisuuden kääntäjänä, kustannustoimittajana sekä Marimekon tiedottajana. Hän on kirjoittanut muun muassa lukuisia elämäkertateoksia.
Hän toimi myös kulttuuriosuuskunta Partuunan hallituksen ensimmäisenä puheenjohtaja vuosina 2011–2018. Kunniapuheenjohtaja hänestä tuli vuonna 2018.
Saarikoski oli kirjailija ja runoilija Pentti Saarikosken entinen puoliso. Tuula Saarikoski sai kaksi lasta: tytär Helenan lisäksi pojan Jurin.
Korona leviää roimasti nuorten baari-illoissa mutta ei näy sairaaloiden kuormituksena
Koronatartunnat ovat olleet kolme viikkoa voimakkaassa kasvussa alle kolmekymppisten joukossa. Ulkomailta saatujen tartuntojen määrä sen sijaan on puolittunut.
Koronatartuntojen määrät Suomessa tämän vuoden aikana. Viime viikkojen vaaleansiniset pylväät ovat uusia raportoituja tapauksia. Kuva: THL
ANNIINA WALLIUS
Uusien koronatartuntojen määrä Suomessa on kolminkertaistunut kesäkuun puoliväliin verrattuna. Viime kalenteriviikon aikana todettiin 1 651 uutta koronatapausta, kertovat THL ja sosiaali- ja terveysministeriö viikoittaisessa koronakatsauksessaan.
Tartuntoja ovat saaneet ennen muuta bilettävät nuoret aikuiset. Eniten positiivisia koronanäytteitä – kolmasosan kaikista – antoivat edellisten viikkojen tapaan 20–29-vuotiaat.
Tehollisen tartuttavuusluvun eli R-luvun arvio on noussut heidän tartuntojensa vuoksi 1,0–1,25:een. Se tarkoittaa, että jokaisesta tartunnasta seuraa keskimäärin vähintään yksi uusi tartunta.
Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus kokonaismäärästä on sen sijaan puolittunut. Viikolla 27 todetuista tapauksista 12 prosenttia oli peräisin muualta kuin Suomesta, ja ulkomaantartuntojen jatkotartuntojen osuus oli kolme prosenttia.
Tartuntakäyrät ovat monissa muissakin Euroopan maissa nousussa, niissäkin lähinnä nuorten ja rokottamattomien tartuntojen takia. Takaiskuja on koettu muun muassa Britanniassa. Kuolleisuus ei kuitenkaan ole kasvanut aiempien tartunta-aaltojen tavoin.
Ruotsissa ilmaantuvuusluku on nyt Suomea pienempi eli 34 tapausta sataatuhatta asukasta kohden kahden viime viikon aikana. Suomessa vastaava luku on 53,3.
Maailmalaajuisesti on todettu kolmannesmiljoona uutta tapausta, ja pandemiaan kuolleiden määrä on nyt yli neljä miljoonaa.
Koronatartuntojen määrä on kasvanut neljän viikon takaisesta koko maassa neljää sairaanhoitopiiriä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kuva: TJL
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat epidemian kiihtymisvaiheessa
Myös Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi ovat siirtyneet kiihtymisvaiheeseen
Kajaani on kiihtymisvaiheessa, muu Kainuu perustasolla
Suomessa tehtiin viime kalenteriviikolla noin 94 200 koronatestiä. Tartunta havaittiin 1,8 prosentilla testeissä käyneistä. Myös tämä osuus on kolminkertaistunut kesäkuun puolivälistä.
Neljä viidesosaa sekvensoiduista viruksista oli deltavarianttia. Variantti määritellään noin viidenneksestä näytteistä.
THL arvelee, että deltan osuus voi olla arviossa hieman yläkanttiin, koska viime viikolla tyypitettiin paljon jalkapallon EM-kisoista Pietarista palanneiden kisaturistien näytteitä.
Deltaa on löytynyt 90 prosentilta niistä, jotka antoivat itärajalla positiivisen koronanäytteen tai joilla on muutoin ollut kontakti Venäjälle.
Tartuntojen jäljittäminen on ollut osin hankalaa. Koko maassa selviää 64 prosenttia tartunnan lähteistä, pääkaupunkiseudulla alle puolet.
Rokotusten teho on ilmiselvä, kun nykyistä tilannetta verrataan siihen, kuinka suuri osa kuolisi tai joutuisi saraalaan ilman rokotusten vaikutusta. Kuva: THL
Vaikka tartuntojen määrä on kasvanut, sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on pysynyt vakaana. Sairaanhoitopiirien ilmoitusten mukaan eilen keskiviikkona sairaaloissa oli 43 koronapotilasta. Heistä teho-osastoilla oli kymmenen.
THL on nostanut ennustetaan tulevien viikkojen uusien erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä mutta vain vähän.
Tehohoitopotilaista suurin osa on nyt 50–69-vuotiaita. Yli 70-vuotiaita joukossa ei ole enää lainkaan.
COVID-19:ään kuolleiksi ilmoitettujen määrä on nossut kahdella, 978:aan.
Valtakunnallisesti 63 prosenttia väestöstä on saanut ensimmäisen koronarokotuksensa. Kahdesti rokotettuja on nyt neljännes väestöstä.
Yli 70-vuotiaista 80 prosenttia on saanut molemmat rokoteannokset, ja yli 45-vuotiasta saman verran on rokotettu ainakin kerran.
