Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan
Hallitus rajoittaa suomalaisten kohtaamisia, jotta tauti leviäisi hitaammin ja sairaalat selviäisivät paremmin hoidosta.
Koronaviruksen arvioidaan kuormittavan sairaaloita tuntuvasti Suomessakin.
Valtioneuvosto on julkaissut arvioita, kuinka moni suomalainen joutuu viruksen takia sairaalaan. Valtioneuvosto on käyttänyt arvioita pohjana määritellessään maanantaina, mitä se tekee hillitäkseen taudin leviämistä.
Vaikka tartunnan saisi suomalaisista vain 20 prosenttia, sairaalaan joutuisi 4 300–11 000 ihmistä. Jos taas 40 prosenttia suomalaisista saa tartunnan, sairaalaan joutuu 8 600–22 000 ihmistä.
Tehohoitoa tarvitsee lievän skenaarion mukaan 1 100–2 700 ihmistä, keskivertoskenaariossa taas 2 200–5 400 ihmistä.
Arviot ovat mallinnuksia siitä, mitä taudista tällä hetkellä tiedetään. Ne perustuvat osin dataan ja osin oletuksiin. Valtioneuvoston käyttämät taulukot on laadittu Turun ja Tampereen yliopiston sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen tiedoilla ja arvioilla.
Todennäköisesti tautiin myös kuolee Suomessa ihmisiä. Jos tauti on lievä, tautiin kuolisi tartunnan saaneista 500–1 100 ihmistä. Jos taas 40 prosenttia suomalaisista saa tartunnan, siihen voisi kuolla jopa yli 2 000 suomalaista.
Tulevina viikkoina sairaalat ovat taudin takia hyvin täynnä. Eniten potilaita sairaaloissa olisi huhtikuun lopulla, jolloin huippuviikkoina lähes 900 suomalaista joutuisi hoitoon koronan takia. Suomessa on noin 11 000 sairaalapaikkaa.
Jos koronaviruksen takia sairaalaan tulisi näin paljon ihmisiä, olisi todennäköistä, että kiireettomät suunnitellut leikkaukset siirtyisivät.
Hallitus päätti maanantaina rajoittaa tuntuvasti suomalaisten kohtaamisia, kun esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten ovet suljetaan.
Taudin etenemisen hidastamisella hallitus yrittää vaikuttaa siihen, että sairastumiset tapahtuvat pidemmän ajan kuluessa. Silloin terveydenhuolto selviää paremmin kuormituksesta, johon se taudin takia joutuu.
Lisää aiheesta:
korjattu 17.3.20 klo 18.33: Jutun tekstissä ja otsikossa kerrottiin ensin virheellisesti, että huhtikuun lopussa sairaalassa olisi koronan takia 6000 henkilöä. Luku ei kuvaa potilaiden määrää vaan viikossa koronan takia tulevien potilaiden potilaspäivien summaa.
Kokeile, miten koronavirus tarttuu ovenkahvasta ja katso, miten voitat viruksen
Koronavirusta torjutaan nyt yli sata vuotta vanhalla menetelmällä, koska se toimii.
Jos näinä korona-aikoina menee muiden ihmisten seuraan ja aivastaa, on se melkein kuin joukkotuhoaseen ampuisi. Kun ihminen aivastaa, lima lennähtää suusta 160 kilometrin tuntivauhdilla.
Koronavirus ei kuitenkaan lennä loputtomiin. Siksi viime päivinä on puhuttu paljon sosiaalisesta etäisyydestä. Se on vuonna 1918 riehuneen espanjantaudin aikaan keksitty ajatus, ja hyvin halpa tapa pysäyttää koronaepidemia tai ainakin hidastaa sitä.
Sosiaalinen etäisyys tarkoittaa, että kunkin pitäisi muistaa pitää puolentoista tai kahden metrin etäisyys vieraisiin ihmisiin ja varsinkin niihin, joilla on jonkinlaisia flunssaoreita. Jos aivastaa toista ihmistä päin ilman, että laittaa hihaa suun ja nenän eteen, tauti voi tarttua ihmisiin parin metrin päässä. Sitä kauempana oleviin ihmisiin suurimmat aivastuksen pisarat eivät enää yllä.
Taudin voi saada ensimmäisestä hetkestä alkaen, kun tapaa uuden ihmisen, mutta usein sairastuminen edellyttää esimerkiksi vartin oleilua samassa huoneessa tautia kantavan ihmisen kanssa.
Asiaan vaikuttaa, miten iso huone on ja sekin, toimiiko ilmastointi tehokkaasti.
Koronavirus leviää helposti julkisissa liikennevälineissä. Esimerkiksi lentokoneessa vaaravyöhykkeellä ovat kaikki matkustajat kahden penkkirivin päässä edessä ja takana.
VR:n junissa, Onnibussin linja-autoissa ja useimpien lentoyhtiöiden koneissa penkkirivit ovat suurin piirtein samalla etäisyydellä toisistaan, joten matkustusmuodon vaihtaminen ei suoraan pelasta koronalta.
Koronavirus elää myös ovenkahvoissa, kuntosalin laitteissa, vessanpöntön nupissa ja muilla pinnoilla vaarallisena muutamia tunteja, ja se saattaa olla elossa vielä muutaman päivän kuluttua.
Virus voi tarttua eteenpäin myös omasta kännykästä. Jos koskettelee likaisilla käsillä puhelinta, koronavirus voi jäädä elämään laitteen pinnalle. Kun seuraavan kerran koskettaa ovenkahvaa, tauti voi siirtyä eteenpäin.
Yksikin huolimaton vuotavan nenän pyyhkäisy vie viruksen käsiin ja siitä pinnoille.
Kannattaa silti muistaa, että kaikkein helpoimmin koronavirus tarttuu ihmisestä ihmiseen, koska se ei elä ilman ihmistä. Vaikka tauti siirtyisikin ovenkahvaan, se ei säily siinä pitkään niin hyvässä kunnossa, että se voisi aiheuttaa sairauden.
Pintojen pöpöt saa helposti kuriin desinfioimalla pintoja usein.
Sen lisäksi tärkeä keino torjua koronavirusta on pestä käsiä usein sekä aivastaa ja yskiä omaan hinaan.
Joka kerta, kun kädet pesee, saippua auttaa irrottamaan taudinaiheuttajia käsistä. Alkoholikäsihuuhde sen sijaan myös tappaa viruksia ja bakteereita.
Joka kerta, kun yskäisee hihaan, suurin osa taudista kankaaseen eikä tartu käsiin tai leviä ympäri huonetta.
Koko yhteiskuntaa tuskin suljettaisiin, jos koronavirukseen olisi olemassa rokote tai lääke tai kaikki olisivat perusterveitä. Silloin taudin eteneminen saataisiin nopeasti pysäytettyä. Virus on hengenvaarallinen riskiryhmään kuuluville eli iäkkäille ihmisille tai nuorille tai vanhoille suomalaisille, joilla on valmiiksi heikentynyt puolustuskyky.
Eri tautien leviämistä mitataan R0-luvulla. Se kertoo, kuinka moneen ihmiseen sairastunut keskimäärin tartuttaa taudin. Koronaviruksen R0 on epidemian alkuvaiheessa 2,2, mutta asiantuntijat arvioivat, että tehokkailla torjuntatoimilla R0 saadaan laskemaan 1,42:een. Siinä vaiheessa, kun R0 on vähemmän kuin 1, tauti hiipuu.
Noroviruksella R0 on epidemian alkuvaiheessa tyypillisesti 7,6 eli moninkertainen koronavirukseen verrattuna. Hyvällä hygienialla noroviruksen R0 saadaan painettua hieman yli kahteen.
Seuraavassa animaatiossa jokainen pallo vastaa yhtä sairastunutta ihmistä.
Koronavirukseen liittyviä tietoja lukiessa kannattaa muistaa, että se on hyvin tuore virus, joka on tunnettu vasta muutaman kuukauden ajan. Vasta myöhemmin vertaisarvioitujen tutkimusten julkaisun jälkeen koronaviruksesta voidaan sanoa jotain varmaa.
Jutussa käytetyt lähteet: Professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta, erikoistutkija Aider Al-Hello Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Bristolin yliopisto, The New England Journal of Medicine, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen malli koronaepidemian etenemisestä, Rocky Mountain -laboratorion johtavan tutkijan Vincent Munsterin haastattelu The Washington Postissa.
Korjaus klo 8.41: Jutussa väitettiin aiemmin, että saippua tappaa viruksia. Se vain auttaa irrottamaan niitä käsistä.
Keskustelu on avoinna 20.3. klo 23 asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti