Tämä kesä on ollut kuumin yli 100 vuoteen osassa Suomea – katso 20 paikkakunnan tiedot Helsingistä Utsjoelle
Kesä–heinäkuu on ollut ennätyksellinen lähes kaikilla Ilmatieteen laitoksen mittauspisteillä: koskaan aiemmin ei vuorokauden keskilämpötila ole ollut alkukesällä niin korkea kuin nyt.
Alkanut kesä on ollut ennätyksellisen lämmin suuressa osassa maata.
Yle vertaili kuluvan kesä–heinäkuun lämpötiloja menneisiin kesiin. Vertailukohtana olivat Ilmatieteen laitoksen tiedot useimmilta mittausasemilta, joilta on olemassa luotettavia tilastoja vuorokauden keskilämpötilasta.
Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä on tilastoitu keskilämpötiloja vuodesta 1882 ja Sodankylän Tähtelässä vuodesta 1908. Kummassakaan niistä ei ole nähty yhtä korkeita keskilämpötiloja 1.6.–21.7. välisenä aikana kuin tänä vuonna.
Myös 16 muulla mittauspisteellä on kesä–heinäkuu ollut tähän saakka ennätyslämmin. Ainoastaan Rovaniemen lentoaseman ja Utsjoen Kevon mittauspisteillä keskilämpötila oli korkeampi vuonna 1972.
Kaikkiaan Ylen vertailussa oli mukana 1 338 kesä–heinäkuuta eri vuosilta ja mittauspisteiltä. Kuluvan kesän poikkeuksellisuutta kuvastaa sekin, että kymmenen kuuminta alkukesää on kaikki kirjattu tältä vuodelta.
Tänä kesänä on merkitty tilastoihin myös vuodesta 1961 alkaneen seurannan pisin helleputki. Kouvolan Anjalassa helleraja ylittyi 18.6.–18.7. välisenä aikana peräti 31 päivänä peräkkäin. Pisin aiemmin tiedossa ollut helleputki oli 26 vuorokautta.
Alla olevasta taulukosta voit katsoa 20 eri mittauspisteen tiedot. Taulukossa on mukana lämpimin ja viilein alkukesä niin pitkältä ajalta kuin Ilmatieteen laitoksen tilastoja löytyy – useimmilla asemilla mittaushistoria alkaa vuodesta 1959.
Aseman nimi | Korkein keskilämpötila | Matalin keskilämpötila | Tiedot vuodesta |
|---|---|---|---|
| Heinola Asemantaus | 20,6 (2021) | 13 (1962) | 1959 |
| Helsinki Kaisaniemi | 20,6 (2021) | 12,6 (1892, 1926) | 1882 |
| Kouvola Anjala | 20,5 (2021) | 12,9 (1962) | 1959 |
| Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema | 20,2 (2021) | 13 (1962) | 1959 |
| Liperi Joensuu lentoasema | 20 (2021) | 11,9 (1976) | 1959 |
| Kuopio Maaninka | 19,7 (2021) | 12,2 (1976) | 1959 |
| Pirkkala Tampere-Pirkkala lentoasema | 19,6 (2021) | 13,2 (1987, 2004) | 1980 |
| Jokioinen Ilmala | 19,5 (2021) | 12,3 (1962) | 1959 |
| Kaarina Yltöinen | 19,5 (2021) | 13,2 (1962, 1996) | 1959 |
| Jyväskylä lentoasema | 19,4 (2021) | 12,4 (1976, 1993) | 1959 |
| Nurmes Valtimo | 19 (2021) | 11,5 (1976) | 1971 |
| Ähtäri Inha | 19 (2021) | 12 (1962) | 1959 |
| Kajaani lentoasema | 18,3 (2021) | 11,8 (1962, 1976, 1993) | 1959 |
| Seinäjoki Pelmaa | 18,3 (2021) | 12,4 (1962) | 1959 |
| Jomala Jomalaby | 18,2 (2021) | 12,6 (1987) | 1972 |
| Siikajoki Ruukki | 17,5 (2021) | 11,8 (1962) | 1959 |
| Kuusamo lentoasema | 16,8 (2021) | 10,1 (1962) | 1959 |
| Rovaniemi lentoasema | 16,8 (1972) | 10,7 (1962) | 1959 |
| Sodankylä Tähtelä | 16,6 (2021) | 9,8 (1951) | 1908 |
| Utsjoki Kevo | 15,8 (1972) | 8 (1975) | 1962 |
Ilmaston lämpeneminen näkyy helleaaltojen kuumuudessa
Ilmatieteen laitoksen mukaan lämmin alkukesä johtui korkeapaineen alueesta, joka lukkiutui Suomen päälle harvinaisen pitkäksi aikaa. Ja kun samaan aikaan on ollut pilvetöntä, aurinko on päässyt lämmittämään ilmaa vapaasti.
Meteorologi Ville Siiskosen mukaan varsinaista syytä alkukesän poikkeukselliseen säähän ei vielä tiedetä. Sitä selvitetään todennäköisesti kesän jälkeen.
– Yleensä katsotaan, onko koko pohjoisen pallonpuoliskon suursäätilassa jotakin perimmäistä syytä. Se voi johtua useammastakin tekijästä, hän sanoo.
Yksi tekijä alkukesän kuumuuden taustalla kuitenkin tunnetaan. Ilmaston lämpenemisen vuoksi jokainen helleaalto on hieman kuumempi kuin se olisi ollut vaikkapa 30 vuotta sitten. Toisaalta täsmälleen samanlaiset sääolosuhteet olisivat tuoneet helleaallon myös 1990-luvulla.
– On viitteitä siitä, että ilmastonmuutos saattaa lisätä säätilojen lukkiutumista. Emme kuitenkaan tiedä siitä tieteen valossa tarpeeksi, tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitoksesta sanoo.
Ensi viikolla Suomea odottaa jälleen sama ilmiö kuin alkukesällä: korkeapaine ja lämmin ilmamassa. Siiskosen mukaan ei ole kuitenkaan selviä merkkejä siitä, että lämpöaalto jatkuisi yhtä kauan kuin kesä–heinäkuussa.
Professori: Tämä ei ole uusi normaali
Monelle suomalaiselle kuuma kesä on tervetullut kylmän talven jälkeen. Viime vuosina on kuitenkin alkanut herätä yhä enemmän keskustelua myös helteiden haittavaikutuksista.
– Sen lisäksi, että se on mukava kesäloma-asia, siihen liittyy myös terveysriskejä, muistutti Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Ylen A-studiossa heinäkuun alussa.
Suomea tänä kesänä kohdannut kuumuus ei ole rajuimmasta päästä tänä vuonna nähdyissä sään ääri-ilmiöissä. Muun muassa tulvat ja metsäpalot ovat aiheuttaneet pahoja tuhoja ulkomailla.
Sään ääri-ilmiöiden on arvioitu lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena. Financial Timesin mukaan tänä vuonna nähdyt poikkeussäät ovat kuitenkin olleet niin vakavia, että se on yllättänyt ilmastotieteilijätkin.
Suomessa ilmaston lämpeneminen lisää ukkosmyrskyjen todennäköisyyttä kesäisin, sanoo professori Hannele Korhonen. Hänen mukaansa kuluvan kesän tukalasta kuumuudesta ei kuitenkaan tule Suomessa uutta normaalia, ei ainakaan tulevina vuosikymmeninä. Vuosisadan lopun lähestyessä tilanne voi kuitenkin olla toinen.
– Mutta se riippuu tosi paljon siitä, miten saadaan kasvihuonepäästöjä globaalisti alaspäin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti