Suomessa esiintyy pelkoja koronarokotetta kohtaan: Miten viranomaiset aikovat varmistaa, että riittävän moni suomalainen ottaa aikanaan rokotteen?
THL:n erikoistutkija Jonas Sivelän mukaan hoitoalan työntekijöillä on tärkeä rooli rokotekattavuuden ja -luotettavuuden lisääjinä.
Viime viikolla julkaistun Helsingin Sanomien kyselyn mukaan vain 56% suomalaisista olisi valmis ottamaan koronarokotteen.
Tänään julkaistuissa Ylen MOT:n selvitykseensä saamissa vastauksissa puolestaan ilmeni jopa suoranaista rokotepelkoa.
Ihmiset muistavat muun muassa sikainfluenssarokotteen jälkimainingit ja narkolepsiatapaukset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Jonas Sivelä kuitenkin toppuuttelee tulosten liian suoraviivaista tulkitsemista.
– Tästä on ollut useita eri tutkimuksia. Siinä täytyy muistaa se, että 56 prosenttia yhdessä tutkimuksessa sanoo ottavansa rokotteen, ei automaattisesti tarkoita sitä, että kaikki muut jättää sen ottamatta. Useissa tutkimuksissa se "Ei" -sanojien määrä on ollut 5 - 20 prosentin luokkaa.
Hän myös korostaa, että yleisesti ottaen Suomessa luottamus on hyvällä tasolla.
– Suomessa on hyvin korkea luottamus rokottamista ja rokotteita kohtaan. Ja se että koronarokotteeseen luotetaan, edistää tietenkin sitä, että yhä useampi ottaa sen rokotteen, Sivelä sanoo.
Kyselyt on kuitenkin huomattu myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Mutta miten viranomaiset aikovat nyt varmistaa, että riittävän moni suomalainen ottaa aikanaan koronarokotteen?
– Tähän on tietenkin hyvin monenlaisia eri keinoja tarjolla, mutta se mitä erityisesti tällä hetkellä valmistelemme, on viestintäsuunnitelma, joka kattaa kokonaisuuden. Mietitään, miten näitä erilaisia viestejä saadaan koko kansalle läpi ja minkä tyyppisillä eri tavoilla parhaiten tavoitetaan, valaisee sosiaali- ja terveysministeriön viestintäjohtaja Vivikka Richt.
Entä minkälaisia ajatuksia herättää se, että hoitoalan työntekijöissäkin on rokottamisen epäilijöitä?
– Hoitoalan työntekijät ovat ihan tavallisia suomalaisia siinä missä me kaikki muutkin, vaikka etulinjassa tässä asiassa ovat olleetkin jo keväästä saakka. Ihan samalla tavalla uskomme heidän suhtautuvan kuin koko kansa ylipäätään. Toiveissa toki on, että saadaan mahdollisimman laajalle tieto siitä, että meillä on turvallisia rokotteita tulossa markkinoille, ne on hyvin tutkittuja, eikä niiden kanssa tarvitse olla epäröivällä kannalla, Richt sanoo.
THL:n Sivelä kuitenkin korostaa ammattilaisten antaman esimerkin vaikutusta. THL:n tietojen mukaan varsin harva terveydenhuollon työntekijä nykyisellään kieltäytyy rokotuksista.
– Hoitoalan työntekijöillä on todella tärkeä rooli, kun me puhutaan rokotekattavuudesta ja rokoteluottamuksesta. Tällä hetkellä meille ei ole tullut sellaista viestiä, että se olisi kovin yleistä heidän keskuudessa, Sivelä toteaa.
Huolet on kuultava ja kysymyksiin on vastattava
Vaikka kokonaistilanne olisikin hyvä, Sivelä korostaa, että kaikki rokottamiseen ja rokotteisiin liittyvät huolet on otettava vakavasti.
– Tämä on uusi tilanne, meille tulee uusia rokotteita, se herättää paljon kysymyksiä. Viestintä on todella tärkeässä roolissa tässä. Ihmisiä pitää kuunnella, kysymyksiin pitää vastata. Ja ihmisten huolia ei saa missään nimessä vähätellä, eikä niille saa ilkkua.
Entä kuinka haastava tilanne sitten on viestinnällisesti?
– Lähtisin siitä, että meillä ei vielä ole tätä rokotetta markkinoilla. Tutkimusta ja kehitystä tehdään koko ajan. Mitä meille markkinoille tuodaan, tulee olemaan turvallista ja tutkittua. Vaikka meillä olisikin haasteita viestinnällisesti, niin täytyy muistaa, että tässä Helsingin Sanomienkin teettämässä tutkimuksessa yli puolet suomalaisista on valmis rokotteet ottamaan. Ja uskon kyllä henkilökohtaisesti siihen, että kun rokote markkinoille saadaan, niin esimerkin voima tulee tässäkin vahvasti. Meidän suomalaisten vahva tunne siitä, että pidämme myös toisistamme huolta, ei pelkästään se, että otanko itse rokotteen itseäni varten vaan haluanko suojata myös muut, Richt pohtii.
Miten viestintäsuunnitelman kanssa sitten käytännössä edetään?
– Viestintäsuunnitelma ollut tekeillä jo jonkun aikaa. Tällä hetkellä se on monen ihmisen työpöydällä. Meidän hallinnonalalta THL ja [Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus] Fimea ovat hyvin tärkeinä asiantuntijoina mukana, samaten teemme koko valtioneuvoston sisällä yhteistyötä. Toivomme, että huomenna tiistaina olemme tässä jo viisaampia. Tilanteen edetessä teemme myöskin suunnitelmiin tarkennuksia, korostaa Richt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti