Ihminen tykkää ilmalämpöpumpusta, mutta tykkääkö talo? Professori varoittaa: "Riskejä voi olla erityisesti puurunkoisissa tiiliverhoilluissa rakennuksissa"
Lämpöpumppuyhdistyksen Jussi Hirvonen ja VTT eivät näe jäähdytyksessä ongelmia. Tampereen yliopiston Juha Vinhan mukaan ongelmat ovat mahdollisia – ja riskit kasvavat tulevaisuudessa.
Suomalaiset hakevat helteellä helpotusta ilmalämpöpumpusta. Niitä myydään nyt enemmän kuin kauppiaat ehtivät niitä asentaa.
– Kyllä nyt kauppa käy. Niin kävi viime vuonnakin, mutta tästä vuodesta näyttäisi tulevan parempi, Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo.
Helteiden lisäksi myös korkeimman oikeuden tuore linjaus näkyy jo Hirvosen mukaan kysynnässä. Kerrostaloyhtiöt eivät saa enää kategorisesti kieltää pumppujen asentamista parvekkeille.
Asukkaat nauttivat viileästä, mutta nauttiiko talo?
Suomalaiset seinät on rakennettu pitämään kylmä ulkona ja lämmin sisällä. Tilanne kääntyy päälaelleen, kun kovalla helteellä sisätiloja jäähdytetään voimakkaasti.
Mahdollisia kosteusongelmia on pohdittu vuosien ajan internetin keskusteluryhmissä ja muun muassa Ylen, Iltasanomien ja Taloussanomien artikkeleissa.
Lämpöpumppualan edustajan mukaan ongelmia ei tule.
– Enpä ole kuullut parinkymmenen aikana yhdestäkään tapauksesta. Ja näitä pumppuja on sentään asennettu 800 000 kappaletta, joista varmaan puoli miljoonaa on kesällä jäähdyttämässä, Hirvonen sanoo.
– Tämä on vähän sellainen urbaanilegenda, joka tulee joka vuosi yhtä varmasti kuin juhannus.
Hirvosen mukaan kannattaa muistaa, että lämpöpumpuilla jäähdytetään kaikkialla maailmassa. Lämmitys on harvinaisempaa. Sitä tehdään vain kylmillä alueilla.
Suomalaisten talojen seinät eivät kuitenkaan ole aivan samanlaisia kuin kreikkalaiset seinät.
Rakennusfysiikan professori: Tiiliverhottu riski
Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha uskoo, että voimakkaaseen viilentämiseen liittyy riskejä. Hän nimeää yhden seinärakenteen, jota ei kannata jäähdyttää liiaksi.
– Riskejä voi olla erityisesti puurunkoisissa tiiliverhoilluissa rakennuksissa. Riski syntyy siitä, että seinän sisäpuolella on tyypillisesti tiivis muovikalvo, joka toimii höyrysulkuna – ja ulkopuolella on tiiliverhous, johon imeytyy viistosadetta.
Tuo kosteus kuivuu Vinhan mukaan sekä ulospäin että sisäänpäin muovikalvolle.
– Se voi jäädä sen kalvon taakse ja voi muodostaa homeenkasvulle otollisia olosuhteita tai jopa kondensoitua. Ja jos taloa jäähdytetään, tämä riski kasvaa.
VTT:n tutkija: “Riski on älyttömän pieni”
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Ari Laitinen ei näe asuntojen jäähdyttämisessä kosteusriskejä.
– Riski on älyttömän pieni, jos sitä on ollenkaan, hän sanoo.
Laitisen mukaan asian ydin on niin kutsuttu kastepistelämpötila.
Kuten tunnettua, lämmin ilma kykenee sitomaan enemmän kosteutta kuin viileä ilma. Kun se saavuttaa viileän pinnan, muodostuu pisaroita. Ongelmia voisi Laitisen mukaan syntyä, jos lämmin kostea ulkoilma jäähtyisi seinärakenteissa kastepistelämpötilaan – silloin ilman sisältämä kosteus tiivistyisi.
Laitinen kuitenkin perustelee, miksi ongelmat eivät hänen mukaansa ole todennäköisiä.
Ensinnäkin jäähdytyskausi, jolloin sisäilman lämpötilaa jäähdytetään alle ulkoilman, on vain muutamia viikkoja vuodessa.
Toiseksi Suomen olosuhteissa kastepistelämpötila on harvoin kovin korkea. Tämä tarkoittaa kääntäen sitä, että asunnon olisi oltava hyvin viileä, jotta kastepistelämpötila saavutettaisiin seinärakenteissa.
Esimerkiksi Joensuussa on haastattelupäivänä 32 astetta lämmintä ja ilmankosteus 45 prosenttia. Laitinen laskee, että kastepistelämpötila olisi hieman alle 19 astetta. Se ei kuitenkaan käytännössä riitä kastepisteen saavuttamiseen.
– Alle 19 asteen lämpötila seinärakenteissakuitenkin edellyttäisi, että sisällä huoneissa lämpötila olisi reippaasti viileämpi, Laitinen sanoo.
– Suomessa ei jäähdytetä taloja kylmiöolosuhteisiin.
Kolmanneksi Laitinen painottaa, että seinillä on kyky myös kuivua.
– Seinärakenne kestää vähäisen kastumisen aika ajoin, jos se pääsee kuivumaan. Kun meidän jäähdytyskautemme ovat niin lyhyitä, ongelmia ei käytännössä synny.
Riskirakenteet ja ilmastonmuutos jäähdyttäjän huolena
Tampereen yliopiston Juha Vinha pohtii työkseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia suomalaiseen rakennuskantaan. Hänen mukaansa jäähdytyskysymyksessäkin on otettava huomioon koko ajan etenevä ilmastonmuutos.
– Riski kasvaa myös siksi, että sitä viistosadetta on ilmastonmuutoksen edetessä entistä enemmän.
Seinärakenteen sisällä ilmankosteus ja sen kastepiste voi olla jotain muuta kuin ulkoilmassa.
Vinha korostaa myös, että rakenteiden mikrobikasvustojen määrä voi lähteä kasvuun jo ennen kuin varsinainen kastepiste saavutetaan.
– Riittää, että se suhteellinen ilmankosteus höyrysulun ulkopuolella nousee riittävän korkealle tasolle. Kondensoitumista ei välttämättä tarvita, Vinha sanoo.
Onko jäähdyttäminen siis lopetettava?
Professori yllättää toteamalla, että hän on itsekin hankkimassa kesämökille ilmalämpöpumppua. Rakennuksia voi Vinhan mukaan jäähdyttää, mutta maltilla – erityisesti, jos talossa on puurunko ja tiiliverhous.
– Joku 24 astetta tuntuu jo kovasti miellyttävältä verrattuna 30 asteeseen ulkona.
Myös lämpöpumppuyhdistyksen Jussi Hirvonen antaa samankaltaisen nyrkkisäännön – asuntoa ei pitäisi jäähdyttää alle 23 asteen. Hänen perustelunsa ei kuitenkaan liity rakenteiden vaan ihmisten hyvinvointiin.
– Vaikka on kuinka kiva näppäillä kaukosäätimestä alhaisempi lämpötila, siitä tulee vain kipeäksi eikä se ole miellyttävää. On parempi, jos lämpötilaero ulkoilmaan ei ole enempää kuin viitisen astetta.
Kattavaa tutkimusta jäähdytyksen vaikutuksista suomalaisiin asuinrakennuksiin ei haastateltavien mukaan ole tehty.
Voit keskustella aiheesta 28.6. klo 23:een asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti