30.06.21 Ke 85 000 suomalaisen

 

85 000 suomalaisen ambulanssikyydit, sairaalalaskut ja muut sote-maksut ovat ulosotossa

Sosiaali- ja terveysmaksuja oli viime vuonna ulosotossa 663 000 kappaletta. Laskuja saavat eniten eläkeläiset, joidet taloutta rasittavat myös suuret lääkekulut ja kallis asuminen. Diakoniatyöntekijä Katja Lahti auttaa heitä maksuvaikeuksissa.

Diakoniatyöntekijä Katja Lahti auttaa kymmeniä sairaalalaskujen takia ulosottoon joutuneita eläkeläisiä vuosittain. Kuva: Tiina Jutila / Yle

SATU MIETTINEN

30.6. 06:00

Muovipussissa on kahvipaketti, kasvisliemikuutiota ja makaronia.

Diakoniatyöntekijä Katja Lahti kurkkii postiluukusta. Hän on viemässä ruokakassia 70-vuotiaalle miehelle, jonka ovikello on rikki.

Eläkeläismiehellä on ulosotossa tuhansien eurojen sairaalalaskut. Eikä hän ole ainoa.

Viime vuonna 85 000 suomalaisen sote-maksut, kuten muun muassa ambulanssikyydit, sairaala- ja laboratoriokäyntimaksut, olivat ulosotossa. Se on yhtä paljon kuin Porissa on asukkaita.

Kymmenessä vuodessa ulosottoon päätyneiden sote-maksujen määrä on moninkertaistunut. Viime vuonna niitä oli yhteensä 663 000 kappaletta.

Nopeinta kasvu on ollut sairaala- ja laitosmaksuissa, joita oli viime vuonna kaikista maksuista kolmasosa.

Katja Lahden tuomaa ruokakassia odottava mies joutui velkakierteeseen sairastuttuaan vakavasti.

Kaikista ulosottoon saapuneista laskuista sote-maksujen osuus on vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2010 sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja oli kaikista ulosoton laskuista alle kymmenen prosenttia, vuonna 2020 jo lähes 23 prosenttia.

Katja Lahti koputtelee ovilla joskus pitkäänkin, koska autettava voi olla päivänokosilla. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Silti kyse on piilo-ongelmasta, jota ei ole juuri tutkittu.

– Sote-maksujen ulosotosta ei tiedetä tarpeeksi, eikä sen syihin ja ehkäisyyn ole helppoa pureutua, sanoo asiakasmaksuihin ja vanhuspalveluihin perehtynyt erikoistutkija Katja Ilmarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Keitä siis ovat ne 85 000 ihmistä, joiden ambulanssikyydeistä ja sairaalareissuista kertyi viime vuonna ulosottoon 25 miljoonaa euroa.

Eläkeläismiehelle jaettava ruokakassi sisältää muun muassa kahvia, joka on usein odotetuin elintarvike. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Ruokaa vai lääkkeitä?

– Tässä laskussa on pääomaa 36 euroa ja korkoa ja perintäkuluja 39 euroa, luettelee diakoniatyöntekijä Katja Lahti.

Hyllyissä on mappeja, jotka sisältävät kopioita laskuista, kuiteista ja käräjäoikeuden ulosottopäätöksistä.

Lahti tuntee perintäbisneksen, koska soittelee työkseen alan firmoihin eläkeläisten puolesta.

Tavoitteena on laatia realistinen maksusuunnitelma ja estää kulujen paisuminen. Juuri siihen tarvitaan apua.

– Kun asiakas soittaa perintätoimistoon, hän vetää usein vesiperän. Vasta, kun yhteyttä otetaan yhdessä diakoniatyöntekijän kanssa, homma nytkähtää eteenpäin.

Kopiokone on yksi Katja Lahden tärkeimmistä työvälineistä. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Suomalaisten mediaanieläke on Tilastokeskuksen mukaan 1534 euroa kuussa. Kuitenkin kolmasosa eläkeläisistä tienaa(siirryt toiseen palveluun) alle 1 250 kuussa.

Yksi syy eläkeläisten talousahdinkoon on asumisen kalleus: moni asuu yksin vuokralla. Esimerkiksi Vantaalla yksiöiden kuukausivuokrat vaihtelevat 650–950 euron välillä.

Otetaan esimerkki, jonka THL:n Katja Ilmarinen on laskenut. Yksin asuvan eläkeläisen luona käy päivittäin kotihoito, lisäksi hänelle tuodaan lämmin ateria joka päivä. Hän käy päiväkeskuksessa kerran viikossa ja käyttää pyykki- ja kauppakassipalvelua. Nämä palvelut maksavat keskimäärin 650 euroa kuussa. Välttämättömien menojen jälkeen tili voi olla tyhjä.

Ulosottoon menee myös sähkölaskuja ja sanomalehtien tilauksia, kertoo Lahti. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Tutkijan mukaan asetelma on epäoikeudenmukainen.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon pitäisi olla sen hintaista, etteivät asiakasmaksut ajaisi vanhuksia köyhyyteen, sanoo Ilmarinen.

Kun vuokraan menee leijonanosa tuloista, voi kodinkoneen tai puhelimen hajoaminen olla tiukka paikka. Jotkut nipistävät kotipalvelun aterioista ja sinnittelevät parilla lämpimällä ruoalla viikossa. On valittava ostaako elintarvikkeita vai lääkkeitä.

– Moni eläkeläinen jättää lääkkeet apteekin hyllylle, kertoo Lahti.

Hämeenlinnan seurakunnan emännät ovat valmistaneet korona-aikana pakastimeen lihamakaronilaatikkoa, kasvissosekeittoa ja jauhelihakastiketta. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Ei siis ihme, että ruoka-apuun turvautuvista kaksi viidestä on eläkkeellä.

Osa autettavista on sote-palveluihin sidoksissa olevia 80–90-vuotiaita tervaskantoja. Vaikka lain mukaan asiakasmaksuihin (siirryt toiseen palveluun)voi saada toimeentulotukea, on sen hakeminen korkean kynnyksen takana.

Jotkut taas ovat nuorehkoja, ennen aikojaan eläkkeelle jääneitä, esimerkiksi päihde- tai mielenterveyskuntoutujia.

Juuri heistä Katja Lahti on erityisen huolissaan: rikkonaisen työuran takia eläketulo on minimaalinen ja masennus verottaa toimintakykyä. Silloin pelkkä sängystä nouseminen voi olla iso ponnistus.

– Ja tämä joukko kasvaa, sanoo Lahti.

Katja Lahti tykkäsi koulussa matemaattisten yhtälöiden ratkaisemisesta. Talousneuvonnassa on jotain samaa. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Seurakunnalta apua ulosottokierteeseen

Terveyden menetys voi viedä ihmisen velkavankeuteen myös Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa. Vaikka asiakasmaksulaki ja -asetus sanovat, että maksu on jätettävä perimättä, jos se vaarantaa ihmisen toimeentulon.

Ylen A-studion viime vuonna tekemän selvityksen mukaan kunnat ja sairaanhoitopiirit myöntävät huojennuksia vain poikkeustapauksissa.

Taitekohta on eläkkeelle jääminen: tulotaso tippuu ja työterveyshuolto loppuu. Samaan aikaan alkaa kertyä lääkekuluja ja tulla vaivoja. Jos kumppani joutuu laitoshoitoon tai kuolee, saattaa korttitalo romahtaa. Useimmiten tyhjän päälle jää nainen.

Ilmiö kulkee käsi kädessä niin kutsutun hoivaköyhyyden kanssa, joka tarkoittaa, ettei ihminen saa tarvitsemaansa hoivaa. Aina ei ole puutetta vain rahasta, vaan myös sosiaalisista verkostoista, tiedoista tai digitaidoista.

Kaikilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta eikä edes vakituista liittymää, ainoastaan prepaid-kortti. Silloin ei ole varaa soittaa edes maksullisiin puhelinpalveluihin.

– Avun hakeminen voi käydä työstä, kertoo Lahti.

Erään eläkeläisen kanssa hän käytti yli kaksi tuntia netin asiointipalvelussa.

Yksin asuvalla eläkeläismiehellä on perinnässä 17 terveyskeskuslaskua, ambulanssikyytiä ja muuta sote-maksua. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Joskus Lahti onnistuu saamaan eläkeläiselle seurakunnalta avustuksen, jolla ulosotto maksetaan nopeammin pois. Toisinaan myös Kirkon diakoniarahastosta voi saada tukea velka-ahdinkoon.

Asiakasmaksulaki muuttuu

Heinäkuun alussa muuttuvan asiakasmaksulain myötä terveyskeskusten hoitajakäynnit ovat ilmaisia koko maassa ja terveydenhuollon maksukatto laajenee koskemaan hammashoitoa ja terapiaa. Myös kotihoidon maksut yhdenmukaistuvat eri puolilla Suomea.

Tutkijoiden mielestä lain muutos ei vielä “kesää tee”. Sen suurin puute on, että vaikka kunnat velvoitetaan kertomaan asiakkaalle mahdollisuudesta saada huojennusta asiakasmaksuista, on asiakkaan edelleen haettava sitä itse.

Jaksavatko vanhat ja sairaat lähteä peräämään oikeuksiaan?

– Usein he ovat sitä säästeliästä ja säntillistä sukupolvea, joka ei vaadi itselleen mitään, sanoo THL:n tutkija Katja Ilmarinen, joka kiinnostui asiakasmaksuista hoitaessaan yhdeksänkymppisen isoisänsä laskuja.

Diakoniatyöntekijä Katja Lahti puolestaan haluaisi omalla työllään vähentää ihmisten murehtimisen taakkaa.

– Moni asia ratkeaa rahalla, vaikka kaikkea ei voikaan hallita, hän sanoo.

Kun eläkeläinen kertoo nukkuneensa yönsä hyvin, Lahti on kiitollinen.

Kuva: Tiina Jutila / Yle

Juttua varten on saatu lisätietoja erityisasiantuntija Jani Pesoselta Ulosottolaitokselta, Tampereen yliopiston työelämäprofessori Elli Aaltoselta, professori Teppo Krögeriltä Jyväskylän yliopistosta, SPR:n kotimaan yksikön koordinaattorilta Maria Viljaselta sekä vastaavalta diakoniatyöntekijä Sannamari Rusilta Vantaan seurakuntayhtymästä.

Lue lisää:

Miten vähävaraisen kukkaro kestää, jos joutuu viikoiksi sairaalahoitoon? Hoitomaksuihin voi hakea huojennusta, mutta tätä eivät kaikki tiedä

Kela siirtää ulosottoon yli 6 000 opiskelijan terveydenhoitolaskun

Ikääntyneiden talousvaikeudet lisääntyvät – korona vei eläkeläistenkin keikkatyöt, aikuisia lapsia autetaan omalla kustannuksella

TAKAISIN

30.06.21 Ke Osa suomalaisista voi

 

Osa suomalaisista voi saada kolmannen koronarokotuksen – ensin tutkitaan, kauanko immuunivaste säilyy

Kaksi rokotuskertaa suojaa tutkimusten mukaan koronan vakavalta tautimuodolta hyvin. Suomessa selvitellään, tulisiko osalle riskiryhmiin kuuluvista antaa vielä toinen tehosterokote.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR selvittää, kuinka pitkään rokotteiden vasta-aineet säilyvät ja tulisiko osa vakavan koronan riskiryhmiin kuuluvista rokottaa vielä kerran. Kuva: Miikka Varila / Yle

TULIKUKKA DE FRESNES

29.6. 21:09•Päivitetty 29.6. 21:19

Kahden koronarokotteen lisäksi osa suomalaisista voi saada vielä tämän vuoden puolella kolmannen koronapiikin eli toisen tehosteen, jos ilmenee, että rokotussarjan antama immuunivaste hiipuu oletettua nopeammin.

Laaja suomalaistutkimus osoittaa, että kaksi rokotetta suojaa hyvin myös eri virusmuunnoksilta.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on kuitenkin kehottanut viranomaisia varautumaan siihen, että rokotehankinnoissa huomioitaisiin lasten suojaaminen sekä se, että tehosteannoksia voidaan tarvita syksyllä vielä lisää.

Esillä on ollut useita vaihtoehtoja. Koko väestöä ei rokotettaisi kolmatta kertaa, vaan uusi tehoste annettaisiin tarvittaessa esimerkiksi vakavan koronan riskiryhmiin kuuluville.

– Jos käy ilmi, että immuniteetti vähenee merkittävästi ajan kanssa niillä, jotka alun perinkin muodostavat vähemmän suojaa, osa erityisryhmistä voitaisiin rokottaa aikaisemmin, sanoo KRAR:in sihteeri, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Päätöstä asiasta ei ole vielä tehty.

KRAR käy asiaa läpi heti, kun tietoa rokotussuojan pysyvyydestä kertyy lisää.

– Eniten tarvitaan dataa siitä, kuinka pitkään vasta-aine säilyy, ja mikä on soluvälitteisen suojan rooli, Nohynek summaa.

Vasta-aineiden säilymisestä tulee uutta tietoa sitä mukaa, kun rokotuskattavuus kasvaa.

Nohynek viittaa tuoreeseen julkaisuun(siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan soluvälitteinen immuniteetti olisi paljon pitkäikäisempi kuin tähän asti on ajateltu.

EU:n ja Suomen yhteispäätös

Tulevien vuosien kolmansista ja neljänsistä tehosterokotuksista on puhuttu jo aikaisemmin, sillä koronan odotetaan muuntuvan vuosittain niin, että sen torjumiseksi tarvitaan lisärokotuksia.

• Virologi Ilkka Julkunen A-studiossa: Kolmen rokoteannoksen tarve oli odotettavissa – "Samalla tavalla influenssarokotekin otetaan joka vuosi"

Esimerkiksi EU-mailla on sopimus(siirryt toiseen palveluun) noin 1,8 miljardista lisärokotteesta, joita voidaan alkaa ottaa käyttöön vuoden 2021 lopussa, ja jotka pitää käyttää vuoden 2023 loppuun mennessä.

Uutta olisi, jos kolmas rokote annettaisiin tehosteena, ei niin sanotusti seuraavalla kierroksella.

Se edellyttäisi uutta sopimusta ja Suomelta uutta yhteistä lisätilausta EU:n kanssa. Tähänkin KRAR kehottaa varautumaan.

– Jos ja kun uusia yhteishankintoja neuvotellaan niin Suomen täytyy olla valmis tekemään päätöksiä ajantasaistetun kansallisen rokotusstrategian valossa, Nohynek sanoo.

Esityksen tehosterokotuksista tekee KRAR:in asiantuntijalausunnon perusteella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Yhteistilauksista EU:n kanssa taas vastaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM).

Myöskään STM:n kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan vielä ei ole aika pistää lisärokotustilausta postiin.

– (Asia) on vielä tutkijoiden ja lääketehtaiden hyppysissä. Mutta varaudumme kaikkiin tilanteisiin yhdessä EU:n kanssa.

TAKAISIN

28.06.21 Ma Pietariin koronatapauksia on yli 200

 

Pietariin jäljitettäviä koronatapauksia on yli 200 koko maassa – THL:n johtaja kehottaa Pietarista palanneita menemään töiden sijasta koronatesteihin

Suurin osa Pietarin-matkaajien mukanaan tuomista koronatartunnoista on pääkaupunkiseudulla. Todennäköisyys sille, että tartunnat johtuvat herkästi tarttuvasta deltamuunnoksesta, on suuri.

Mika Salminen kommentoi

VIIVI KOIVISTOINEN, MARICA PAUKKERI

27.6. 16:00•Päivitetty 27.6. 20:45

Pietarissa matkailleiden kisaturistien mukanaan tuomien koronavirustartuntojen määrä kasvaa nopeasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salmisen mukaan tapauksia on koko maassa arviolta yli kaksi sataa.

Koronatapausten määrä on Salmisen mukaan tuplaantunut viime torstain lukemasta. Yli puolet päivittäin todetuista tartunnoista on ollut Pietarista tuotuja tapauksia.

Suurin osa tartunnoista on pääkaupunkiseudulla.

– Tartuntoja on ympäri Suomea, mutta noin 80–90 prosenttia niistä on täällä pääkaupunkiseudulla, ja suurin osa niistä on Helsingissä, Salminen kertoo.

Täyttä varmuutta siitä, onko tartuntojen takana Venäjällä leviävä koronaviruksen deltamuunnos, ei Salmisen mukaan ole. Hän pitää tätä kuitenkin todennäköisenä.

– Se (deltamuunnos) on selvästi nousussa Venäjällä, joten mahdollisuus on melko iso.

Varmuus deltamuunnoksen osuudesta saadaan viikon tai kahden kuluttua.

Sulkutilan mahdollisuutta ei ole suljettu pois

Salminen ei pidä uuden sulkutilan mahdollisuutta poissuljettuna vaihtoehtona.

– Kaikki riippuu siitä, että saadaan nämä tartunnat pysähtymään siihen ensimmäiseen tapaukseen, jotta jatkotartuntoja ei tulisi. Tämä on paljon ihmisestä itsestään kiinni. Jokainen tapaus aiheuttaa riskin jatkotartunnoille ja siten epidemian kiihtymiselle, hän sanoo.

Salminen pitää itse kaikkia, jotka ovat olleet linja-autossa koronavirustartunnan saaneen kanssa, automaattisesti altistuneina. Hän painottaa kisaturisteille testeissä käymisen tärkeyttä.

– Nyt on todella tärkeää, että ihmiset, jotka ovat käyneet Pietarissa, eivät mene huomenna töihin vaan koronatesteihin ja odottavat, mitä niistä seuraa, Salminen sanoo.

Hän korostaa kehotuksen koskevan erityisesti linja-autolla Pietarista saapuneita henkilöitä ja muistuttaa, että linja-autossa matkustaneilla on todella suuri riski tartuttaa muita.

Viime tiistaina Vaalimaan raja-asemalta päästettiin Suomeen noin 800 henkilöä ilman koronatestausta tai terveystarkastusta. Poikkeusjärjestelyyn päädyttiin siksi, että Vaalimaan raja ruuhkautui pahoin jalkapallon EM-kisaturistien palatessa Suomeen.

Jos Pietarista saapunut henkilö pääsi rajan yli takaisin Suomeen ilman testiä, tulisi hänen Salmisen mukaan käydä kahdesti koronatestissä.

Suuren kriisitilan aloituksena hän ei kuitenkaan tämänhetkistä tilannetta pidä.

– Ei aleta vielä maalaamaan piruja seinälle. Nyt ratkaisee se, mitä ihmiset tekevät seuraavien päivien aikana, Salminen toteaa.

Pietarista peräisin olevien tartuntojen leviäminen näkyy Suomen koronatilastoissa Salmisen arvion mukaan yhden tai kahden viikon aikana.

Helsingissä tartuntojen määrä kasvaa

Helsingin kaupungin johtajalääkäri Timo Lukkarisen mukaan sunnuntai-iltapäivään mennessä tartuntoja oli todettu EM-kisaturisteilla jo lähes 144. Vielä lauantai-iltapäivällä tartuntojen määrä oli noin sata.

Lukkarinen epäilee, että lukema kasvaa vielä. Riskinä on, että tartunnat leviävät muihin kuin kisamatkaajiin.

– Luvut tulevat nousemaan siksi, että osa altistuneista tulee saamaan tartunnan. Kriittistä on nyt se, ovatko nämä altistuneet välttäneet sosiaalisia kontakteja.

– Kyllä Helsingissä on ilmeisesti eniten tartuntoja, Lukkarinen toteaa.

Uusista tartunnoista suurin osa on todettu kotimaassa otetuista niin sanotuista kakkostesteistä.

Tutkija uskoo pääkaupunkiseudun valmiuteen selvitä tilanteesta

Venäjällä on yleistynyt koronaviruksen deltavariantti, joka tunnettiin aiemmin Intian muunnoksena. Virusmuunnoksen yksi ominaisuus on, että se leviää Suomen yleisintä virustyyppiä, alfavarianttia, tehokkaammin.

Vielä ei siis ole varmaa, ovatko Suomessa Pietarin-matkailijoilla todetut tartunnat deltavarianttia, sillä näytteiden testaaminen eli sekvensointi vie aikaa.

Yle haastatteli EM-kisaturistien mukana tulleista koronatapauksista myös evoluutiobiologian tutkija Tuomas Aivelon. Hän muistuttaa, että tämänhetkinen käsitys deltavariantista on, että se on edeltäjiään jonkin verran vaarallisempi ja herkemmin leviävä.

– Pelko, joka siihen liittyy, on, että se saattaa aiheuttaa uuden tartuntatautiaallon. Esimerkiksi Britanniassa piti juhannuksen aikana vapauttaa rajoituksia, mutta päätöstä päätettiin lykätä kuukaudella, koska siellä oli merkittävästi tapauksia, jotka liittyvät kyseiseen varianttiin, Aivelo kertoo.

Aivelon mukaan Suomessa eri alueilla on erilaiset valmiudet selvitä mahdollisista suuremmista tartuntamääristä.

– Paikkakunnilla, joissa on pienempi kapasiteetti jäljityksessä tai terveydenhuollossa, se saattaa aiheuttaa isompia ongelmia. Pääkaupunkiseudulla on kapasiteettia sietää korkeampaa tartuntatasoa kuin pienemmillä paikkakunnilla.

Pitääkö tilanteesta olla huolissaan?

– En olisi kaikki on nyt mennyttä -huolissaan, vaan pitäisin tätä muistutuksena. Niin kauan kuin paikkakunnilla, joihin henkilöt ovat päätyneet, tartuntamäärät eivät lähde merkittävään kasvuun, ei ole syytä olla sen enempää huolissaan kuin paikallinen tartuntatilanne muuten edellyttää. Se, kuinka hyvin tartuntaketjut saadaan katkaistua, selviää tulevina viikkoina, Aivelo arvioi.

Rokotukset ovat laskeneet koronaviruksen tapausmääriä Euroopassa ja päivittäinen elämä helpottuu. Asiantuntijat varoittavat kuitenkin nopeasti leviävästä koronaviruksen delta-variantista, joka uhkaa aiheuttaa uusien tautitapausten aallon maailmalla. Delta-variantti on jo yleisin koronaviruksen muunnos Suomessa. Mitä siitä tiedetään tällä hetkellä?

Delta-varianttia on havaittu ainakin 92 maassa ja esimerkiksi The Guardianin mukaan sen arvioidaan kiertävän muita variantteja tehokkaammin rokotteita. Edes kaksi rokoteannosta ei takaa suojaa delta-variantilta. WHO:n mukaan kaksi rokotetta saaneiden ihmisten kannattaa jatkaa maskien käyttöä, etäisyyksien pitämistä ja muita turvatoimia delta-variantin takia.

Delta-variantti näyttää liittyvän myös korkeampaan sairaalahoidon tarpeeseen. 

Tutkijat eivät ole varmoja, miksi delta-variantti on niin tehokkaasti tarttuva. Virologi Stephen Griffin kommentoi Guardianille, että on tärkeää pitää tartuntamäärät alhaisena rokotuskattavuuden kasvua odottaessa.

Delta-variantti havaittiin ensimmäistä kertaa Intiassa. Sittemmin se on levinnyt muun muassa Eurooppaan, jossa se on uusien tautitapausten yleisin virusmuunnos. Delta-varianttia esiintyy Intian jälkeen eniten Britanniassa, ja myös Saksassa on huolestuttu muunnoksen leviämisestä. Venäjällä puolestaan on todettu yli 20 000 tartuntatapausta viime torstain jälkeen, mikä on korkein luku sitten tammikuun. Suuren tautitapausmäärän katsotaan olevan seurausta delta-variantista.

Lue lisää: Nämä neljä koronaviruksen muunnosta huolestuttavat WHO:ta – alkuperät eri puolilla maapalloa

Reutersin mukaan Venäjän tilanne on erityisen huono alhaisen rokotekattavuuden takia. Maan pääministerin Mikhail Mishustin mukaan 144 miljoonasta asukkaasta 21 miljoonaa on saanut rokotteen. Delta-varianttiin liittyvät kuolemantapaukset ylsivät uuteen ennätykseen Moskovassa viime perjantaina ja Pietarissa viime lauantaina.

Pietarissa on pelattu kuusi EM-jalkapallo-ottelua ja sen on määrä järjestää neljännesfinaali ensi perjantaina. Kaupungissa on kiristetty rajoitustoimenpiteitä virusvariantin leviämisen ehkäisemiseksi.

Delta-variantin vaikutus näkyy myös Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Australian suurimmassa kaupungissa Sydneyssä on aloitettu vastikään koko kaupungin kattava sulku.

Israelissa, jossa noin 55 prosenttia väestöstä on täysin rokotettu, tautitapausmäärät ovat jälleen kasvussa. Israelissa onkin jälleen käytössä maskipakko julkisissa sisätiloissa, jotta delta-variantin leviämistä saataisi hillittyä.

Delta plus huolettaa

Tutkijoiden mukaan delta-variantin nopea leviäminen maailmalla tarkoittaa sitä, että kilpajuoksu rokotteiden ja viruksen välillä saattaa kääntyä viruksen hyväksi, elleivät maat ole asian kanssa varuillaan, Guardian kertoo. 

Delta-variantistakin voi mahdollisesti kehkeytyä uusia variantteja. Tässä ei sinällään ole mitään ihmeellistä, sillä viruksille on tyypillistä, että ne muuntuvat koko ajan. Suurin osa koronaviruksen tunnetuista muunnoksista ei olekaan aiheuttanut sen ihmeellisempiä toimenpiteitä.

Virologeja kuitenkin huolestuttaa tällä hetkellä delta-variantin uusi versio delta plus. Viime viikolla sitä löydettiin ainakin 22:n tapauksen verran Intiasta. Delta plus saattaa olla delta-varianttiakin tarttuvampi. 

TAKAISIN

28.06.21 Ma Ilmalämpöpumpusta

 

Ihminen tykkää ilmalämpöpumpusta, mutta tykkääkö talo? Professori varoittaa: "Riskejä voi olla erityisesti puurunkoisissa tiiliverhoilluissa rakennuksissa"

Lämpöpumppuyhdistyksen Jussi Hirvonen ja VTT eivät näe jäähdytyksessä ongelmia. Tampereen yliopiston Juha Vinhan mukaan ongelmat ovat mahdollisia – ja riskit kasvavat tulevaisuudessa.

Helle on saanut suomalaiset jälleen ilmalämpöpumppuostoksille. Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

JUHA-MATTI MÄNTYLÄ

27.6. 16:21

Suomalaiset hakevat helteellä helpotusta ilmalämpöpumpusta. Niitä myydään nyt enemmän kuin kauppiaat ehtivät niitä asentaa.

– Kyllä nyt kauppa käy. Niin kävi viime vuonnakin, mutta tästä vuodesta näyttäisi tulevan parempi, Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo.

Helteiden lisäksi myös korkeimman oikeuden tuore linjaus näkyy jo Hirvosen mukaan kysynnässä. Kerrostaloyhtiöt eivät saa enää kategorisesti kieltää pumppujen asentamista parvekkeille.

Asukkaat nauttivat viileästä, mutta nauttiiko talo?

Ilmalämpöpumppuyhdistyksen Jussi Hirvosen mukaan taloa ei kannata jäähdyttää liikaa asuinviihtyvyydenkään vuoksi. Kuva: Jyrki Ojala

Suomalaiset seinät on rakennettu pitämään kylmä ulkona ja lämmin sisällä. Tilanne kääntyy päälaelleen, kun kovalla helteellä sisätiloja jäähdytetään voimakkaasti.

Mahdollisia kosteusongelmia on pohdittu vuosien ajan internetin keskusteluryhmissä ja muun muassa Ylen, Iltasanomien (siirryt toiseen palveluun)ja Taloussanomien (siirryt toiseen palveluun)artikkeleissa.

Lämpöpumppualan edustajan mukaan ongelmia ei tule.

– Enpä ole kuullut parinkymmenen aikana yhdestäkään tapauksesta. Ja näitä pumppuja on sentään asennettu 800 000 kappaletta, joista varmaan puoli miljoonaa on kesällä jäähdyttämässä, Hirvonen sanoo.

– Tämä on vähän sellainen urbaanilegenda, joka tulee joka vuosi yhtä varmasti kuin juhannus.

Hirvosen mukaan kannattaa muistaa, että lämpöpumpuilla jäähdytetään kaikkialla maailmassa. Lämmitys on harvinaisempaa. Sitä tehdään vain kylmillä alueilla.

Suomalaisten talojen seinät eivät kuitenkaan ole aivan samanlaisia kuin kreikkalaiset seinät.

Rakennusfysiikan professori: Tiiliverhottu riski

Tampereen yliopiston Juha Vinhan mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin kosteuslaskelmiin. Kuva: Antti Eintola / Yle

Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha uskoo, että voimakkaaseen viilentämiseen liittyy riskejä. Hän nimeää yhden seinärakenteen, jota ei kannata jäähdyttää liiaksi.

– Riskejä voi olla erityisesti puurunkoisissa tiiliverhoilluissa rakennuksissa. Riski syntyy siitä, että seinän sisäpuolella on tyypillisesti tiivis muovikalvo, joka toimii höyrysulkuna – ja ulkopuolella on tiiliverhous, johon imeytyy viistosadetta.

Tuo kosteus kuivuu Vinhan mukaan sekä ulospäin että sisäänpäin muovikalvolle.

– Se voi jäädä sen kalvon taakse ja voi muodostaa homeenkasvulle otollisia olosuhteita tai jopa kondensoitua. Ja jos taloa jäähdytetään, tämä riski kasvaa.

VTT:n tutkija: “Riski on älyttömän pieni”

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Ari Laitinen ei näe asuntojen jäähdyttämisessä kosteusriskejä.

– Riski on älyttömän pieni, jos sitä on ollenkaan, hän sanoo.

Laitisen mukaan asian ydin on niin kutsuttu kastepistelämpötila.

Kuten tunnettua, lämmin ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta kuin viileä ilma. Kun se saavuttaa viileän pinnan, muodostuu pisaroita. Ongelmia voisi Laitisen mukaan syntyä, jos lämmin kostea ulkoilma jäähtyisi seinärakenteissa kastepistelämpötilaan – silloin ilman sisältämä kosteus tiivistyisi.

Laitinen kuitenkin perustelee, miksi ongelmat eivät hänen mukaansa ole todennäköisiä.

Ensinnäkin jäähdytyskausi, jolloin sisäilman lämpötilaa jäähdytetään alle ulkoilman, on vain muutamia viikkoja vuodessa.

Toiseksi Suomen olosuhteissa kastepistelämpötila on harvoin kovin korkea. Tämä tarkoittaa kääntäen sitä, että asunnon olisi oltava hyvin viileä, jotta kastepistelämpötila saavutettaisiin seinärakenteissa.

Esimerkiksi Joensuussa on haastattelupäivänä 32 astetta lämmintä ja ilmankosteus 45 prosenttia. Laitinen laskee, että kastepistelämpötila olisi hieman alle 19 astetta. Se ei kuitenkaan käytännössä riitä kastepisteen saavuttamiseen.

– Alle 19 asteen lämpötila seinärakenteissakuitenkin edellyttäisi, että sisällä huoneissa lämpötila olisi reippaasti viileämpi, Laitinen sanoo.

– Suomessa ei jäähdytetä taloja kylmiöolosuhteisiin.

Kolmanneksi Laitinen painottaa, että seinillä on kyky myös kuivua.

– Seinärakenne kestää vähäisen kastumisen aika ajoin, jos se pääsee kuivumaan. Kun meidän jäähdytyskautemme ovat niin lyhyitä, ongelmia ei käytännössä synny.

"On parempi, jos lämpötilaero ulkoilmaan ei ole enempää kuin viitisen astetta", Jussi Hirvonen sanoo. Kuva: Jyrki Ojala

Riskirakenteet ja ilmastonmuutos jäähdyttäjän huolena

Tampereen yliopiston Juha Vinha pohtii työkseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia suomalaiseen rakennuskantaan. Hänen mukaansa jäähdytyskysymyksessäkin on otettava huomioon koko ajan etenevä ilmastonmuutos.

– Riski kasvaa myös siksi, että sitä viistosadetta on ilmastonmuutoksen edetessä entistä enemmän.

Seinärakenteen sisällä ilmankosteus ja sen kastepiste voi olla jotain muuta kuin ulkoilmassa.

Vinha korostaa myös, että rakenteiden mikrobikasvustojen määrä voi lähteä kasvuun jo ennen kuin varsinainen kastepiste saavutetaan.

– Riittää, että se suhteellinen ilmankosteus höyrysulun ulkopuolella nousee riittävän korkealle tasolle. Kondensoitumista ei välttämättä tarvita, Vinha sanoo.

Onko jäähdyttäminen siis lopetettava?

Professori yllättää toteamalla, että hän on itsekin hankkimassa kesämökille ilmalämpöpumppua. Rakennuksia voi Vinhan mukaan jäähdyttää, mutta maltilla – erityisesti, jos talossa on puurunko ja tiiliverhous.

– Joku 24 astetta tuntuu jo kovasti miellyttävältä verrattuna 30 asteeseen ulkona.

Myös lämpöpumppuyhdistyksen Jussi Hirvonen antaa samankaltaisen nyrkkisäännön – asuntoa ei pitäisi jäähdyttää alle 23 asteen. Hänen perustelunsa ei kuitenkaan liity rakenteiden vaan ihmisten hyvinvointiin.

– Vaikka on kuinka kiva näppäillä kaukosäätimestä alhaisempi lämpötila, siitä tulee vain kipeäksi eikä se ole miellyttävää. On parempi, jos lämpötilaero ulkoilmaan ei ole enempää kuin viitisen astetta.

Kattavaa tutkimusta jäähdytyksen vaikutuksista suomalaisiin asuinrakennuksiin ei haastateltavien mukaan ole tehty.

Voit keskustella aiheesta 28.6. klo 23:een asti.

TAKAISIN