29.07.21 To Suomen koronatartuntojen määrä

 

Suomen koronatartuntojen määrä loikkasi viikossa lähes kolmanneksen

Eniten tartuntoja on vastikään täysi-ikäisiksi tulleilla. Sairaaloiden tilanne on rauhallinen, mutta nuorten tartunnat näkyvät myös niissä. Rokotusten eteneminen on suojellut ikääntyneitä hyvin.

Kuva: Matti Myller / Yle

ANNIINA WALLIUS

29.7. 11:33

Suomessa todettiin viime kalenteriviikolla 2 895 uutta COVID-19-tartuntaa eli lähes 30 prosenttia enemmän kuin toissa viikolla, kertoo THL:n viikoittainen koronakatsaus. Nyt ollaan jo viime helmikuun luvuissa kasvun jatkuttua viidettä viikkoa.

Sataatuhatta ihmistä kohden on kahden viime viikon aikana todettu 93 tartuntaa. Edellisten kahden viikon luku oli 54.

Koronatesteissä on käyty selvästi aiempaa ahkerammin. Viime viikolla koronanäytteen antoi 116 000 ihmistä.

Näytteistä 2,5 prosenttia oli positiivisia, noin prosenttiyksikön enemmän kuin kesäkuun lopussa. Viime viikon testimäärät voivat vielä täydentyä takautuvasti, THL:stä kerrotaan.

Kuusi aluetta on siirtynyt viime päivinä perustasolta kiihtymisvaiheeseen: Kanta-Hämeen, Satakunnan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit sekä HUS:n alueella Länsi-Uusimaa.

Sairaanhoitopiirien kokonaisarvio epidemiatilanteesta keskiviikkona 27.8.2021 Kuva: THL

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Varmistetut tartunnat kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin

Tapauksia yhteensäPer 100 000 asukasta

Muutos eiliseen

Helsinki ja Uusimaa

60 481+379

Varsinais-Suomi

11 208+109

Pirkanmaa

6 279+56

Päijät-Häme

3 736+21

Pohjois-Pohjanmaa

3 393+29

Keski-Suomi

2 832+26

Vaasa

2 531+7

Kanta-Häme

2 134+16

Satakunta

1 901+18

Kymenlaakso

1 855+21

Pohjois-Savo

1 523+19

Etelä-Karjala

1 309+9

Etelä-Savo

1 052+4

Etelä-Pohjanmaa

948+7

Pohjois-Karjala

932+14

Lappi

752+4

Länsi-Pohja

663+1

Kainuu

497+12

Keski-Pohjanmaa

480+3

Ahvenanmaa

411+6

Itä-Savo

343+4

Päivitetty 29.7.2021 klo 11.43. Lähde: THL, Yle.

Tartunnat kirjataan ensisijaisesti tartunnan saaneen kotikuntaan.

Tiedot haettu THL:n tartuntatautirekisteristä. Sairaanhoitopiirien itsenäisesti raportoimat luvut voivat poiketa grafiikan luvuista, koska tietojen kirjaamisessa tartuntatautirekisteriin voi olla viivettä.

Sairaanhoitopiirin tartuntojen kokonaismäärä ei välttämättä täsmää taulukon kuntien tartuntojen kokonaissummaan, koska THL ei raportoi tarkkoja tartuntamääriä kunnista, joissa on on alle 5 tartuntaa.

COVID-19 leviää edellisten viikkojen tapaan nuorten aikuisten keskuudessa, kuten muuallakin Euroopassa. Nuorten tartuntojen lähteitä ovat ennen muuta baarit ja muut joukkoillanvietot.

Heinäkuun alusta etenkin 15–29-vuotiaiden tartuntakäyrä on ollut erityisen jyrkässä nousussa. Viime viikon tartunnoista yli puolet todettiin heillä. Suurin ryhmä olivat 18–21-vuotiaat.

Tartuntojen kasvuluvuissa näkyy toisaalta myös ulkomaanmatkailun vilkastuminen. Kahdeksan prosenttia viime viikon tartunnoista oli saatu ulkomailla, ja kahdella prosentilla Suomessa sairastuneista virus oli jonkun ulkomaantuliaisena saatu jatkotartunta.

Karanteeniin joutuneiden määrä pysyi likipitäen toissa viikon luvussa, noin kuudessatuhannessa. Uusista tartunnoista neljännes todettiin ihmisillä, jotka jo olivat karanteenissa. Heidän osuutensa oli pienessä laskussa.

Viime viikon kotimaantartunnoille kyettiin selvittämään lähde kahdessa kolmasosassa tapauksista. Toissa viikolla osuus oli hieman suurempi.

Alueilta, joilla koronatartuntoja ilmenee nyt paljon, on kerrottu, että tartuntaketjujen jäljittäminen on hankaloitunut. Koulutetuista jäljittäjistä on pulaa kesälomakauden takia, eivätkä tartunnan saaneet ja altistuneet aina anna kaikkia lain edellyttämiä tietoja ketjun katkaisemiseksi, ruuhka-alueilta kerrotaan.

Näin sairaaloihin päätyneiden määrät ovat muuttuneet heinäkuun aikana. Koronaan on menehtynyt kuusi ihmistä. Ennusteessaan THL pitää mahdollisena, että tulevina viikkoina on aloitettava jopa 16 uutta tehohoitojaksoa. Kuva: THL

Koronapotilaiden sairaalahoidon tarve on kasvanut viime viikkoina hieman mutta pysynyt silti suhteellisen alhaisena, THL kertoo. Sairaaloihin päätyy nyt ennen muuta nuoria ja rokottamattomia.

Keskiviikkona sairaaloissa oli 57 potilasta, joista 48 tarvitsi erikoissairaanhoitoa ja kuusi tehohoitoa. THL ennustaa, että seuraavaan viikkokatsauksen mennessä uusien erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen määrä nousee jossakin määrin.

Samaan aikaan etenevät rokotukset. 65 prosenttia väestöstä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen ja toinenkin on jo 32 prosentilla. Rokotuksen teho näkyy: hyvin harva ikääntynyt on saanut tartunnan sitten kevään.

THL painottaa rokotusten ottamista ajallaan, maskien, välimatkojen ja muiden suojatoimien jatkamista sekä yhteistyötä koronajäljittäjien kanssa. Erityistä varovaisuutta toivotaan niiltä, jotka mielivät ulkomaille.

Ulkoministeriö suosittelee välttämään kaikkea matkustamista Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan, Intiaan ja Venäjälle, THL muistuttaa ja lisää itse, että varovainen kannattaa olla muuallakin, myös Euroopassa.

Katso päivittyvä koronavirustilanne taulukkoina ja grafiikkakuvina

TAKAISIN

27.07.21 Ti Helteet vaihtuvat huomenna

 

Helteet vaihtuvat huomenna epävakaiseen säähän – "Uutta hellejaksoa ei ole vielä näköpiirissä"

Keskiviikkona Suomeen saapuu etelästä paikoin runsaita sade- ja ukkoskuuroja. Poikkeuksellisen kuivan kauden jälkeen sateet ovat odotettuja, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Helteet väistyvät ja sää viilenee tavanomaisempiin kesän lukemiin. Kuva: Kerttu Kotakorpi / Yle Sää

RIIKKA KAJANDER

27.7. 20:15

Heinäkuun lopun todennäköisesti viimeinen helleaalto jäi lyhyeksi, sillä huomenna matalapaine saavuttaa Suomen etelärannikon.

Eteläisemmästä Euroopasta saapuva matalapaine tuo meille mukanaan sade- ja ukkoskuuroja.

Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi muistuttaa, että kuurosateiden sademäärät vaihtelevat paikoin ja siten tarkan ennusteen antaminen paikallisesti on hankalaa.

– Ukkosherkkyydelle ja voimakkaille sateille on hyvät edellytykset, mutta vielä ei tiedetä, millaiselle alueelle sateet sattuvat osumaan, Kotakorpi summaa.

Loppuviikko on epävakainen koko maassa, sade- ja ukkoskuuroja tulee niin etelässä kuin pohjoisessakin. Helteet väistyvät itään ja sää viilenee.

Helteitä ei näköpiirissä

Kerttu Kotakorven mukaan uutta helleaaltoa ei tämän hetken ennusteissa ole havaittavissa. Kesähelteitä kaipaavaa voi tosin lohduttaa se, että elokuu on vielä edessäpäin.

– Säätyyppi muuttuu nyt epävakaisemmaksi sateiden ja ukkoskuurojen myötä, mutta ensi viikolla sateet muuttuvat hajanaisemmiksi. Uutta hellejaksoa ei ainakaan vielä ole näköpiirissä, Kotakorpi kertoo.

Lämpötilat pysyttelevät helteiden jälkeen meille tavanomaisemman, noin 20 lämpöasteen tienoilla.

– Kuivuuden jälkeen sateita jo varmasti paljon odotetaan, Kotakorpi uskoo.

TAKAISIN

27.07.21 Ti Koronatartunnat ampaisivat nousuun

 

Koronatartunnat ampaisivat nousuun Suomessa, HUSin apulaisylilääkäri: "Kahden rokoteannoksen kattavuus on riittämätön"

Suomessa raportoitiin tänään yli 600 uutta tartuntaa. Se on maaliskuun jälkeen korkein lukumäärä. HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen lisäisi tapahtumien turvallisuutta koronapassilla.

– Tällä hetkellä epidemiamme leviää ravintoloissa, baareissa, isoissa yksityistilaisuuksissa ja juhlissa, festivaaleilla sekä yleisötapahtumissa, Ruotsalainen luettelee. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

ARI TUHKANEN, TIINA KARPPI, ANNIKA MARTIKAINEN

27.7. 14:37•Päivitetty 27.7. 16:08

Tänään kerrotut kesän korkeimmat koronatartuntalukemat huolestuttavat HUSin infektiotautien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaista.

– Nyt ei ole aika palata normaaliin, koska kahden rokoteannoksen kattavuus on riittämätön, hän sanoo painokkaasti.

Koko maassa uusia tartuntoja todettiin tänään tiistaina 612. Viimeksi yhtä suuria tartuntalukuja tilastoitiin maaliskuussa. Eniten tartuntoja raportoitiin Uudellamaalla, jossa positiivisia näytteitä oli 329.

– Tällä hetkellä epidemiamme leviää ravintoloissa, baareissa, isoissa yksityistilaisuuksissa ja juhlissa, festivaaleilla sekä yleisötapahtumissa, Ruotsalainen luettelee.

• Lue myös: Tikkurila Festivaalin kävijät ovat saattaneet altistua koronavirustartunnalle: yksittäisillä kävijöillä todettu tartuntoja

Eilen useat sairaanhoitopiirit siirtyivät lisääntyneiden tartuntamäärien vuoksi perustasolta kiihtymisvaiheeseen.

– Kokonaiskuvana epidemiatilanne on menossa huolestuttavaan suuntaan koko Suomessa.

Tartuntamäärien kasvu kertoo Ruotsalaisen mukaan erityisesti siitä, että rokotuskattavuus ei riitä estämään tartuntoja väestössä, joka liikkuu paljon. Korkeissa luvuissa näkyy myös se, että useat alle 30-vuotiaat ovat edelleen rokottamatta tai he ovat saaneet vain yhden rokoteannoksen.

THL:n Salminen: Sairaalapotilaiden määrässä ei suurta kasvua

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen pitää rauhoittavana asiana sitä, että sairaalaan joutuneiden tai menehtyneiden potilaiden määrässä ei ole ollut suurta kasvua.

Salmisen toive on, että rokotuskattavuutta kasvattamalla syksy voitaisiin käynnistää suhteellisen normaaleissa oloissa.

– Tilanne paranee syksyä myöten päivä päivältä rokotussuojan suhteen. Se vaikuttaa siihen, että tartunnat riskiryhmissä vähenevät ja riski sille, että joku sairastuu vakavasti, laskee.

Tällä hetkellä tartuntoja esiintyy Salmisen mukaan etenkin 18–25-vuotiaiden keskuudessa ja tartuntoja ja altistumisia syntyy sellaisissa ympäristöissä, joissa tapahtuu paljon kontakteja.

– Iltaelämään liittyy paljon tartuntariskejä. Siihen voi vaikuttaa ravintolarajoituksin jossain määrin, mutta kysymys on, että jos tapausmäärien kasvun vaikutukset ovat vielä melko pieniä, niin ovatko rajoitukset oikeasuhtaisia.

Lisäksi koronavirus leviää hänen mukaansa yksityistilaisuuksissa, joihin on hankalampi vaikuttaa rajoituksin.

HUS-alueen tartunnat ovat olleet maan korkeimpia läpi epidemian, mutta Salminen on huolissaan myös muun maan tilanteesta.

– Muu Suomi on yhteenlaskettuna ilmaantuvuuden suhteen kovemmassa kasvussa kuin HUS, eli tämä ei ole suinkaan tilanne vain HUSissa.

Koronapassilla takaisin normaaliin elämään

Suomessa on edelleen voimassa kansallinen koronastrategia ja meillä pitää olla kyky reagoida muuttuneeseen epidemiatilanteeseen ottamalla käyttöön strategian mukaisia rajoitustoimia, HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoo.

Ruotsalainen muistuttaa ihmisiä myös henkilökohtaisen vastuun kantamisesta muiden ja oman itsensä suojaamisessa.

– Helpoimmat varotoimet kaikille ovat edelleen maskit julkisissa tiloissa ja joukkoliikennevälineissä sekä turvavälit. Lisäksi jokaisen rokotusvuorossa olevan on tärkeää ottaa kahden koronarokotteen annos, jotta paluuta normaaliin voitaisiin edistää.

Kiihtymisalueella pitäisi kiinnittää huomiota terveysturvallisten tapahtumien järjestämiseen, johon ei riitä Ruotsalaisen mukaan tällä hetkellä vaadittavat käsidesi, pintojen puhdistaminen ja yksilön vastuulla olevat turvavälit.

– Tauti, joka leviää pisarateitse ja aerosoleina, ei ole estettävissä käsidesillä ja pintojen pesemisellä, hän sanoo.

Yksi ratkaisu terveysturvallisuuden lisäämiseen tapahtumissa on Ruotsalaisen mukaan koronapassi. Sen avulla voitaisiin hivuttautua vuoden loppuun mennessä normaaliin elämään.

– Tarvitaan uusi strategia, jossa koronapassilla on merkittävä osuus. Se takaisi parhaiten terveysturvallisten tapahtumien järjestämisen.

Juttua päivitetty 27.7. kello 15.25 lisäämällä THL:n Mika Salmisen kommentit.

Lue lisää:

Avi valmistelee koronarajoitusten laajentamista koko Varsinais-Suomeen – tapahtumissa tehostettava hygieniaa ja turvavälejä

Koronatartunnat lisääntyvät, mutta sairaalahoidossa olevien määrä ei kasva samassa suhteessa – HUSin Lehtonen: "Pelkkien tartuntojen laskeminen ei kuvaa tilannetta"

Virologian professori Olli Vapalahti: Vielä ei ole rajoitusten poistamisen aika

Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla tänään tiistaina 27.7.2021 kello 23 saakka.

TAKAISIN

27.07.21 Ti Essoten alueella koronatartuntoja

 

Essoten alueella runsaasti uusia koronatartuntoja – Viikonlopun aikana vahvistettiin 14 uutta tartuntaa

Suurin osa sairastuneista on alle 40-vuotiaita.

Pandemiapäällikkö Hans Gärdström kehottaa edelleen pitämään muiden ihmisten tapaamisten määrän pienenä. MIKKO KONTTI

Roosa Salminen

  

Essoten alueella on todettu perjantain 23. heinäkuuta jälkeen yhteensä 14 uutta koronavirustartuntaa.

Viikonloppuna Mikkelissä otettiin runsaat 250 koronanäytettä, mihin nähden tartuntamäärät ovat korkeita. Viime viikon alussa syntynyt testausruuhka on Essoten mukaan ohi.

– Suurin osa sairastuneista on nyt alle 40-vuotiaita. Tartuntoja tulee perhepiireistä, ystävien tapaamisista, perhejuhlista ja harrastuksista, eli edelleen kannattaa pitää henkilötapaamisten määrät pieninä, pandemiapäällikkö Hans Gärdström kertoo tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että vaikka taudinkuva rokotetuilla henkilöillä yhä harvemmin kehittyy vakavaksi, voi koronavirusinfektio olla varsin kiusallinen ja pitkäkestoinen sairaus.

Essotella ei ole tällä hetkellä osastohoidossa yhtään potilasta koronan vuoksi.

– Alueellamme on kuitenkin testattu positiiviseksi vapaa-ajan asukkaita, joista osa on siirtynyt sairastamaan kotipaikkakunnalleen ja jopa sairaalahoitoon. Vähäoireisestakin koronataudista voi seurata jälkioireita ja tämänkin vuoksi on tärkeää, että sairastumismäärät saadaan pysymään alhaisina, Gärdström muistuttaa tiedotteessa.

Viikonlopun tartunnoissa oli mukana rokottamattomia ja jo kertaalleen rokotettuja. Kaksi rokoteannosta antaa Essoten mukaan hyvän suojan tartuntaa vastaan ja yksi rokoteannos jo merkittävää suojaa vakavalle tautimuodolle.

Essote tarjoaa edelleen aikoja ensimmäisille koronarokotuksille.

Varaa aika koronatestiin täältä.

Varaa aika rokotukseen täältä.

Katso altistumispaikat täältä.

TAKAISIN

26.07.21 Ma Anu Panula on kuollut

 

Näyttelijä ja teatterinjohtaja Anu Panula on kuollut

Panula perusti Tampereelle Suomen ensimmäisen kehitysvammaisteatterin vuonna 2009. Hän pyöritti sitä pitkälti talkootyönä. Viimeisinä vuosinaan Panula toimi myös muusikkomiehensä omaishoitajana.

Panula teki pitkän uran teatteripiireissä, mutta hänet nähtiin myös television suosikkisarjoissa. Kuvassa Panula vuonna 1988. Kuva: Lehtikuva

EELIS BJURSTRÖM

25.7. 16:44•Päivitetty 25.7. 16:57

Näyttelijänä, teatterinjohtajana ja tanssijana tunnettu Anu Panula on kuollut 64-vuotiaana.

Kuolemasta kertoo hänen siskonsa, Kansallisteatterin näyttelijä Terhi Panula julkisessa Facebook-päivityksessä.

Panula tunnettiin muun muassa siitä, että hän perusti Tampereelle Suomen ensimmäisen kehitysvammaisteatterin, La Stradan, vuonna 2009.

Teatteria talkootyönä

Anu Panula kasvoi Helsingissä, mutta muutti takaisin synnyinkaupunkiinsa Tampereelle vuonna 1987 ja asui siellä siitä lähtien. Hän kasvoi taiteellisessa perheessä, sillä Panulan isä on kapellimestari Jorma Panula ja äiti näyttelijä Helena Haavisto.

Panula teki pitkän uran teatteripiireissä, mutta nähtiinpä hänet myös televisiossakin. Panula näytteli 1980-luvun suosikkisarjassa Vihreän kullan maa ja oli toinen keskusteluohjelma Sabatin juontajista.

Kehitysvammaisteatteri La Stradan pyörittäminen oli Panulalle sydämen asia: hän teki sitä talkootyönä, ilman palkkaa.

Panula oli naimisissa muusikko Hannu Kahiluodon kanssa, jonka kanssa hänellä oli myös yksi tytär.

Panula kertoi vuonna 2017 Helsingin Sanomien haastattelussa(siirryt toiseen palveluun) toimivansa alzheimerin tautia sairastavan miehensä omaishoitajana.

Panulan kuolemasta kertoi ensimmäisenä MTV:n uutiset.

TAKAISIN