23.10.23 Ma Aira Samulin on kuollut

 

Aira Samulin on kuollut – opetti suomalaiset tanssimaan diskoa

Tanssinopettaja ja yrittäjä Aira Samulin on kuollut 96-vuotiaana. Samulin kuoli tänään Meilahden sairaalassa, kertoo Seiska.

Aira Samulin teki pitkän uran nuorisokasvattajana. Samulin perusti tanssikoulunsa 1960-luvulla. Kuva: Timo Korhonen / All Over Press

JONNI AROMAA

15:54

Tanssinopettaja Aira Samulin kuollut. 96-vuotias Samulin kuoli tänään Meilahden sairaalassa, kertoo Seiska.

Samulin oli yksi Suomen tunnetuimmista julkisuuden henkilöistä. Hän oli liikenainen, tanssinopettaja ja suosittu puhuja. Moni muistaa Samulinin hersyvän naurun.

Evakkona Samulin piti yllä luovutetun Karjalan muistoa, siitä on konkreettisena esimerkkinä Samulinin rakennuttama hirsilinna Hyrsylän Mutka Lohjalla. Hän kunnioitti lottia ja sotaveteraaneja.

Lapin miehet Nipa ja Niila lähtevät pääkaupunkiin Aira Samulinin diskokursseille. Peter von Baghin dokumentti vuodelta 1979.

Samulin puhui rohkeasti lähisuhdeväkivallasta ja korosti erityisesti mielenterveystyön tärkeyttä yhteiskunnassa. Hänen tyttärensä sairastui skitsofreniaan 1960-luvulla ja oli siitä lähtien laitoshoidossa. Pirjo Samulin kuoli vuonna 2018.

Esiintymisen huippuammattilaisena Samulin nautti esillä olosta ja poseeraamisesta. Hän edusti itseään aina tyylillä ja alkoi iän myötä pukeutua klassisesti. Samulinin saattoi bongata kaupungilta huomattavan nuorekkaissa muotivaatteissa vielä 70-vuotiaana, ja pitkälle sen jälkeen.

Aira Samulin haki uudet tanssityylit Yhdysvalloista. Hän esittelee muotitanssin Terpsikhoren nuorisotanssiaisissa Polin juhlasalissa vuonna 1965.

Hänestä tuli ”koko kansan Aira” tanssikoulun ansiosta. Samulin perusti sen 1960-luvulla. Koulun lippulaivana toimi Rytmikkäät mannekiinit, jotka esittivät tanssien nuorisomuotia erilaisissa tapahtumissa. Konsepti oli uusi Suomessa, ja se olisi herättänyt huomiota ulkomaillakin. Samulin myi menestyksekkään tanssikoulunsa 1980-luvun jälkipuolella, ja siitä tuli step up -tanssikoulu.

Tehtaan johtajaksi

Aira Samulin (o.s. Suvio) syntyi Ignoilan kylässä Salmissa vuonna 1927. Isä työskenteli rajavartiolaitoksella 1930-luvulla. Äiti oli kotona. Samulin kuvaili myöhemmin äitiään mieleltään epävakaaksi ihmiseksi.

Isä kaatui jatkosodan alkumetreillä vuonna 1941, ja äiti muutti Helsinkiin kolmen tyttärensä kanssa ”Hyrsylän mutkasta” Raja-Karjalassa.

Aira Samulin teetti isästään patsaan Hyrsylän Mutkaan Lohjalle. Kuva: Silja Viitala / Yle

Ennen kuin Samulinista tuli Suomen ehkä tunnetuin tanssinopettaja, hän teki uran vaateteollisuudessa. Samulin oli sodan jälkeen töissä helsinkiläisessä vaatetehtaassa. Myynnissä työskenteli puoliso Helge Samulin. Luontaisen liikevainunsa ansiosta Aira Samulin nousi tehtaalla yhä vaativampiin tehtäviin, ja lopulta tehtaan johtajaksi. Hän oli alle 30-vuotias.

Työ- ja perhe-elämää varjosti kuitenkin salaisuus. Samulin oli lähisuhdeväkivallan uhri. Puoliso Helge pahoinpiteli häntä. Sairaalloinen suhde päättyi vasta 1960-luvun alussa asumuseroon. Helge Samulin jatkoi vielä senkin jälkeen perheensä uhkailua.

Aira Samulin jakoi elämäntarinansa suomalaisille. Kuva: Jarno Kuusinen / All Over Press

Tanssiva mannekiini syntyy

Tanssikoulusta ja tanssivista mannekiineista tuli Samulinin tavaramerkki. Idean tanssiviin malleihin hän keksi Diorinan, Helsingin suurimman muotitalon johtajana.

Valmisvaatteet olivat tulleet markkinoille. Ne eivät kuitenkaan näyttäneet mannekiinien päällä yhtä hyviltä kuin ateljeevaatteet. Tilanne muuttui, kun Samulin keksi laittaa mallit tanssimaan.

Hän oli itse aina tanssinut. Samulinilla oli kilpatanssijan tausta.

Aira Samulin ja Rytmikkäät esittelevät tanssiliikuntaa vuonna 1983. Lajeina muun muassa aerobic.

Samulinista tuli 1970-luvulla diskon personoituma Suomessa, ja poika Jari Samulin (s. 1955) nousi ilmiön imussa merkittäväksi tanssijaksi ja tanssinopettajaksi äitinsä rinnalle.

Aira Samulin kävi poimimassa uudet tanssityylit Yhdysvalloista. Yksi kohteista oli Studio 54, New Yorkin legendaarinen yökerho.

Samulin meni naimisiin valotaiteilija Ekku Peltomäen kanssa vuonna 1973, Peltomäki työskenteli alunperin Samulinin mallina. Ikäeroa oli parikymmentä vuotta, ja lehdistö otti siitä kaiken irti.

Liitto päättyi eroon vuonna 2004.

Aira Samulin ja Ekku Peltomäki. Pari kuvattiin Hyrsylän Mutkassa vuonna 2003. Kuva: Mari Lahti / AOP

Samulin teki töitä loppuun asti. Hän otti vieraita vastaan Hyrsylän Mutkassa sekä Helsingin-kodissaan ja jakoi yleisölle elämäntarinansa.

Samulin oli muutamaan otteeseen myös kunnallispolitiikassa. Ensin Keskustan, sitten Kokoomuksen riveissä.

Aira Samulinista on tehty fiktiivinen elokuva Tango Kabaree (2001). Hänen elämästään kertova musikaali Aira sai kantaesityksensä Suomen Kesäteatterissa Valkeakoskella vuonna 2022.

26.10.2023 Ke

23. lokakuuta menehtyneen Aira Samulinin kuolemasta on saatu nyt lisää tietoja, kertoo Seiska -lehti.

Maanantaina 23.10 menehtyneen Aira Samulinin kuolema on koskettanut syvästi suomalaisia.

Samulin kuoli 96-vuotiaana Meilahden sairaalassa maanantaina 23.10.2023.

Monet ystävät, perheenjäsenet ja eturivin tähdet ovat välittäneet osanottonsa sekä kauniita muisteluita edesmenneen legendan muistolle.

Kuva: All Over Press / Pasi Murto© Toimittanut Newsner

Löydettiin kotoa tajuttomana

Nyt Seiska -lehti on paljastanut lisää tietoja Samulinin viimeisistä hetkistä ennen tämän kuolemaa.

Tanssilegendan poissaolo Tanssii tähtien kanssa -lähetyksestä viikonloppuna herätti suurta huolta monissa ihmisissä, mutta vielä tuolloin hänen lapsenlapsensa ilmoitti, että Samulin oli vain sairastunut syysflunssaan.

Seiskan mukaan Samulin löydettiin viikonloppuna kotoaan Helsingistä tajuttomana, josta hänet kiidätettiin sairaalaan vaikean aivoverenvuodon takia.

Samulin kuoli myöhemmin maanantaiaamuna sairaalassa.

Samulin kuvattuna Tanssi tähtien kanssa -lähetyksessä vuonna2021. Kuva: All Over Press / Timo Korhonen© Toimittanut Newsner

Ennen tätä viikonloppua Samulin oli jättänyt väliin tiettävästi vain yhden Tanssii tähtien kanssa -lähetyksen vuoden 2006 jälkeen. Hän oli pidetty ja tuttu näky jokaisessa lähetyksessä.

Artikkeli Seiska: Aira Samulin löydettiin kotoa tajuttomana – kuolemansyy paljastui on julkaistu aiemmin Newsner Suomi.

18.10.23 Ke Ahtisaaren valtiolliset hautajaiset

 

Ahtisaaren valtiolliset hautajaiset järjestetään Helsingissä Martin päivänä

Presidentti, rauhannobelisti Martti Ahtisaari kuoli varhain maanantaiaamuna 86-vuotiaana. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

STT

Tänään 10:28

Presidentti Martti Ahtisaaren valtiolliset hautajaiset järjestetään Helsingissä Martin päivänä 10. marraskuuta, valtioneuvoston kanslia kertoo tiedotteessaan.

Ahtisaaren siunaustilaisuus pidetään Helsingin tuomiokirkossa. Hänet haudataan Hietaniemen hautausmaalle samalle alueelle, jonne on haudattu presidentit Risto Ryti, Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto.

Valtioneuvosto päätti Ahtisaaren valtiollisten hautajaisten järjestämisestä tänään yleisistunnossaan.

16.10.23 Ma Presidentti Martti Ahtisaari on kuollut

 

Presidentti Martti Ahtisaari on kuollut

Nobel-palkitun rauhanvälittäjän Martti Ahtisaaren presidenttikaudella Suomi kääntyi pysyvästi länteen.

Martti Oiva Kalevi Ahtisaari oli Suomen tasavallan kymmenes presidentti vuosina 1994–2000. Kuva: Roger Askew / AOP

MARKKU SANDELL, 

MERJA NIILOLA, 

PIRJO AUVINEN

9:55

Presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon elämäntyöstään saanut Martti Ahtisaari on kuollut. Hän kuoli maanantaina 16. lokakuuta kello 6.40 Helsingissä. Ahtisaari oli syntynyt 23. kesäkuuta 1937 Viipurissa ja oli kuollessaan 86-vuotias.

Ahtisaari sairasti koronaviruksen maaliskuussa 2020 ja toistamiseen vuoden 2021 lopussa. Tuolloin myös hänen puolisollaan Eeva Ahtisaarella todettiin koronavirustartunta. Molemmat paranivat taudista.

Presidentti Ahtisaari vetäytyi julkisuudesta muistisairauden vuoksi syyskuussa 2021.

Martti Ahtisaari oli Suomen kymmenes presidentti vuosina 1994–2000.

Hän teki mittavan uran myös kansainvälisenä rauhanvälittäjänä ja virkamiehenä. Ahtisaari palkittiin vuonna 2008 Nobelin rauhanpalkinnolla.

Mara-ilmiö

Kansainvälinen diplomaatti Martti Ahtisaari nousi presidentiksi Mauno Koiviston jälkeen vuonna 1994. Hän toimi tasavallan päämiehenä yhden kauden eli vuoteen 2000.

SDP:n presidenttiehdokas Martti Ahtisaari sai suorassa kansanvaalissa toisella kierroksella 53 prosenttia äänistä ja voitti vastaehdokkaansa RKP:n Elisabeth Rehnin.

Syntyi niin kutsuttu Mara-ilmiö, joka oli jo SDP:n esivaalissa kaatanut politiikan raskassarjalaisen, myös presidenttiyttä tavoitelleen Kalevi Sorsan (sd.).

Lama-Suomen ilmapiiri oli otollinen puoluekoneiston ulkopuoliselle ja mutkattomalle presidenttiehdokkaalle.

Presidentti noudatti vaalikampanjassaan antamaansa lupausta ja tapasi maakuntamatkoilla kansalaisia eri puolilla Suomea.

Kansanomaisuus myös teki Ahtisaaresta julkisuudessa haavoittuvamman kuin edeltäjänsä.

Lama-ajan presidentti kohdisti Suomen katseen länteen

Ahtisaaren presidenttikauden alkaessa Suomi oli yhä syvässä taloudellisessa lamassa, joka johtui osin idänkaupan romahtamisesta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Presidentti Martti Ahtisaari. Kuva: Yle/Seppo Sarkkinen

Poliittisesti Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 merkitsi myös Suomen kääntymistä länteen.

Ahtisaaren virkaanastumisvuonna 1994 suomalaiset päättivät kansanäänestyksellä liittymisestä Euroopan unioniin. Jäsenyys alkoi heti seuraavan vuoden alussa.

EU-jäsenyyden hoito aiheutti kitkaa Ahtisaaren ja pääministeri Esko Ahon (kesk.) välillä.

Ahtisaari ajautui pääministeri Ahon kanssa linjaerimielisyyteen siitä, kumpi osallistuu EU-huippukokouksiin. Ahtisaari piti päänsä ja kirjautti kantansa pöytäkirjoihin: hän osallistuu aina halutessaan. Linjariitaa kutsutaan lautaskiistaksi.

Paavo Lipposen (sd.) pääministerikauden alkaessa instituutioiden jännitteet työnnettiin taustalle.

Suomessa oli tuolloin lähes puoli miljoonaa työtöntä. Ahtisaari seisoi niin sanotun sateenkaarihallituksen tukena ja puolusti julkisesti hallituksen kovia leikkauksia.

Ahtisaari halusi Suomen Natoon

Suomen pitäisi olla mukana kaikissa niissä kansainvälisissä järjestöissä, joihin läntiset demokratiat kuuluvat. Martti Ahtisaari totesi näin jo vuonna 2014 Nykypäivä-lehden haastattelussa, missä hän toisti myös kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen.

Suomen pitää liittyä sotilasliitto Natoon yhdessä Ruotsin kanssa, Ahtisaari totesi.

Sotilasliittoon tulisi liittyä seuraavien hallituskausien aikana, mutta päätös ei saisi perustua pelkästään Venäjän uhkaan.

– Minä toivoisin, että me kykenemme jossain vaiheessa tekemään sellaisen päätöksen ja toivoisin, että se tapahtuisi yhdessä Ruotsin kanssa. En näe mitään syytä, miksi ruotsalaisetkaan eivät tekisi myönteistä päätöstä, Ahtisaari sanoi Nykypäivälle vuonna 2014.

Ahtisaaren mielestä Nato-jäsenyys hyödyttäisi pahasti velkaantunutta Suomea. Sotilasliiton jäsenyys lisäisi hänen mielestään muiden valtioiden luottamusta Suomea kohtaan ja saattaisi lisätä investointeja Suomeen.

Nobel-palkittu rauhan mies

Mittavan kansainvälisen uransa Martti Ahtisaari aloitti ulkoministeriön palveluksessa.

Tie vei kolmekymppisenä suurlähettilääksi Afrikan mantereelle. Jo tuolloin syntyneet verkostot auttoivat Ahtisaarta myöhemmin kansainvälisissä tehtävissä.

Ahtisaari oli YK:n edustajana useaan kertaan auttamassa Namibian matkaa itsenäisyyteen. Ahtisaaret nimitettiin Namibian kunniakansalaisiksi.

Tunnustus vaikuttavasta elämäntyöstä rauhanvälittäjänä tuli presidenttikauden jälkeen.

Vuonna 2008 tuolloin 71-vuotias Ahtisaari palkittiin yli kolme vuosikymmentä jatkuneesta urastaan rauhanvälittäjänä Nobelin rauhanpalkinnolla.

Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon historian ensimmäisenä suomalaisena vuonna 2008. Kuva: EPA/All Over Press

Palkintoperusteluissa mainittiin muun muassa 2005 saavutettu rauhansopimus Indonesian Acehin maakunnan kapinallisten ja maan hallituksen kesken.

Lisäksi Nobel-komitea muistutti Ahtisaaren ponnisteluista Namibian itsenäistymisen ja Kosovon konfliktin ratkaisemisen hyväksi. Presidentti vaikutti myös vahvasti konfliktien ratkaisuun Pohjois-Irlannissa, Keski-Aasiassa ja Afrikan sarvessa.

Ahtisaaren elämäntyö, rauhan rakentaminen, jatkui myös hänen omassa toimistossaan CMI:ssä ja YK:n entisten päämiesten ja vaikuttajien Elders -ryhmässä.

CMI on toiminut aktiivisena rauhanvälittäjänä pitkään myös Ukrainan sodan aikana.

Opettaja Oulusta

Martti Ahtisaari syntyi Viipurissa vuonna 1937.

Hänen vanhemmillaan Tyyne ja Oiva Ahtisaarella oli kolme lasta, joista Martti oli keskimmäinen.

Martti Ahtisaari osallistui puolisonsa Eevan kanssa itsenäisyyspäivän linnan juhliin vuonna 2016. Kuva: Yle/ Kalevi Rytkölä

Perheen isä oli armeijassa töissä, ja siksi lapsuuden kotipaikka vaihtui kolmesti. Ahtisaari asui keskikoulun loppuun saakka Kuopiossa ja kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1956.

Ahtisaari opiskeli Oulun opettajankoulutuslaitoksella ja valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1959.

Ahtisaari avioitui vuonna 1968 Eeva Hyvärisen (nyk. Ahtisaari) kanssa, ja seuraavana vuonna heille syntyi poika, Marko Ahtisaari.

KuolleetMartti AhtisaariTasavallan presidentti

08.10.23 Su Terveystalon entisiin tiloihin tuli Mikkelissä

 

Terveystalon entisiin tiloihin tuli Mikkelissä Vilho – Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien uusi toimintakeskus tarjoaa monenlaista tekemistä

Vilhossa kävijät voivat esimerkiksi nikkaroida erilaisia puutöitä. Työpajan toiminnasta vastaavat ohjaajat Vesa-Pekka Särkkä ja Jari Valjakka. ANNI SUOMELA

Toimintakeskus Vilho voi olla kuin toinen koti.

Anni Suomela

Tänään 10:00

Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnallisen kuntoutuksen palvelut saivat uuden toimitilan Mikkelissä kesän aikana. Toimintakeskus Vilho on avautunut kahden korttelin päässä Mikkelin torilta osoitteessa Vilhonkatu 13.

Terveystalon vanhoihin tiloihin avautuneesta Vilhosta saa apua arjesta selviytymiseen ja elämänhallintaan. Uuteen toimintakeskukseen on yhdistynyt Moision sairaalassa toimineet Mielenmaja, käsityösali ja työtupa sekä Kiiskinmäellä palvellut Veturi.

Vilhossa yhdistyy mielenterveys- ja päihdepalvelujen päivätoiminta, työterapia sekä päihdeavokuntoutus.

Vilho on toimintakeskus sanan varsinaisessa merkityksessä. Sen kolmesta kerroksesta löytyvät muun muassa bänditila, käsityösali, työtupa sekä erilaisia ryhmä- ja rentoutustiloja.

Käsityösalissa ja työtuvassa kävijät voivat ohjaajien opastuksella valmistaa erilaisia käsitöitä, joita myydään esimerkiksi talon omassa myymälässä. Puupuolella muun muassa kunnostetaan ja tehdään itse huonekaluja. Käsityösalissa voidaan neuloa, tehdä erilaisia ompelutöitä tai vaikka kutoa mattoja.

Avoimessa bändiryhmässä harjoitellaan soittamaan erilaisia soittimia, tekemään omaa musiikkia ja sanoittamaan kappaleita. Ruoanlaitosta innostuneillekin on oma ryhmänsä.

Vilhossa pyörii myös monenlaisia keskusteluryhmiä.

– Jokainen kävijä saa osallistua toimintoihin juuri kuten haluaa. Ja tänne voi tulla ihan vain oleskelemaankin, sanoo Vilhossa ohjaajana työskentelevä Titta Ruhanen.

Muitakin aktiviteetteja on tarjolla. Kävijät voivat esimerkiksi laulaa karaokea, tietovisailla, osallistua talon järjestämiin retkiin tai pelata Playstationia, lautapelejä ja bingoa.

Yksi toimintakeskuksen vetonauloista on edullinen asiakasruokailu, joka toteutuu paikan päällä kuntouttavan työtoiminnan avulla.

Toimintakeskus Vilhon ohjaajat Titta Ruhanen ja Hanna Teittinen esittelivät käsityösalia. ANNI SUOMELA

Vilho on niin sanottu matalan kynnyksen paikka, jonne voi mennä ja sieltä lähteä omien aikataulujen mukaan. Ruokailua lukuun ottamatta pääsääntöisesti kaikki toiminta on asiakkaille maksutonta.

Ovet ovat avoinna maanantaisin kello 8.30–15, tiistaista torstaihin kello 8–15 ja perjantaisin kello 8–12. Vilhossa työskentelee kymmenen ohjaajaa. Päivittäin talossa käy noin 50 asiakasta.

Vilhon bänditoimintaa ohjaa Jari Valjakka. ANNI SUOMELA

Vilho on sisustettu kodinomaiseksi. Kävijöiden yhteisessä olohuoneessa voi katsella tv:tä tai lukea vaikkapa kirjaa. Taukohuoneessa kävijät voivat syödä omia eväitään ja samalla seurustellen muiden asiakkaiden kanssa. Kävijöille on tarjolla myös pyykinpesu- ja verkkoasiointimahdollisuus.

Avajaispuheissa korostettiin moneen kertaan, että Vilho voi olla kuin toinen koti, jossa jokainen saa olla oma itsensä.

– Asiakkailta on tullut paljon positiivista palautetta Vilhon hyvästä hengestä. Porukassa ollaan ja porukassa toimitaan tasavertaisina. Toivomme rohkeutta ja matalaa kynnystä uusille kävijöille tulla tutustumaan toimintaamme. Kun ovet ovat auki, niin ei muuta kuin tervetuloa. Jokainen otetaan ilolla vastaan, Ruhanen toivottaa.

Avopäihdekuntoutuksessa palvelevat Antti Koskenranta ja Paula Kullberg. ANNI SUOMELA

Päihde- ja riippuvuusongelmaisille ja heidän läheisilleen apua tarjoava avopäihdekuntoutus palvelee toimintakeskuksen kolmannessa kerroksessa.

Avopäihdekuntoutus järjestää paljon erilaisia ryhmiä, jotka ovat ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä. Avoimia kuntoutusryhmiä ovat muun muassa päihderyhmä, läheisryhmä ja peliriippuvuusryhmä. Suljettua ryhmätoimintaa ovat esimerkiksi päihdekuntoutus, neuropsykiatrinen ryhmävalmennus ja piakkoin lasinen lapsuus -ryhmä.

21.09.23 To Urheilupuiston koulussa lasketaan

 

Urheilupuiston koulussa lasketaan jo päiviä – Pian saadaan jättää jäähyväiset viisi vuotta väistötiloina toimineille parakeille

Vielä vähän aikaa pitää sinnitellä Marskin kentän parakeissa. 9E:n Lilja Puro ja Martina Kupiainen sekä rehtori Susanna Savander eivät jää kaipaamaan väistötiloja, joissa on opiskeltu viisi vuotta. ANSSI MEHTÄLÄ

Urheilupuiston koululaiset siirtyvät yhtenäiskouluun maaliskuussa 2024.

Anssi Mehtälä

Eilen 10:19

Urheilupuiston koulun henkilökunnan huoneen seinätaulussa on tussikynällä kirjoitettu lukema 173. Sen verran on jäljellä päiviä Marskin aukion parakkikoulussa.

Kun tuo tj-lukema on nolla, on edessä muutto uuteen Saimaanportin kouluun Urpolaan. Urheilupuiston koululaiset siirtyvät yhtenäiskouluun maaliskuussa 2024.

Rehtori Susanna Savander on iloinen.

– Tosi mukavalta tuntuu. Vihdoinkin pääsemme kaikki saman katon alle, tiloihin, jotka on suunniteltu meidän tarpeisiimme sopiviksi. Henkilökunta ja oppilaat ovat kaikki hyvällä mielellä, kun odotettavissa on jotain noin upeaa. Nyt meidän katseemme on kirkkaasti tulevassa, kuvailee Savander.

Urheilupuiston koulu on toiminut parakeissa viisi vuotta. Perinteisessä koulurakennuksessa todettiin vakavia sisäilmaongelmia toukokuussa 2017, juuri kun Savander ottamassa vastaan virkaa koulun rehtorina. Hän siirtyi Urheilupuiston kouluun Anttolan yhtenäiskoulusta, jolla niin ikään oli pitkä taival sisäilmaongelmien ja parakkitilojen kanssa.

– Perehdyttämispäivänä tuli tieto siitä, että sisäilmatyöryhmällä on tiedotettavaa, hän muistelee tapahtumaketjua, joka päättyi siihen, että Urheilupuiston koulu siirtyi väistötiloihin keväällä 2018.

– Silloin se oli suuri helpotus. Oppilaiden oireilu käytännössä loppui ja pääsimme ainakin samoihin tiloihin. Opetusta oli jouduttu hajauttamaan eri paikkoihin oppilaiden ja henkilökunnan oireilun takia.

– Mutta onhan tämä kuormittanut henkilökuntaa. Tavallisten rutiinien hoitaminen vie aikaa kun pitää kulkea parakista toiseen säällä kuin säällä. Talvisin sisätiloissa ollaan mitattu +13 asteen lämpötiloja, kesälomien jälkeen luokissa on ollut jopa +30 astetta, rehtori kuvailee.

9E-luokan oppilaat Lilja Puro ja Martina Kupiainen ovat myös iloisia, kun muutto lähestyy. Näin siitäkin huolimatta, että nämä ysit ehtivät opiskella Saimaanportin koulussa vain kolme kuukautta.

– Kivaa, että ehditään ainakin nähdä uusi koulu ja se, miltä siellä näyttää, sanoo Puro.

Maanantaina, 4.3. 2024 me lähdemme marssimalla täältä kohti Urpolaa.

Rehtori Susanna Savander

– Voihan siellä aluksi olla vähän outoakin kun se on niin iso rakennus. On monta mahdollisuutta eksyäkin, Kupiainen arvelee.

Kumpikin on iloinen myös laadukkaammista opiskeluoloista.

– Täällä on ollut välillä kylmä ja välillä kuuma. Eikä ilmakaan oikein kierrä, he sanovat.

Puro ja Kupiainen ehtivät sentään nähdä Saimaanportin koulua ensi kevään ajan, mutta viiden vuoden väistötaipaleen aikana on kaksi oppilasvuosikertaa ehtinyt käydä koko yläkoulunsa parakeissa.

Ei kukaan alussa ajatellut, että väistössä oltaisiin näin kauan. Alun perin oli tarkoitus, että Urheilupuiston vanha koulurakennus saneerataan ja että väistö kestäisi noin kaksi vuotta, kertaa Savander.

Väliin tuli kuitenkin kaupungin kouluverkkoselvitys. Siinä päädyttiin ratkaisuun, jossa entisen Urpolan koulun paikalle rakennetaan nyt valmistumassa oleva eteläinen aluekoulu, johon siirtyvät oppilaat Urheilupuiston yläkoulusta sekä Urpolan, Olkkolan ja Moision alakouluista. Samalla haudattiin ajatus Urheilupuiston koulurakennuksen remontista.

– Ja hyvä niin. Meillä on vankka käsitys siitä, ettei siitä olisi saneeraamallakaan saatu toimivaa ja tervettä koulurakennusta. Nyt pääsemme täysin uusiin, avariin ja toiminnallisesti hyviin tiloihin, Savander sanoo.

Ja hyvältä ne tilat näyttävätkin. Savander näyttää videoanimaation, jossa näkyvät avarat aula- ja kirjastotilat sekä monipuolinen ja toiminnallinen piha-alue urheilukenttineen ja juoksuratoineen.

Urheilupuiston koululaiset ovat saaneet olla mukana uuden koulunsa rakennusprojektissa alusta alkaen. He ovat päässeet tutustumaan koulurakennukseen ja sen pohjaratkaisuihin virtuaalilasien avulla ja kalustuksessakin heillä on sanansa sanottavana.

Puro ja Kupiainen iloitsevat myös siitä, että keväällä päästään opiskelemaan yksissä ja samoissa tiloissa. Tähän saakka on ruokailtu Etelä-Savon ammattiopistolla ja Päämajakoululla sekä käyty liikuntatunneilla Kamppailuopistolla ja Esedun salissa.

– Ja seitsemännellä luokalla käsityötunnit olivat Puupolilla Kirjalassa. Musiikkiluokka on Esedulla, kotitalousluokka Päämajakoululla ja pian on edessä opinto-ohjausta yliopistokeskuksen tiloissa. Sellaista kaupunkisuunnistusta, Savander sanoo.

Yläkoululaiset pääsevät ottamaan uuden, hieman yli 800 oppilaan yhtenäiskoulun ensimmäisenä käyttöönsä. Urpolan, Olkkolan ja Moision alakoululaiset aloittavat Saimaanportissa vasta syyslukukauden 2024 alussa.

– Pienempien oppilaiden on helpompi aloittaa lukukauden alusta alkaen uusissa ryhmissä, jotta siirtyminen uuteen kouluun sujuu mahdollisimman hyvin, sanoo Savander, josta tulee uuden Saimaanportin koulun rehtori.

– Minun rehtorin virkani siirtyy tässä yhteydessä Saimaanportin kouluun, hän täydentää.

Muutto uuteen kouluun näkyy kaupungilla, rehtori lupaa.

– Maanantaina, 4. maaliskuuta 2024 me lähdemme suunnitelman mukaan marssimalla täältä kohti Urpolaa. Siinä voi sitten pitää vähän ääntäkin tapahtuman kunniaksi, Savander sanoo.

Sitä ennen vietetään vielä Urheilupuiston koulun 145-vuotisjuhlat, jotka samalla ovat vanhan emokoulun jäähyväisjuhlat. Virallinen päätös Urheilupuiston koulun lakkauttamisesta on nimittäin tehty jo tämän vuoden keväällä, samaan aikaan kolmen muun koulun lakkauttamisen kanssa.

– 145-vuotisjuhlaa vietämme 30. marraskuuta Mikaelissa. Haluamme tehdä tapahtumasta näyttävän juhlan, jossa muistellaan kunnianarvoisen koulun vaiheita ja nähdään paljon erilaisia esityksiä ja vieraita, Savander paljastaa.

– Ja eiköhän koulun oppilaskunnan hallituskin vielä keksi jotakin oppilaille, hän vihjaa.