Tällainen on Yhdysvaltain uusi presidentti: Joe Bidenin menestyksekäs, mutta traaginen elämä
Puolen vuosisadan poliittisen uran tehnyt Joe Biden pyrki presidentiksi ensimmäisen kerran jo Reaganin aikaan.
Vuodesta 1987 on kauan aikaa.
Silloin USA:n presidentti oli Ronald Reagan. Neuvostoliittoa johti Mihail Gorbatšov ja Suomea Mauno Koivisto.
Reaganin seuraajaksi vuoden 1988 vaalissa pyrki tuolloin iso joukko demokraattipoliitikkoja.
Eräs heistä oli varsin kokenut senaattori Delawaresta – Joe Biden. Tuolloin 44-vuotias senaattori puhui uuden, nuoremman sukupolven vuorosta nousta valtaan.
Bidenin ensimmäinen presidentinvaalikampanja kaatui kuitenkin ennen kuin esivaalit edes kunnolla alkoivat. Hän kampanjansa kompastui ongelmaan, joka on vaivannut hänen poliittista uraansa aina, ja vaivaa edelleen.
Katso A-studion kesällä tehty juttu Bidenin elämästä.
Surkea kampanja pelasti ehdokkaan hengen
Joe Biden on niin kuuluisa kiusallisista möläytyksistään, että niille on oma sanakin, bidenismi.
Helmikuussa 1987 hän kehui yleisölle kokemuksiaan 1960-luvulta mustien kansalaisoikeustaistelussa:
– Kun marssin kansalaisoikeustaistelussa, marssin kymmenien tuhansien mukana muuttaaksemme asenteita. Ja me muutimme asenteita, Biden julisti.
Sinänsä hienoa. Paitsi, että Joe Biden ei osallistunut aikoinaan kansalaisoikeustaistelumarsseille.
Syyskuussa 1987 Biden jäi kiinni siitä, että oli vaaliväittelyssä plagioinut suoraan Britannian työväenpuolueen johtajan Neil Kinnockin puhetta, esittäen lauseet ominaan. Lehdet kaivoivat esiin myös tiedon siitä, että Biden oli jo opiskeluaikanaan joutunut plagiointisyytösten kohteeksi.
Biden keskeytti kampanjansa ennen esivaaleja. Se saattoi pelastaa hänen henkensä. Raskas kampanja olisi voinut olla kohtalokas.
Esivaalien aikaan keväällä 1988 Biden sai kaksi vakavaa aivoverenvuotoa. Sairaalassa katolinen pappi teki hänelle jo kuoleman varalta ns. viimeisen voitelun, mutta leikkaukset pelastivat Bidenin.
Nyt, 32 vuotta myöhemmin hänet on vihdoin valittu presidentiksi.
Kennedy innosti katolisen Bidenin politiikkaan
Joe Biden syntyi toisen maailmansodan aikaan, vuonna 1942 Pennsylvaniassa irlantilaiseen, katoliseen perheeseen. Hänen varsinainen kotikaupunkinsa on kuitenkin Wilmingtonin kaupunki Delawaressa, jossa hän on asunut lähes koko ikänsä.
Perhe ehti olla hetken suhteellisen varakas, mutta suvun liiketoimien mentyä mönkään Biden kasvoi tavanomaisessa alemman keskiluokan valkoisessa perheessä.
Bidenin lapsuuden suuri trauma oli änkytys. Ongelma helpottui kuitenkin ankaralla lausuntaharjoittelulla peilin edessä. Hän kävi katolista koulua ja haaveili lapsena papiksi ryhtymisestä.
Joe Bidenista tuli sukunsa ensimmäinen korkeakoulutettu, kun hän pääsi Delawaren osavaltion yliopistoon. Myöhemmin hän opiskeli lakimieheksi.
Biden inspiroitui politiikasta, kun katolinen John F. Kennedy nousi presidentiksi vuonna 1961. Vannoessaan virkavalan Joe Bidenista tulee vasta toinen katolinen presidentti USA:n historiassa.
Bidenia näyttää alusta alkaen kiinnostaneen erityisesti poliitikon ura enemmän kuin politiikan sisältö. Hän vierasti 1960-luvun kuohuvaa radikalismia ja asemoi itseään alusta asti enemmän kohti poliittista keskustaa.
Hädin tuskin virkaikäinen senaattori
Nuori lakimies Joe Biden päätti 1970-luvun alussa kylmästi aloittaa poliittisen uransa suoraan huipulta.
Biden oli juuri tullut valituksi paikallisen piirikunnan valtuustoon uransa ensimmäisessä vaalissa, kun hän ilmoitti yrittävänsä mahdotonta.
Hän päätti pyrkiä senaattoriksi. Eikä suinkaan Delawaren osavaltion kongressiin, vaan suoraan Washingtoniin, valtakunnan politiikan huipulle.
Ajatus vaikutti järjettömältä.
Bidenin vastaehdokas, republikaanien Cale Boggs, oli jo kaksi kautta senaatissa istunut entinen Delawaren kuvernööri, jota pidettiin osavaltion ylivoimaisesti suosituimpana poliitikkona.
Nuori Biden onnistui kuitenkin luomaan ”lasten vallankumouksen”, hädin tuskin äänestysikäisten vapaaehtoisten armeijan, joka kampanjoi väsymättä hänen puolestaan.
Myös itse ehdokas oli nuori.
Joe Biden oli vaalipäivänä vasta 29-vuotias, kun senaattoreiden lakisääteinen minimi-ikä on 30 vuotta. Biden kuitenkin totesi, että hän ehtisi täyttää 30 vuotta ennen virkaan astumista.
Biden vastusti kampanjassaan Vietnamin sotaa, mutta pyrki luomaan itsestään kuvaa sovittelevana keskitien kulkijana. Hän oli itse välttänyt Vietnamin sodan, sillä hän sai vapautuksen ensin opintojen ja sitten astman takia.
Kaikkien hämmästykseksi Biden voitti.
Nuori senaattori, jolla oli vastustamaton hymy, kaunis vaimo ja kolme suloista pientä lasta huomattiin nyt myös valtakunnallisesti.
Sitten kaikki romahti.
Bidenin elämän suurin tragedia
Joe Biden ei ollut ennättänyt edes vannoa senaattorin virkavalaa, kun täydelliseltä näyttänyt elämä muuttui.
Edellisenä iltana Bidenin vaimo, Neilia, oli kirjoittanut joulukortteja. Hän totesi illalla miehelleen:
”Mitä tapahtuu Joe? Asiat ovat liian hyvin.”
Seuraavan päivänä Neilia lähti lastensa kanssa autolla ostoksille. Auto joutui pahaan onnettomuuteen, ja Neilia ja perheen 13-kuukautinen tyttövauva kuolivat. Perheen 4- ja 3-vuotiaat pojat, Beau ja Hunter loukkaantuivat pahoin, mutta jäivät henkiin.
Joe Biden ei tragedian jälkeen ensin halunnut ottaa senaattorin paikkaa vastaan, vaan halusi omistaa aikansa pojilleen.
Demokraattien johto sai kuitenkin taivuteltua nuoren tähtensä. Biden vannoi virkavalansa poikiensa sairaalahuoneessa ja aloitti puolen vuosisadan uransa valtakunnan politiikassa.
Nykyisen vaimonsa Biden tapasi vuonna 1975 ja he menivät naimisiin vuonna 1977. Joe ja Jill Bidenilla on yksi tytär, Ashley Blazer Biden.
Joe Biden on sanonut Jill Bidenin palauttaneen hänen onnettomuuden jälkeen kadonneen elämänhalunsa ja intohimon politiikkaan.
Merkittävä ura senaattorina – hyvin kauan sitten
Biden teki pitkän uran erityisesti senaatin ulkoasiainvaliokunnassa ja nousi sen puheenjohtajaksi.
Hyvin harvalla presidentillä on ollut virkaan astuessaan sellainen ulkopoliittinen kokemus kuin Bidenilla on.
Viime vuoden esivaalien kampanjapuheissaan hän saattoi muistella esimerkiksi, kuinka hän heristi nyrkkiään jollekin neuvostojohtajalle. Hän ei aina hahmota, että suuri osa yleisöstä ei välttämättä ole koskaan kuullutkaan Bidenin tapaamista menneiden vuosikymmenten poliittisista johtajista, sillä Neuvostoliitto kaatui jo lähes 30 vuotta sitten.
Bidenin tapa värittää menneisyyttään tuli esiin myös tämän vuotisen kampanjan aikana. Helmikuussa hän kertoi, kuinka hän oli 1970-luvulla ollut amerikkalaisdelegaation matkalla apartheidin aikaisessa Etelä-Afrikassa. Biden väitti pyrkineensä tapaamaan vangittua vapausoikeustaistelija Nelson Mandelaa ja joutuneensa itse pidätetyksi.
– Minulla oli suuri kunnia joutua YK-lähettiläämme kanssa pidätetyksi Sowetossa, Biden sanoi selittäen, että he olivat matkalla Robben Islandille, jossa Mandela oli vangittuna.
Jälleen hieno tarina, joka ei ollut tosi. Senaattori Biden kävi kyllä Etelä-Afrikassa, mutta ei missään vaiheessa joutunut pidätetyksi. Sitä paitsi Robben Island sijaitsee yli tuhannen kilometrin päässä Sowetosta.
Bosnian sota ja synkkä ennustus
Biden vastusti senaatissa muun muassa vuoden 1991 Persianlahden sotaan lähtemistä. Mutta mikään pasifisti hän ei ole.
Bosnian sodasta 1990-luvun alkuvuosina tuli Bidenille henkilökohtaisesti tärkeä asia. Hän arvosteli kovin sanoin eurooppalaisia kyvyttömyydestä lopettaa raaka sota.
– Euroopan politiikka perustuu kulttuuriseen välipitämättömyyteen. Väitän, että tilanne olisi aivan toinen, jos tässä olisi kyse [Bosnian] muslimien tekemästä väkivallasta, eikä [kristittyjen] serbien, Biden sanoi senaatissa vuonna 1993. Hän esitti synkän ennustuksen:
– Tämä tilanne on huomattu islamilaisessa maailmassa. Siellä nousee viha, jota me emme ole vielä käsittäneet. Ennustan, että me ja eurooppalaiset maksamme siitä vielä kovan hinnan.
Biden vaati YK:n asevientikiellon kumoamista ja Bosnian muslimien tukemista aseellisesti. Lopulta Yhdysvallat ja Nato puuttuivat ilmaiskuin Bosnian sotaan, joka päättyi 1995 Daytonin rauhansopimukseen.
Biden itse pitää toimintaansa Bosnian sodan suhteen senaattorikautensa merkittävimpänä ulkopoliittisena saavutuksena.
Anita Hill – me too -liikkeen suuri edelläkävijä
Biden johti senaattorin urallaan myös lakivaliokuntaa. Se käsittelee esimerkiksi korkeimman oikeuden tuomarinimitykset.
Eräs näistä nimityskamppailuista on noussut taas vuosikymmenien jälkeen otsikoihin. Se johtuu paitsi Bidenin kampanjasta myös me too -liikkeestä.
Vuonna 1991 korkeimpaan oikeuteen oli ehdolla Clarence Thomas, erittäin konservatiivinen musta tuomari.
Valiokunnan kuulemisessa nuori oikeustieteen professori Anita Hill syytti Clarence Thomasia seksuaalisesta häirinnästä.
Kuulemista johti Biden, joka antoi pelkästään valkoisista miehistä koostuvan paneelin höykyttää professori Hilliä yksityiskohtaisessa kuulustelussa. Sen sijaan Biden ei sallinut kolmen muun naisen todistaa. Naiset olisivat olleet valmiita kertomaan samankaltaisista kokemuksista Clarence Thomasin kanssa.
Televisioidut kuulemiset olivat aikoinaan valtava tapahtuma Yhdysvalloissa ja ne käynnistivät voimakkaan keskustelun seksuaalisesta häirinnästä.
Clarence Thomas valittiin korkeimpaan oikeuteen, missä hän on istunut jo lähes 30 vuotta.
Biden esitti viime vuonna pahoittelunsa siitä, mitä tuossa kuulemisessa tapahtui.
Biden on itse ollut aina tunnettu siitä, että hän mielellään koskettaa ihmisiä, halaa ja laittaa kätensä myös naisten harteille. Nyt myös Bidenia on syytetty epäasiallisesta käytöksestä. Hän on jyrkästi kiistänyt väitteet seksuaalisesta häirinnästä, mutta sanoo ymmärtävänsä, että “sosiaaliset normit ja henkilökohtaisen tilan rajat ovat muuttuneet.”
Biden tuki Irakin sotaa ja pankkisääntelyn purkamista
Joe Bidenin lähes 50-vuotinen ura valtakunnan politiikassa pitää sisällään tuhansia äänestyksiä.
Muutamat niistä ovat kuitenkin osoittautuneet jälkikäteen erityisen ongelmalliseksi monien demokraattiäänestäjien silmissä.
Vuonna 1999 hän äänesti investointipankkien ja liikepankkien välisen sääntelyn purkamisen puolesta. 1930-luvun laman seurauksena säädetyn pankkisääntelyn purkamista on pidetty yhtenä keskeisenä syynä finanssikriisiin. Biden on itse todennut, että vuoden 1999 pankkiäänestys oli “huonoin äänestyspäätös, jonka koko senaattoriurallani tein”.
Biden kannatti myös Irakin sotaa. Hän oli myös yksi pääarkkitehti presidentti Bill Clintonin vuoden 1994 rikoslakiuudistuksessa, jonka nykyisin arvioidaan kohdistuneen hyvin kohtuuttomasti mustaan väestöön. Se on nykyisen Black Lives Matter -liikkeen aikana iso rasite.
Silti Biden on erityisen suosittu mustien äänestäjien keskuudessa. Siihen taas pääsyy on Barack Obama.
Vuonna 2008 Biden pyrki uudelleen presidentiksi 20 vuoden tauon jälkeen – jälleen surkein tuloksin. Demokraattien esivaalin voittanut Barack Obama valitsi kuitenkin Bidenin omaksi varapresidenttiehdokkaakseen.
”Viimeinen kaveri huoneessa”
Obama epäilemättä toivoi, että Biden toisi nuorelle mustalle ehdokkaalle valkoisen työväestön ääniä, Biden kun on aina ollut suosittu ammattiyhdistysväen ja teollisuustyöläisten piirissä.
Samalla kokematon Obama sai hallintoonsa miehen, jolla oli vuosikymmenten kokemus sekä ulkopolitiikasta että Washingtonin valtapelistä.
Biden ei oman kertomansa mukaan ollut lainkaan innokas ryhtymään varapresidentiksi. Hän tiesi varapresidentin tehtävän olevan lähinnä vitsien aihe. Muistelmakirjassaan hän kertoo erään entisen varapresidentin keksimän jutun:
”Naisella oli kaksi poikaa. Toinen karkasi merille, toinen valittiin varapresidentiksi. Kummastakaan ei kuultu koskaan sen jälkeen.”
Kun Obama kysyi, halusiko Biden varapresidenttinä hoitaakseen jonkun tietyn politiikka-alueen, Biden kieltäytyi.
Sen sijaan hän pyysi Obamalta, että saisi olla koko presidenttikauden ”viimeinen kaveri huoneessa jokaisessa tärkeässä päätöksessä”. Siis eräänlainen luottoneuvonantaja, jota kuultaisiin aina. Obama suostui, ja Bidenin mukaan presidentti myös piti tästä lupauksestaan kiinni.
Yhteistyötä helpotti se, että Biden ja Obaman tulivat ilmeisen hyvin keskenään toimeen. Virkakautensa lopussa Obama myönsi Bidenille Yhdysvaltain korkeimman siviilikunniamerkin, presidentin vapaudenmitalin.
Uusi perhetragedia
Obaman kahden kauden jälkeen Bidenin oletettiin pyrkivän presidentiksi. Niin hän olisi saattanut tehdäkin, jollei hänen elämäänsä olisi iskenyt uusi perhetragedia.
Bidenin esikoispoika Beau kuoli aivokasvaimeen juuri, kun hänen isänsä olisi pitänyt aloittaa presidentinvaalikampanja.
Biden päätti olla pyrkimättä presidentiksi vuoden 2016 vaalissa, toki myös siitä syystä, että hän olisi saattanut hävitä demokraattien ehdokkuuden Hillary Clintonille.
Nyt Biden nousee presidentiksi lähes puoli vuosisataa sen jälkeen, kun tuli valituksi ensimmäisen kerran senaattoriksi.
Historian vanhin presidentti yrittää vähentää kahtiajakautumista
Bidenin tärkein vaalivaltti oli epäilemättä se, että hän ei ole Donald Trump.
Biden puhui kampanjassaan paljon kahtiajakautuneen kansankunnan parantamisesta.
Se tehtävä on repivän vaalitaistelun jälkeen äärimmäisen vaikea. Silti Bidenilla voi olla siihen paremmat mahdollisuudet kuin monella muulla poliitikolla.
Useimmilla amerikkalaisilla on vuosikymmeniä politiikassa toimineesta, leppoisan oloisesta "Joe-sedästä" pohjimmiltaan aika hyvä mielikuva. Biden on myös koko uransa kuulunut Yhdysvaltain poliittiseen keskustaan.
Monia amerikkalaisia hirvittää kuitenkin Bidenin ikä. Hän täyttää tässä kuussa 78 vuotta.
Joe Biden on jo ensimmäisen kauden virkaanastumispäivänään vanhempi kuin USA:n historian toistaiseksi vanhin presidentti Ronald Reagan oli kahden virkakautensa päättyessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti