Yksi kuva näyttää, milloin koronaepidemian selkä alkaa taittua – toiset maat ovat hidastaneet viruksen leviämistä tehokkaammin kuin toiset
Suomi on ottanut liikkumisrajoitukset käyttöön suhteellisen aikaisin moniin muihin maihin verrattuna.
Anthony Wallace / AFP
Koronavirusepidemia ei ole kasvanut varmistettujen tartuntojen perusteella yhtä nopeasti Suomessa kuin monessa muussa maassa.
Eri maiden erilaisten testauskäytäntöjen vuoksi vertailusta ei voi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Taudin leviämistä on kuitenkin Suomessa alettu rajoittaa moniin muihin maihin verrattuna aikaisessa vaiheessa.
Alla olevasta kuvasta näet, miten nopeasti varmistettujen virustartuntojen määrä on kasvanut eri maissa. Näin luet kuvaa:
- Vaaka-akselilla on koronavirusepidemian kesto. Epidemian alkupisteeksi on määritetty päivä, jolloin maassa on vähintään sata varmistettua tartuntaa. Kiina on poikkeus: sieltä päivittäisiä lukemia ei ole saatavilla yhtä varhaisesta vaiheesta, ja alkupiste on määritetty muiden maiden keskiarvon pohjalta.
- Pystyakselilla on varmistettujen tartuntojen määrä logaritmisella asteikolla. Tällä esitystavalla epidemian kasvua pystyy kuvaamaan toisin kuin perinteisellä, lineaarisella asteikolla.
Ilkka Kemppinen / Yle
Jos luvut olisivat täysin luotettavia, Suomen suunta epidemian alkuvaiheessa näyttäisi olevan huomattavasti parempi kuin muilla mailla, mukaan lukien Ruotsilla. Mutta kuten on useassa yhteydessä tuotu esiin, tilastoihin voi liittyä suuriakin epävarmuuksia. Eri mailla on erilaisia testaus- ja diagnosointikäytäntöjä.
Joka tapauksessa kuva näyttää, että epidemia on kasvanut useimmissa maissa aluksi samaa tahtia. Kymmenen päivän jälkeen diagnosoituja tapauksia on ollut tiedossa keskimäärin pari tuhatta.
Ilman mitään rajoituksia tauti leviää eksponentiaalisesti, eli mitä suurempi tartuntojen määrä on, sitä nopeammin se kasvaa. Tasaisella tahdilla varmistettuja tartuntatapauksia olisi 20:ntenä päivänä noin 50 000.
Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, koska lähes kaikki maat ovat ryhtyneet voimakkaisiin toimiin viruksen leviämisen hidastamiseksi. Monissa maissa tartuntojen kasvu on alkanut hidastua 15–20 päivän kuluessa sadannen tapauksen ilmenemisestä.
Näin on käynyt esimerkiksi Kiinassa ja vähitellen myös Italiassa. Etelä-Koreassa käänne parempaan näkyy huomattavan aikaisin, kun taas Espanjassa ja Yhdysvalloissa kasvu on edelleen yhtä voimakasta kuin epidemian alussa.
Rajoitukset näkyvät varmistettujen tartuntojen määrässä viiveellä, koska viruksen tarttuminen ja tartunnan paljastuminen vie aikansa. Todellisten uusien tartuntojen määrässä rajoitukset näkyvät nopeammin.
Esimerkiksi tämän artikkelin mukaan epidemian keskuskaupunki Wuhanin määrääminen karanteeniin Kiinassa vähensi päivittäisten tartuntojen määrää lähes välittömästi. Tämä selvisi, kun tapaukset ajoitettiin diagnoosipäivän sijasta arvioidun tartuntapäivän pohjalta.
Suomi ei ole ollut liikkeellä muita myöhemmin
Alla olevalta aikajanalta näet, missä vaiheessa eri maat ovat ottaneet rajoitustoimia käyttöön suhteessa epidemian alkuun. Alkupisteeksi on määritelty jälleen se päivä, jolloin maassa raportoitiin sadas varmistettu tartunta. Vasemman sarakkeen numerot tarkoittavat päiviä ennen tai jälkeen alkupistettä.
Ilkka Kemppinen / Yle
Monessa maassa on syytetty hallitusta siitä, että koronavirusepidemiaan ei ole puututtu riittävän vahvasti. Harvassa maassa on kuitenkin otettu käyttöön niin voimakkaita rajoituksia niin varhaisessa vaiheessa kuin Suomessa.
Eri alueilla on ollut erilaisia menestysreseptejä koronan hidastamiseen. Hongkong ja Singapore ovat saaneet tuloksia tiukoilla karanteeneilla ja sosiaalisella kontrollilla. Niissä varmistettuja tartuntoja on vähemmän kuin Suomessa.
Etelä-Koreassa laajamittaisia karanteeneja ei ole käytetty. Sen sijaan maa on tehnyt valtavasti koronatestejä esimerkiksi Suomeen verrattuna. Etelä-Korea on muun muassa käyttänyt puhelinkopin kaltaisia pikatestejä ja kuumeseulontaa.
Lisäksi Etelä-Korea on jäljittänyt aggressiivisesti tartunnan saaneiden kontakteja ja myös tiedottanut tapauksista Suomea aktiivisemmin. Karanteeniin määrättyjä on valvottu jopa älypuhelinsovellusten avulla.
Tässä artikkelissa on arvioitu eri maiden erilaisia strategioita muun muassa kustannusten kannalta. Kirjoittajien mukaan Etelä-Korean tapa torjua epidemiaa on ollut kustannustehokkaampi kuin monien muiden maiden.
Artikkeli esittää myös, että terveydenhuollon ja terveysviranomaisten rahoituksesta, koulutuksesta ja tartuntojen havaitsemisesta ja eristämisestä tinkineet valtiot joutuvat turvautumaan kalliimpiin työkaluihin, kun epidemia jatkuu.
Biolääketieteen laitoksen professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta huomauttaa kuitenkin, etteivät kaikki valtiot voisi valita samanlaista strategiaa koronaviruksen taltuttamiseen kuin Etelä-Korea.
– Testaaminen ja tartunnan saaneiden jäljittäminen vaatii valtavat resurssit ja vähän veikkaan, että Suomessa se ei kuitenkaan onnistuisi samalla tasolla kuin Etelä-Koreassa tai Kiinassa, hän sanoo.
Tältä koronaviruksen kasvukäyrä näyttää maailmanlaajuisesti
On hyvä muistaa, että pandemia on vasta alkuvaiheessa. Alla olevasta kuvasta näkyy selvästi, miten koronaviruksen kasvukäyrä maailmanlaajuisesti on vielä jyrkkä.
Vaikka Itä-Aasiassa kasvu on talttunut, Euroopassa ja Yhdysvalloissa tauti leviää nopeasti. Myös Suomessa epidemian huipun on arvioitu koittavan aikaisintaan toukokuussa.
Myös Kiinan Wuhanissa, missä tartuntojen kasvu on jo hyvän aikaa sitten talttunut, aletaan vasta nyt lieventää liikkumisrajoituksia. Senkin jälkeen on vielä edessä pitkä aika, jolloin taudin leviämistä on rajoitettava ja uudet tautiaallot ovat mahdollisia.
Kuvassa näkyvä terävä kulma helmikuun puolivälin vaiheilla on tilastollinen harha: siinä kohtaa Kiina muutti diagnosointikäytäntöjään.Ilkka Kemppinen / Yle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti